Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”
Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita.
Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.
Kun Jukka Tobiasson näki reilut 20 vuotta sitten tilanteita, jolloin lampaita vietiin kovin ottein teurastamolle, hän päätti antaa omille lampailleen rauhallisen kohtelun.
– Opettelin pehmeän teurastustavan, jotta lampaat eivät stressaannu missään vaiheessa, vaan lopetus tapahtuu nopeasti.
Sana kiertävästä kotiteurastajasta kiiri saaristossa.
– Minua kysyttiin paikan päälle, jotta lampaiden ei tarvinnut stressaantua pitkien teurastamomatkojen vuoksi.
Äidinperintönä luontoharrastus
Jukan lapsuuden perhe muutti ahkerasti paikasta toiseen pappina toimineen isän työn vuoksi.
– Olen syntynyt Toijalassa, mutta minut kastettiin Utsjoella, joten sitä vauhtia mentiin ensimmäiset vuodet.
Perhe muutti Pelkosenniemelle, kun Jukka oli 7-vuotias. Muutto Lappiin oli nuorukaiselle iso muutos, mutta sikäläinen luonto puhutteli Jukkaa kovasti.
Onnenkantamoinen oli se, että kouluun perustettiin luontokerho, johon Jukka liittyi alle 10-vuotiaana.
– Vanhemmat ovat kertoneet minulle, että olen ollut luontofriikki ihan pienestä pitäen. Heti kun osasin kävellä, lähdin etsimään kukkia ja kärpäsiä.
– Kipinä luontoon tuli äidiltä ja hänen sukulaisiltaan, jotka ovat olleet aina hyvin kiinnostuneita kasveista.
Jukka teki monenlaisia retkiä kiikarit kaulassa.
Kerran Pelkosenniemen koulussa opettanut Pentti Korhonen yllätti Jukan Kilpiaavan suolta kesken hanhenmetsästyksen. Poika oli aamuvarhain kävelemässä kotiin päin.
Samainen opettaja inspiroi ja opasti Jukkaa lintujen pariin.
– Opettaja myös täytti lintuja, mikä oli minusta hyvin mielenkiintoista katsottavaa.
Kun Jukka oli 13-vuotias, perhe muutti Kauhavalle, missä hän jatkoi luontoharrastustaan.
Eläinten kanssa on helppo tulla toimeen
Nykyään Jukka Tobiasson toimii Kemiön Westankärrin kartanon tuotantoeläinvastaavana. Noin 800 lammasta vaatii päivittäin paljon työtä.
– Eläimen kanssa työskenteleminen on sellaista, että sitä ei voi koskaan jättää yksin toisin kuin esimerkiksi koneen, jonka voi jättää vain odottamaan.
Jukka Tobiasson osaa päätellä lampaiden käyttäytymisestä niiden voinnin.
– Eläimet ovat aina olleet tärkeitä minulle. Niiden kanssa on helpompi olla kuin ihmisten kanssa, sillä eläimet ovat välittömiä.
Jukka sanoo olleensa jo nuoresta pitäen syrjäänvetäytyvä.
–Itse asiassa olen ollut koko ikäni vähän erakko, toteaa piippua polttava partasuu.
Kerran saaristolainen – aina saaristolainen
Jukka Tobiasson ehti asua perheensä kanssa Korppoossa peräti 20 vuoden ajan.
–Ostimme vaimoni kanssa vuonna 1983 pientilan, missä viljelimme kymmeniä erilaisia vihanneksia, yrttejä, mansikkaa, vadelmaa, sokerijuurikasta sekä myös heinää lampaiden ruuaksi.
Jukka sanoo kolmen lapsensa saaneen saaristossa hyvän kasvualustan.
–Tyttäristä kasvoi luovia ja elämässä hyvin pärjääviä aikuisia, iloitsee Jukka Tobiasson.
Yritystoiminnan jälkeen Jukka Tobiasson kärsi burnoutista.
– Se oli raju vuosi, sillä en välittänyt mistään mitään, mutta sitten elämääni tuli pelastus, kun minulle tarjottiin EU-projektia, jossa sain toimia maisemanhoitajana saaristossa, kertaa Jukka Tobiasson pientilan myynnin seurauksia.
Hankkeeseen kuului uusien maisemahoitokohteiden löytäminen ulkosaaristosta kaikkien kahdeksan Turunmaan kunnan alueelta.
– Parasta työssä oli se, kun sain kartoittaa saarten kasvillisuutta.
– Kuljin paljon veneellä, etsin kohteita ja koulutin maisemanhoitajia, jotka huolehtivat luonnon monimuotoisuuden elvyttämisestä mm. tuomalla laiduntavia lampaita saariin.
Ensi keväänä Jukka Tobiasson palaa Ahvenanmaan Brändön maisemiin, missä hän sanoo viihtyvänsä erittäin hyvin.
– Paikka on luonnoltaan kaikkein hienoin paikka, missä olen asunut. Siellä kartoitin mm. yöperhoslajistoa ja kuvasin noin 400 eri yöperhosta.
Ahkera luontokuvaaja ottaa upeita valokuvia myös maisemista, kasveista, linnuista, hyönteisistä sekä muista eläimistä.