Hyppää pääsisältöön

Metsähakkuita miljardilaskun uhalla: käsikirjoitus

Suomi on tukalassa tilanteessa. Metsät, vanha kansantalouden kivijalka, tulevat ensimmäistä kertaa osaksi sitovia EU:n ilmastotavoitteita.

Metsien roolia ilmastopäästöjen vähentäjänä pitäisi EU:ssa kasvattaa, mutta Suomessa valmistaudutaan sen sijaan hakkaamaan ennätysmäärä puuta.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Ilmaston kannalta on erittäin tärkeää Suomessa se, kuinka paljon puita hakataan.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
No mä en usko, että se tulee isosti muuttamaan sitä miksikään.

Suomi on ollut mukana vaatimassa kunnianhimoa EU:n ilmastopolitiikkaan. Sama maa on haluton ilmastotoimiin metsissä.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, Fern
Suomi on johtavia maita ilmastonmuutoksen torjunnassa. On häpeällistä, että se antaa niin huonoa esimerkkiä siitä, miten metsien hiilinielu tulisi laskea.

Metsähakkuista voi seurata miljardilasku.

MOT: METSÄHAKKUITA MILJARDILASKUN UHALLA

Hyytiälä, Helsingin yliopiston metsäasema Keski-Suomessa Juupajoella. Hirsimökin sisältä paljastuu mittausasema. Kansainvälisen mittausyksikön käyrät piirtävät ruuduille sitä, millä on maapallon tulevaisuuden kannalta kenties eniten merkitystä.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Meillä on tässä siis korkeasta mastosta mitattu todella tarkka hiilidioksidipitoisuuslukema. Tämä lukema joskus 150 vuotta sitten oli joku en muista tarkkaan, mutta 200 ja jotain. Eli se on niin paljon noussut.

Mittausaseman ympärillä levittäytyy koemetsä.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Kun tästä kattelee ympärille, niin tässä näkyy tämmöistä aika tyypillistä suomalaista talousmäntymetsää.

Puiden oksiin kiinnitettyjen kammioiden avulla tutkitaan, miten metsä imee ilmakehästä hiilidioksidia.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Suunnilleen noin kerran tunnissa yks noista menee kii. Toi liukuu tohon. Ja sit kun se on kiinni, niin me mitataan sitä, että pieneneekö vai suureneeko se hiilidioksidipitoisuus. Jos se pienenee, niin se on merkki siitä, että siellä on jossakin hiilidioksidinielu. Eli noissa neulasissa.

Se on syy, miksi suomalaismetsässä piilee ratkaisu lähivuosikymmeninen ilmastotavoitteisiin.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Ilmaston kannalta on erittäin tärkeää Suomessa se, kuinka paljon puita hakataan, että jos hakkuita nostetaan, me poistetaan sitä hiiltä varastosta metsissä ja sillä on heti vaikutusta niihin hiilidioksidipitoisuuksiin ilmakehässä.

Suomalainen metsäkeskustelu vilisee väittämiä, joita tutkijat ovat yrittäneet korjata. Yksi niistä on tämä: metsää voi hakata, sillä kun se kasvaa takaisin, metsien hiilinielu palautuu ennalleen.

Timo Vesala, meteorologian professori
Siinä ei ymmärretä sitä hiilivaraston muutosta joka siinä tehdään. Jos meillä on tilanne, jossa on vakionielu, ja sitten verrataan siihen, että me lisätään hakkuita, jolloin se nielu lähtee pienenemään. Ja vaikka niitä hakkuita vähennettäisiin, ja se hiilinielu lähtis palautumaan takaisin sinne samalle tasolle, niin meillä on silti pienennetty hiilivarastoa. Sitä varastoa ei saada takas muutamissa vuosikymmenissä.

Hiilivaraston palautuminen samalle tasolle kuin ennen hakkuita voi kestää jopa 100 vuotta. Maailman taas pitäisi olla hiilineutraali jo paljon aiemmin.

