Hyppää pääsisältöön

Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää

Kiistelty arvio siitä, kuinka paljon metsää voidaan hakata kun EU:n uudet ilmastotavoitteet astuvat voimaan, ei perustu metsien todelliseen tilaan. Näin sanoo laskelmaa laatinut Luonnonvarakeskuksen tutkija MOT:n haastattelussa.

Keväästä saakka puhuttaneet hakkuuarviot liittyvät Luonnonvarakeskuksen laskelmaan hiilinielusta eli niin sanotusta metsien vertailutasosta.

EU edellyttää, että laskelma tehdään, koska metsien ja maankäytön päästöjä säätelevä LULUCF-asetus astuu voimaan vuonna 2021.

Luke on aiemmissa laskuissaan esittänyt, että metsähakkuita voitaisiin nostaa yli 80 miljoonaan kuutioon samalla, kun metsät imisivät huomattavasti nykyistä enemmän hiilidioksidia.

Tästä on kyse

  • Metsät ovat ainoa toimiva tapa, jolla voidaan imeä kasvihuonepäästöjä ilmakehästä.
  • Metsien rooli vahvistuu, kun EU:n metsiä ja maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus tulee voimaan.
  • Suomi ja muut EU-maat joutuvat laskemaan metsien hiilinieluille sitovan koon. Se määrittelee, kuinka monta miljoonaa tonnia hiilidioksidia ne poistavat ilmakehästä.
  • Hakkuiden määrä vaikuttaa hiilinielun kokoon.
  • Suomen laskelman laatii Luonnonvarakeskus Luke.

Viime vuonna puuta kaadettiin Suomessa ennätysmäärä, 78 miljoonaa kuutiota.

Samalla hiilinielun koko romahti Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhtä pieneksi kuin viimeksi 1990-luvulla.

Luken kesäkuussa julkistamissa arvioissa noin 81 miljoonan kuution metsähakkuilla voitaisiin saavuttaa 38 miljoonaan hiilidioksiditonnin hiilinielu. Luku sisältää metsien lisäksi myös puutuotteet.

Yli 80 miljoonaa kuutiota olisi enemmän kuin Suomessa on koskaan hakattu metsää.

Infografiikka hakkuista ja hiilinielusta
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan hakkuut ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Tilastokeskuksen luvut taas osoittavat, että metsien hiilinielu on vastaavasti pienentynyt. Hiilinielun koko sisältää metsän lisäksi puutuotteiden sitoman hiilen. Infografiikka hakkuista ja hiilinielusta Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT

Laskelmia laatimassa olleen tutkimusprofessori Raisa Mäkipään mukaan Luonnonvarakeskuksen laskelmat on käsitetty väärin.

Laskelmat eivät kerro, miten paljon puuta voi oikeasti hakata.

– Se, millä hakkuilla tuo hiilinielu tulevaisuudessa olisi saavutettavissa, on joku ihan toinen luku. Ei mikään laskelma osoita, että sellainen hakkuumäärä voitaisiin toteuttaa, Mäkipää sanoo.

EU:n sääntöjen mukaan maiden pitää laskea, kuinka suuri hiilinielu olisi, jos metsien käyttöä olisi jatkettu samalla tavalla kuin vuosina 2000-2009.

Tuolloin puuta hakattiin keskimäärin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Hakkuut ovat olleet viime vuosina paljon suuremmat, ja siksi puuvaranto ei ole kasvanut laskelman mukaista vauhtia. Hiilinielun saavuttamiseksi yli 80 miljoonan kuution hakkuumäärää ei voida toteuttaa, Mäkipää sanoo.

Laskelmia siitä, kuinka paljon metsää voitaisiin oikeasti hakata, ei ole olemassa.
– Ei sellaista ole kukaan kysynyt tai tilannut, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

Mäkipää korostaa, että Luken tehtävä ei edes ollut hakkuumäärän vaan hiilinielun laskeminen. Hän kuvailee hakkuumäärää ”välitulokseksi”.

