Silmälasit, hammaslääkäri, uudet kengät – haaveissa turvallinen ja hyvä elämä

Yle Oppiminen kysyi lukijoilta mitä he tekisivät, jos nettotulot kasvaisivat 500 euroa kuukaudessa. Miten elämä muuttuisi ja mihin raha kuluisi? Saimme yli 1300 vastausta, jotka kertovat paitsi köyhyydestä niin myös siitä, että me suomalaiset elämme hyvin erilaisissa todellisuuksissa.

Tutkimusten mukaan tulojen kasvaminen lisää tyytyväisyyttä elämään, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Enemmistöllä tähän kyselyyn vastanneista tulotaso näyttäisi sijoittuvan tuon rajan alle, sanoo tutkijatohtori Ella Lillqvist Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta. Pyysimme Lillqvistiä arvioimaan kyselyyn tulleita vastauksia.

Luksus ei vastaajia kiinnostanut, vaan toiveet olivat pääosin arkisia ja käytännöllisiä.

– Vastaukset kuvaavat kiinnostavalla tavalla hyväksi koettua elämää. Niissä näyttää korostuvan perustarpeiden tyydyttäminen, terveydestä ja läheisistä huolehtiminen ja erityisesti turvallisuudentunne, pohtii Ella Lillqvist.

Hammaslääkäri ja silmälasit

Pienituloiselle kunnallinenkin hammashoito voi tuntua todella kalliilta. Lasku voi kaataa pienituloisen talouden, ja hampaat saattavat jäädä kokonaan hoitamatta.

Moni kyselyyn vastanneista sijoittaisikin ylimääräiset 500 euroa hammaslääkäriin.

"Voisi mennä hammaslääkäriin pelkän hammaslääkäripelon kanssa, ilman pelkoa talouden lamautumisesta lopullisesti."

"Yritän säästää koko ajan, mutta ei tarvita kuin isompi hammaslääkärilasku, niin säästöt on syöty ja täytyy taas aloittaa alusta."

"Menisin silmälääkärin ja ostaisin uudet monitehosilmälasit. Vanhojen lasien sangat on liimattu jesseteipillä."

– Hammaslääkärikäyntejä ja silmälaseja ei oikein osamaksulla voi hankkia, niitä varten pitäisi säästää. Hyvin pienituloiselle säästäminen on vaikeaa, joten usein tuollaiset hankinnat jäävät tekemättä, vaikka ne pidemmällä aikavälillä parantaisivat elämää merkittävästi, sanoo Ella Lillqvist.

Talvikengät ja vaatteet

"Ostaisin itselleni uudet kengät ennen kuin sukkaa näkyy enemmän kuin kengänpohjaa."

"Ostaisin kengät ja saappaat ja vaatteet ihan oikeasta kaupasta."

On sanottu, että köyhän tuntee kengistä. Kirppareilta voi tehdä löytöjä, mutta useammassakin vastauksessa toistui toive päästä kerrankin ostamaan uudet kengät. Jos perheessä on lapsia, menevät lasten tarpeet aina edelle ja vanhemmat sinnittelevät vanhoilla kengillä ja vaatteilla.

Köyhyydestä puhuttaessa usein unohtuu, että ihmisillä on myös sosiaalisia tarpeita.― Ella Lillqvist

Aina ei ole kyse vain siitä, että ihminen tarvitsisi esimerkiksi ehjät ja siistit kengät: mahdollisuus ostaa ja valita voi vahvistaa kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta.

Mahdollisuus kuluttaa voi olla tärkeä osa sosiaalista elämää.

– Ihmistä saattaa nolottaa olla tekemisissä muiden kanssa, jos hänellä on kuluneet vaatteet. Joku toinen taas ei ehkä kehtaa mennä kylään, jos ei voi ostaa tuliaisia. Köyhyydestä puhuttaessa usein unohtuu, että ihmisillä on myös sosiaalisia tarpeita.

"On todella kurjaa kulkea aina nukkaantuneissa, kulahtaneissa ja samoissa vaatteissa."

"Ostaisin itselleni talvikengät. Nyt minulla on tennarit - liian isot, koska niihin pitää mahtua villasukat."

"Hankkisin vedenpitävät, lämpimät talvikengät ihan kaupasta, en kirpparilta."

Terveellinen ruoka

Richsplainingillä tarkoitetaan sitä, että varakas ihminen antaa hyödyttömiä neuvoja itseään köyhemmälle. Pienituloisille esimerkiksi usein muistutetaan, että kotimaiset juurekset ovat edullisia ja että ruokakuluihin ylipäätään on helppo itse vaikuttaa. Ruokavalio on kuitenkin rahasta kiinni: monissa vastauksissa haaveiltiin laadukkaammasta ruuasta, kasviksista ja luomutuotteista.

Hyväosaisetkin ilahtuvat tarjoustuotteista ja edullisista löydöistä, mutta arki muuttuu kuormittavaksi, jos perheen ruokalista pitää rakentaa lähikaupan punalaputetuista tuotteista. Ja on erittäin kiusallista, jos kassalla huomaa, että rahat eivät riitä ja osan ostoksista joutuu jättämään pois.

Lyhennetty työaika, lapsille harrastuksia, lainojen lyhentämistä

Moni sellaisista vastaajista, joiden tulot riittivät kattamaan menot, haaveili vapaa-ajasta.

"Yrittäisin lyhentää työaikaa nelipäiväiseen viikkoon niin ehtisin olla enemmän lasten kanssa. nyt heistä tuntuu että olen paljon poissa ja kun olen paikalla, olen umpiväsynyt."

"Mieluiten käyttäisin ylimääräisen 500 e työaikani lyhentämiseksi 30 tuntiin viikossa. Työni on mielenkiintoista, mutta henkisesti kuormittavaa, eikä energiani riitä juurikaan muuhun arkipäivisin."

Rahaa toivottiin käytettäväksi myös kodin remonttiin, lasten ja perheenjäsenten taloudelliseen tukemiseen ja muutama vastaaja mainitsi myös matkustelun. Ne vastaajat, joilla tulot selvästi ylittivät menot, suunnittelivat myös sijoittamista.

Voit lukea kaikki kyselyyn tulleet vastaukset täältä.

Suomen tunnetuin vähävaraisten auttaja Heikki Hursti jatkaa vapaaehtoistyöntekijöidensä kanssa sinnikästä työtä vähäosaisten puolesta. Ruokajonon asiakasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta henkilöstä muutamaan tuhanteen.