Pariisin ilmastosopimus ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti ovat asettaneet takarajan kolmenkymmenen vuoden päähän.

Viimeistään silloin metsien pitäisi imeä tasan saman verran päästöjä kuin energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä syntyy yhteensä.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
Suomessa metsillä on tosi iso rooli, rooli. Riippuen siitä, miten markkinahakkuut on vuosittain muuttunut, niin metsien hiilinielu on ollut luokkaa kolmannes tai jopa puolet meidän niin kuin vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Saman verran on sitoutunut sinne metsiin.

Viime vuosina metsien hiilinielu on kuitenkin pienentynyt. Ja metsähakkuut ovat vastaavasti kasvaneet. Viime vuonna Suomessa hakattiin jo 78 miljoonaa kuutiota metsää eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan samalla hiilinielu kutistui pienimmilleen kahteenkymmeneen vuoteen. Metsät imivät enää 21 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Meidän pitäisi nyt pystyä meidän nettopäästöjä vähentämään 42 miljoonasta tonnista nollaan noin 15 vuodessa. On ihan selvää, että hiilinielulla tulee olemaan iso merkitys siinä miten me siihen tavoitteeseen päästään.

Suomen ilmastopolitiikkaa ohjaa viime kädessä EU. Siellä metsille ei ole tähän saakka ollut kovinkaan sitovia vaatimuksia.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Ne on olleet toistaiseksi hyvin vaatimattomalla roolilla. Nyt niiden rooli kasvaa selvästi ja jatkossa sitten vähemmän voidaan hakata hiilineutraalisti kuin aiemmin on voitu.

Syy on uusi maankäyttöä säätelevä LULUCF-asetus, joka ilmestyy EUn ilmastopolitiikkaan niin sanotun päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin rinnalle.

Energiantuotannon, teollisuuden sekä liikkenteen ja maatalouden päästöjen lisäksi nyt aletaan mitata esimerkiksi pelloista syntyviä päästöjä - sekä metsien hiilinielua.
Siksi Suomen ja muiden EU-maiden täytyy laskea hiilinieluille koko eli niin sanottu vertailutaso.

Tilastokeskuksen lukujen valossa laskukaava näyttää selvältä: mitä vähemmän metsää hakataan, sen suuremmaksi hiilinielu kasvaa.

Suomen laskelmassa tämä näyttää sen sijaan kääntyneen päälaelleen.

Hakkuut: yli 80 miljoonaa kuutiota, eli enemmän kuin vielä koskaan aiemmin.
Ja hiilinielu silti paljon suurempi kuin tällä hetkellä.

Suomen ja muiden EU-maiden laatimia laskelmia arvioi EU-komission asettama asiantuntijaryhmä. Se kokoontuu Brysselissä.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
Mä toimin komission nimittämänä tällaisena riippumattomana asiantuntijana tässä asiantuntijaryhmässä. Tavallaan avustaa komissiota tässä komission omassa päätöksenteossa.

Viime keväänä ryhmä paljasti, että maiden lähettämät laskelmat eivät täytä asetuksen vaatimuksia. Myös Suomen laskelma palautettiin takaisin korjattavaksi.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
Keskeinen asia onse, että Suomen pitää pystyä osoittamaan, että hakkuutason nousu sinne esitetylle yli 80 miljoonan kuution tasolle on perusteltavissa tän asetuksen mukaiseksi.

Suomi on koko Euroopan metsäisin maa. Se ei silti ole ainoa, jolla on ollut haasteita sitoa metsiään osaksi ilmastopolitiikkaa.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
Metsäisimpien maiden ongelma on, että niillä on eniten hävittävää. Kaikki nämä maat ovat lisäämässä hakkuita - seuraavien 10 - 30 vuoden aikana. Sillä on kiistaton vaikutus ilmastoon.

Eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä edustava Hannah Mowat kuuluu joukkoon, joka arvioi asiantuntijaryhmässä juuri Suomen laskelmia.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
Suomi on pahimpia syyllisiä siinä, että sen tapa laskea vertailutaso on vaikeimpia ymmärtää. LULUCF:n huippuasiantuntijat ympäri maailmaa eivät käsitä, miten Suomi on päätynyt näihin lukuihin. Koska haluamme uskoa parasta, toivomme, että Suomi tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, mutta meillä ei ole tarpeeksi tietoa että voisimme sanoa niin.

Koko metsiä säätelevä EU-asetus on ollut Suomen poliittiselle johdolle vaikea paikka alusta saakka.

Kun asetuksesta päätettiin kaksi vuotta sitten, Euroopan parlamentissa nähtiin poikkeuksellinen lobbauskampanja.

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko, kok.
Ensinnäkin se oli paljon aktiviisempaa ja kiihkeämpää kuin oikeastaan minkään asian ympärillä aiemmin - ja täällä on paljon lobbausta. Toinen on tyypillistä, jota tapahtuu muuallakin, mutta tässä se oli ihan omassa mittaluokassa. Että kun on kyse yhdestä toimialasta eli metsänkasvatusalasta, kun kyse on yhdestä teollisuuden alasta ja yhdestä toimialasta, niin koko keskustelu paketoitiin tällaiseen suureen kansalliseen etuun.

Kampanjaa vetivät osa suomalaismepeistä, muutama metsäyhtiö sekä metsänomistajien etujärjestö MTK.

Lobbarit yrittivät vaikuttaa muun muassa siihen, että maat saisivat itse asettaa vertailutason eli hiilinielun koon.

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko, Kokoomus
Toimittiin niin, että voitiin perustella Suomen hakkuutason nostamiseksi. Ja voi ajatella, että maailma kestää Suomen hakkuutasot, mutta ongelma on se, että kun lisätään näitä joustoja, silloin koko Euroopan politiikka tulee väljemmäksi.

Metsänomistajien etujärjestö MTK nähtiin Brysselissä uudelleen myös viime keväänä.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
Tilanne oli aika jännittynyt, kun Suomen vertailutasoa laskettiin, koska paikalla oli MTK:n edustaja, joka oli lähetetty tarkkailijaksi. Pyysimme Suomen edustajaa selventämään joitakin kohtia, minkä hän teki. Sitten hän pyysi MTK:n edustajaa selittämään asiaa. Silloin nostin käteni ja kysyin, miksi kyseinen henkilö puolustaa Suomen kantaa, hänenhän piti olla vain tarkkailija.

Suomen edustajana asiantuntijaryhmässä istuu myös Luonnonvarakeskus eli LUKE. Toisin sanoen sama taho, joka on itse laatinut ne laskelmat, joita asiantuntijaryhmä arvioi.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
LUKE on yksi asiantuntijoista, mutta samalla LUKE on ollut myös vaikuttamassa tapaan, jolla Suomen vertailutaso lasketaan.

LUKE:n laskuista on yritetty saada selkoa myös Suomessa.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
No siitä on vaikea sanoa sinällään, sinällään hirveästi, koska taustoja ei ole kerrottu, että miten, miten siihen laskelmaan on päädytty tai niitä on kerrottu varsin niukasti.

Säännöt ovat periaatteessa selvät. EU vaatii, että maiden pitää laskea, millainen hiilinielu syntyisi, jos metsiä käytettäisiin samoin kuin niin sanotulla vertailukaudella, vuosina 2000–2009.

Tuolloin metsää hakattiin Suomessa paljon vähemmän kuin nyt. Ja ne myös imivät hiilidioksidia nykyistä enemmän.

Juuri siksi tutkijat ovat ihmetelleet, miten LUKE voi päätyä laskelmissaan siihen, että hakkuiden kasvattaminen kasvattaisi myös hiilinielua.

Miten on mahdollista, että hakkuita selvästi kasvattamalla päästäisiin suurempaan hiilinieluun kuin meillä on nyt?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
Kieltämättä tää on vaikea yhtälö. Kyllä, kiinnität ihan oikeaan asiaan huomiota niin kuin komissiokin on kiinnittänyt.