Laskelmia siitä, kuinka paljon metsää voitaisiin oikeasti hakata, ei hänen mukaansa ole olemassa.

– Ei sellaista ole kukaan kysynyt tai tilannut.

Mäkipää on haluton arvioimaan sitä, miten suuri hakkuumäärä nyt tehdyn hiilinielulaskelman puitteissa olisi oikeasti mahdollinen.

Viimeksi metsien hiilinielu oli Luken laskelmien mukainen 38 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Silloin puuta hakattiin vajaat 60 miljoonaa kuutiota.

Tulevaisuuden hakkuumäärän vaikuttaa Mäkipään mukaan kuitenkin myös puuston kasvun kiihtyminen.

– Hakkuutasoa voidaan jonkin verran kasvattaa. Se on siellä 60 miljoonan ja 80 miljoonan kuution välillä, hän sanoo lopulta.

Tutkijat ovat arvioineet aiemmin, että 38 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen hiilinielu olisi saavutettavissa vajaan 70 miljoonan kuution hakkuilla.

Luke on korjannut laskelmiaan keväästä saakka. Se julkistanee uuden vertailutason eli metsien hiilinielun koon lähiviikkoina.

EU:lle uusi laskelma täytyy toimittaa vuoden loppuun mennessä.

Metsä- ja ilmastotutkijat ovat hämmästelleet Luken laskelmia laajasti.

Niitä on yleisesti pidetty lupauksena, että yli 80 miljoonan kuution hakkuumäärä voitaisiin toteuttaa uusista EU:n ilmastotavoitteista huolimatta.

En usko, että EU:n ilmastotavoitteet tulevat isosti muuttamaan hakkuita miksikään. Tuon noin 80 miljoonaa kuutiota olemme määritelleet kansallisessa metsästrategiassa.― Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.

Metsähakkuut ovat polttava kysymys Suomessa vireillä olevien uusien sellutehdashankkeiden vuoksi. Niitä on suunnitteilla yhteensä neljä. Lisäksi kaavaillaan biopolttoainetehdasta ja sahaa.

Luken esittämät laskelmat olivat esillä keväällä myös hallitusneuvotteluissa, joiden aikana Metsä Group julkisti suunnitelmansa uudesta sellutehtaasta.

Pelkästään Metsä Groupin Kemin sellutehdas ja Raumalle suunniteltu saha kasvattaisivat hakkumäärää 84 miljoonan kuutioon vuodessa.

Suomen laskelmia laativa Luke on valtion tutkimuslaitos, jota ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Ministeriöstä löytyykin selvä näkemys siihen, tulevatko EU:n ilmastotavoitteet muuttamaan metsien käyttöä Suomessa.

– En usko, että se tulee isosti muuttamaan sitä miksikään. Tuon noin 80 miljoonaa kuutiota olemme määritelleet kansallisessa metsästrategiassa. Se tulee olemaan sitä suuruusluokkaa, maa- ja metsätalousministeri, keskustan Jari Leppä sanoo MOT:n haastattelussa.

Luken hiilinielulaskelmissa hakkuumäärä näyttääkin osuvan yksiin juuri kansallisen metsästrategian kuutiomäärän kanssa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.
Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen vahvistaa, ettei Luke ole tehnyt laskelmia siitä, kuinka paljon metsää voidaan hakata EU:n ilmastotavoitteiden tultua voimaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. Kuva: Jouni Soikkeli / Yle MOT,Luonnonvarakeskus,Antti Asikainen

Onko niin, ettei ministeriön alaisuudessa toimiva Luke ole siksi voinut tai halunnut korjata hakkuista syntynyttä väärinkäsitystä julkisuudessa?

– Haluan katsoa tätä myös globaalista perspektiivistä. Voi myös olla, että kun on laskukausi, hakkuut laskevat ilman että niitä ruvetaan rajoittamaan, Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.