Eli onko mahdollista, että teidän laskelma on pielessä just sen osalta, että se hieman yliarvioi noita hakkuumahdollisuuksia?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
Tässä vaiheessa en osaa ottaa kantaa, että mistä se täsmälleen johtuu, mutta kuten sanoin, niin useat maat, Suomi niitten mukana on saanut palautetta ja tämän mukaan me sitten korjaamme näitä laskelmia tai teemme uusia laskelmia.

Hieman yllättäen laskelmaa työstävät LUKE:n tutkijat täsmentävät nyt MOTlle, ettei laskelma olekaan lupaus siitä, kuinka paljon Suomessa voidaan oikeasti hakata metsää.

LUKEN tutkijoiden mukaan hakkuita ja hiilinielua voitaisiin kasvattaa yhtäaikaa vain, jos hakkuut olisivat säilyneet 2000-luvun alun matalalla tasolla.

Silloin puuston määrä metsissä olisi ehtinyt kasvaa tarpeeksi.

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
Mutta sehän ei, niin kuin sanoit, sehän ei ole toteutunut. Eli toteutuneet hakkuut ovat olleet suurempia eli tuo pitää kyllä paikkaansa.

Mikä on se näkymä, kuinka paljon siellä voidaan hakata, jotta saataisiin vertailutaso toteutumaan?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
Tämänhetkisen tiedon valossa en pysty tätä tarkasti arvioimaan. Ei siitä ole esitetty laskelmiakaan.

Hakkuumääristä keskusteltiin julkisuudessa kiivaasti viime keväänä. LUKEn esittämiä laskelmia on tulkittu lupauksena, että Suomessa saisi hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää, ilmastotavoitteista huolimatta.

100% Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
No minun tulkintani on, että se ei ole lupaus.

Miksi ette ole korjanneet julkisuudessa tätä asiaa?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
Tämän projektionhan pitää ollakin projektio eikä sen pidä tuottaa ennustetta niistä toteutuvista hakkuista.

LUKE on valtion tutkimuslaitos, jota ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriöstä löytyykin selvä näkemys siihen, tuleeko EU:n ilmastopolitiikka eli vaatimukset hiilinielusta vaikuttamaan metsien käyttöön Suomessa.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
No mä en usko, että se tulee isosti muuttamaan sitä miksikään, vaan tuo nykyisen kaltainen määrä, noin 80 miljoonaa kuutiota, mikä tuo tällä hetkellä metsästrategiankin osalta me olemme sen määritelleet itsellemme, niin kyllä se tulee olemaan sitä suuruusluokkaa.

Yli 80 miljoonan kuution hakkuisiin nojaa myös metsäteollisuus, ja esimerkiksi Metsä Groupin uudet tehdassuunnitelmat.

Pelkästään Kemiin kaavailtu sellutehdas ja Raumalle suunniteltu saha lisäisivät puunkäyttöä useilla miljoonilla kuutioilla.

Juha Mäntylä, metsäjohtaja, Metsä Group
Tällä hetkellä näyttää siltä, että siinä vaiheessa kun meidän hankkeet mahdollisesti sitte puuta täysillä käyttäisivät niin meillä on kyllä potentiaalia hyvinkin sen mikä meillä olisi se lisäys.

Metsä Groupin hankkeiden lisäksi Suomeen suunnitellaan neljää muutakin sellutehdasta.

Biotalous oli edellisen hallituksen kärkihanke. Se on on saatu näyttämään ilmastoteolta.

Puupolttoaineet ovat nousseet maan käytetyimmäksi energianlähteeksi kivihiilen ohi. Sellulla, kartongilla ja paperilla on korvattu esimerkiksi muovia.

Biotalouden edistäminen on kirjattu myös hakkuulaskelmia laativan LUKEn tehtäviin - ja johtokunnan puheenjohtajana istuu Metsä Groupin puunhankinnasta vastaava Juha Mäntylä.

Voisi kuvitella, että tällä puheenjohtajalla olisi intressi lisätä hakkuita Suomessa?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
Jos siellä on jotakin sellaisia intressejä, jotka eivät palvele sitä riippumatonta tutkimusta, se ei ole asianmukaista, mutta sellaista ei ole.

Kriittinen keskustelu biotalouden ilmastovaikutuksista alkoi Suomessa muutama vuosi sitten.

Silloin joukko tutkijoita ja professoreita laati päättäjille avoimen kirjeen, jossa todettiin, että Suomen suunnitelma lisätä metsienkäyttöä vaarantaa lähivuosien ilmastotavoitteet.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
Tää puumateriaalin käyttö on tällä hetkellä sellaista, että kaadetuissa puissa oleva hiili niin siitä 80 % on takasin ilmakehässä viisi vuotta hakkuiden jälkeen keskimäärin. Eli nää hakkuut ei tän seurauksena todellakaan oo mikään ilmastoteko.

Valtaosa puusta kaadetaan sellun, kartongin ja paperin vuoksi. Selluksi menevän kuitupuun osuus kaikesta metsäteollisuuden kaatamasta puusta on kasvanut koko 2000-luvun.

Samalla sahateollisuuteen menevän tukkipuun osuus on vähentynyt.

Puurakentamiseen käytettävä sahatavara sitoisi hiiltä kymmeniä vuosia toisin kuin esimerkiksi kartonki ja paperi.

Mutta sen osuus oli kaikesta kaadetusta puusta viime vuonna vain viidennes.

Edellinen hallitus nimitti Ilmastopaneelin, jonka on painottanut, että hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinielua ilmastonmuutoksen kannalta juuri ratkaisevalla hetkellä.

Tutkijoista koostuva paneeli tarkoituksena on edistää vuoropuhelua tieteen ja poliittisten päättäjien välillä.

Miten päättäjät on reagoineet näihin ulostuloihin?

Timo Vesala, Ilmastopaneelin jäsen 2014-2015
Ristiriitaisesti ja siellä näkyy myös sitten aika tämmönen puolekantasidonnaisuus. Ja nyt me puhutaan kuitenkin asiasta, jolla ei pitäis olla mitään tekemistä puoluekannan kanssa vaan tää on ihan puhdasta hiilenkiertotiedettä.

Ilmastopaneeli on tuonut useaan otteeseen esille sen, että nämä nämä biotaloustavoitteet eli tämä tilanne mitä kuvasit ei sovi yhteen ilmastotavoitteiden kanssa?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
No kyllä meidän suurin ilmasto-ongelma on fossiiliset raaka-aineet. Ne tuottaa 80, noin 80 prosenttia kaikista meidän ilmastopäästöistämme. Kyllä keskeistä on niihin vaikuttaminen ja tuon määrän alentaminen.

Miten suuressa roolissa näet, että metsät ovat tässä meidän päästövähennystavoitteessamme?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
Iso rooli. Totta kai se on iso rooli sekä siellä nielupäässä että siellä kestävän käytön päässä.

Eikö tämä tarkoita sitä, että fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan pitää mennä myös sinne nielujen kasvattamisen puolelle?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
No meidän pitää tehdä kaikkia yhtä aikaa. Se on selvää, että me ollaan sellaisten asioiden edessä, että me ei voida katsoa yksisilmäisesti.

Miten me voimme tehdä sitä toista puolta eli nielun kasvattamista yhtä aikaa, jos kasvatamme hakkuita kuvaamallasi tavalla yli 80 miljoonaan kuutioon?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
No muistutan uudelleen, että meillä kasvaa metsät yli, reilusti yli 100 miljoonaa kuutiota elikkä sitä nieluhyvää tulee kaiken aikaa lisää.

Ministerin arvio metsänkasvusta on oikea: viime vuonna metsät kasvoivat 107 miljoonaa kuutiota, eli selvästi enemmän kuin niitä hakattiin, ja sen myös ennustetaan kiihtyvän.