EU-komissio on arvioinut Suomen ja muiden jäsenmaiden laskelmia keväästä saakka. Komissio palautti muun muassa Suomen laskelman korjattavaksi.

Myös komissio puuttui Suomen laskelmassa esitettyyn suuren hakkuumäärään.

Pöydän ympärillä istuvat LULUCF-asetuksen huippuasiantuntijat ympäri maailmaa, eikä kukaan ymmärrä, miten Suomi on päätynyt tähän lukuun.― Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, Fern

Maiden laskelmia arvioi asiantuntijaryhmä. Yksi ryhmän jäsenistä on eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä edustava Hannah Mowat. Hän on arvioinut ryhmässä juuri Suomen laskelmaa.

Kattojärjestö Fernin kampanjakoordinaattorina työskentelevä Mowat sanoo, että Suomen tapa laskea hiilinielujen ja hakkuiden suhdetta on niin epäselvä, että siitä eivät saa selvää edes alan parhaat asiantuntijat.

– Pöydän ympärillä istuvat LULUCF-asetuksen huippuasiantuntijat ympäri maailmaa, eikä kukaan ymmärrä, miten he ovat päätyneet tähän lukuun, Mowat sanoo.

Hän kertoo, että tilanne komissiossa kiristyi keväällä, kun Suomi kutsui paikalle asiantuntijaryhmään metsänomistajien etujärjestön MTK:n.

– Pyysimme Suomen hallituksen edustajaa perustelemaan hakkuutasojen nousuun liittyviä asioita, ja hän taas pyysi metsänomistajien etujärjestöä kertomaan, miten asia on. Ja järjestön siis piti olla vain ulkopuolinen tarkkailija, Mowat kuvaa.

MOT:n tietojen mukaan puheenvuoro päädyttiin keskeyttämään.

MTK oli mukana lobbaamassa Brysselissä, kun LULUCF-asetusta laadittiin kaksi vuotta sitten.

Tuolloin Suomi muun muassa yritti vaikuttaa siihen, että maat saisivat päättää metsien vertailutasosta kansallisesti.

Päästöjen vähentäminen liikenteessä ja maataloudessa on tutkijoiden mukaan kalliimpaa kuin millään muulla alueella.

EU-asetus on sitova. Se tarkoittaa, että jos toteutuva metsien hiilinielu on sovittua pienempi, Suomi joutuu kompensoimaan ylityksen.

Kompensoinnin voi käytännössä toteuttaa kahdella tavalla: tekemällä lisää päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä tai ostamalla hiilinieluyksiköitä muilta EU-mailta.

Maa- ja metsätalousminsteriön muistiosta löytyy arvio, että esimerkiksi 10 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen kompensointi maksaisi Suomelle noin 1,5 miljardia euroa, jos päästöjä vähennettäisiin kansallisesti vaikkapa liikenteessä.

Jos taas saman verran päästöyksiköitä ostettaisiin muilta mailta, se maksaisi arviolta 100 miljoonaa euroa.

Muistion arviot kustannuksista liittyvät peltoihin ja metsäkatoon, jotka ovat tällä hetkellä päästölähteitä.

Metsäkato tarkoittaa, että metsää kaadetaan rakentamisen ja lannanlevityksen tieltä.

LULUCF-asetuksen mukaan mistään maankäytöstä ei saa jatkossa aiheutua päästöjä.

Suomelle on metsäisenä maana myönnetty asetuksen yhteydessä niin sanottu erillisjousto, jolla liian pientä hiilinielua voitaisiin kompensoida.

Mahdollisuus käyttää jousto on kuitenkin epävarma. Se riippuu muun muassa siitä, pääsevätkö muut EU-maat tavoitteisiinsa.

MOT: Metsähakkuita miljardilaskun uhalla

Toimittaja: Hanna Eskonen, Kuvat: Jouni Soikkeli, Grafiikka ja taitto: Riikka Kurki, Tuottaja: Marko Hietikko