Siitä huolimatta hakkuut leikkasivat metsien hiilinielua lähes kolmanneksella pelkästään viime vuonna.

Fossiilisten polttoaineiden päästöjä pitää vähentää niin lyhyen ajan kuluessa, että hiiltä on samalla myös poistettava ilmakehästä. Siihen pystyvät toistaiseksi vain metsät.

Biotalous on ehtinyt vaikuttaa myös metsäntutkimukseen.

Kun Helsingin yliopistolla alkusyksystä laadittiin uutta strategiaa, joukko tutkijoita ja professoreita havahtui siihen, että siitä löytyi tuttua sanastoa.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan strategiassa on mukana tää biotaloustermistö ja tää minun mielestä myös tää poliittinen agenda. Ja tää on varsin harmillista koska siitä varmaan monille tutkijoille seuraa se, että tätä biotalousagendaa tätä poliittista agendaa ei oo kovin soveliasta täällä
kritisoida.

Metsäekonomian professori Olli Tahvonen julkaisi vuodenvaihteessa yliopiston verkkosivulla kannanoton, jossa hän kritisoi LUKE:n laskelmia. Kun LUKE teki korjauksia, Tahvonen löysi uuden virheen.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
Otin yhteyttä sitten tiedekunnan tiedotukseen, että voisinko laatia sitten kommentin myös näistä uusista laskelmista ja vastaus oli, että tämmösiä kommentteja ei enään julkaista tiedekun tiedekunnan sivuilla koska Maa- ja metsätalousministeriöstä oli oli soitettu tuohtuneena tän mun aikaisemman kommentin johdosta. Eli tämä tota julkaisukanava on nyt sitten ei oo enää käytössä.

Yliopisto vahvistaa puhelun MOT:lle, mutta soittaja maa- ja metsätalousministeriössä ei selviä. Teksti julkaistiin myöhemmin yliopiston verkkosivuilla.

Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio tutki aiemmin metsänkäytön ja bioenergian ilmastovaikutuksia toisessa ministeriön alaisessa tutkimuslaitoksessa, VTT:ssä.

Hänet ja kaksi muuta saman alan tutkijaa irtisanottiin yt:iden yhteydessä.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
No kyllä sen kaltaista viestiä olen saanut kuulla, että ne tutkimukset koettiin haitalliseksi Suomen edunvalvonnan kannalta, mutta virallinen syy, mitä organisaatio kertoi, oli se, että ei haluttu enää rahoittaa bioenergian ilmastonvaikutustutkimusta.

VTT:n mukaan tutkimus lopetettiin, koska sen painopistettä haluttiin muuttaa.

Meteorologian akatemiaprofessori Timo Vesala taas kuului hallituksen nimittämään Ilmastopaneeliin, kunnes jatkokautta ei enää tullut.

Uuteen paneeliin nimitettiin muun muassa - LUKEn nykyinen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

Onko Suomen biotalous kestävällä pohjalla, jos ajattelee ilmastotavoitteita, vaikkapa tuota vertailutasoa?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
Kyllä me tällä tasolla voimme jatkaa, mikäli me investoimme todellakin tähän metsäluonnonvaraan ja pidämme huolta, että se säilyy terveenä ja tuottavana tulevaisuudessakin. Määräänsä enempää Suomen metsistä ei voi puuta ottaa taikka hakata.

Mikä on se määräänsä enempää tällä hetkellä sun mielestä, mikä on yläraja?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
Mä en halua siihen nyt ottaa kantaa.

Miksi?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
Mä en pysty. Se riippuu niin monista tekijöistä ja eri päätöksentekijän näistä tavoitteiden painotuksista.

Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio on laskenut, mitä tarkoittaisi, jos Suomen metsien pitäisi imeä LUKEn laskelmien mukainen määrä hiilidioksidia.

Sampo Soimakallio, ryhmänjohtaja, Suomen ympäristökeskus
Oma arvioni on se, että tollaisen 38 miljoonan tonnin nieluun päästäisiin vajaan 70 miljoonan kuution hakkuilla.

Miljoonan kuution hakkuut vastaavat tutkijoiden mukaan noin puolentoista miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Jos me hakattais 81–82 miljoonaa kuutiota, niin meidän metsien hiilinielu olisi noin 15–16 miljoonaa tonnia.

Päätöksentekijän painotuksessa ei kuitenkaan näytä olevan epäselvää.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeriö, kesk.
Tämähän ei rajoita metsien käyttöä, vaan se rajoittaa ainoastaan sen, että jos tän vertailutason ylitse mennään, niin sitten siitä aiheutuu taloudellisia kustannuksia.

EU-asetus on sitova. Se tarkoittaa, että jos puuta hakataan liikaa suhteessa nyt päätettävään hiilinieluun, Suomi joutuu kompensoimaan ylityksen.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Silloin äkkiä siinä on sen kaltainen tilanne, että --- ylläpitämällä tätä meidän nykyistä hakkuutasoa tai mahdollisesti kasvattamalla sitä yli 80 miljoonaan kuutioon, niin meille voi tulla useiden miljoonien hiilidioksiditonnien kompensointivelvollisuus.

Vaihtoehtoja kompensoimiseen on käytännössä kaksi: tehdä lisää päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä, tai ostaa lisää metsänielua muilta EU-mailta.

Yksi arvio hintalapusta löytyy maa- ja metsätalousvaliokunnan muistiosta, joka on osittain salainen.

Siellä on laskettu, kuinka paljon maksaisi, jos Suomi joutuisi hyvittämään 10 miljoonan hiilidioksiditonnin ylityksen.

Lisää päästövähennyksiä liikenteessä ja maataloudessa maksaisi 1,5 miljardia euroa. Tai nieluyksiköt muilta mailta: 100 miljoonaa euroa.

Liikenteessä ja maataloudessa päästöjen vähentäminen on tutkijoiden mukaan paitsi kallista, myös vaikeaa.

Toinen keino, maiden välinen nielukauppa on vielä epävarmempi vaihtoehto.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
Me ei tiedetä, että kuinka paljon näitä yksiköitä on kaupan ja mihin hintaan niitä on kaupan.

Soimakallion mukaan hinta olisi todennäköisesti lähellä liikenteen päästövähennysten hintaa. Silloin lasku nousisi jälleen miljardiluokkaan.

Hiilinielua aletaan mitata kahden vuoden päästä. Niin lyhyessä ajassa yksi keino on yli muiden.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Jos hakkuita rajoitettaisiin, niin silloin metsien hiilinielu voimistuisi,-- Tavallaan tää on, varsinkin näin lyhyessä aikajänteessä, kaikkein keskeisimmin tähän vaikuttava tekijä.

LUKE julkaisee uudet, korjatut laskelmansa metsien hiilinielusta lähiviikkoina. Silloin nähdään, onko niitä korjattu pienentämällä hakkuumäärää - vai kenties pienentämällä hiilinielua.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
Metsäteollisuus on ehdottomasti ollu --- yks keskeisimpiä poliittisia voimia Suomessa ja tästä on muun muassa seurannu, että metsäteollisuuden etu usein yhdistetty kansantalouden etuun ja jopa isänmaallisuuteen.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
Minun mielestä Suomi on julistautunu ilmastomuutoksen torjunnan mallimaaksi, mutta kuitenkin sillä ehdolla, että tää ei koske metsiä.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Tuolla on meidän ensimmäinen mittauspaikka 70-luvulta, tosin mä olin itse silloin vielä alakoulussa.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Ottaa päähän se, että asiat jotka on tieteellisiä tosiasioita niin sitten ne verhotaan politiikkaan ja tehdään jotain päätöksiä eikä suoraan sanota sitä, että itse asiassa ei tää ilmastoteko ollutkaan, kun päätettiin näin, mutta sori, meillä oli sitten muut asiat jotka oli tärkeempiä.