Hyppää pääsisältöön

Haukikin tarvitsee suojelua - kutualueiden kunnostuksella kalojen määrä hurjaan kasvuun

Mikko Peltsi Peltola ja Tom Nylund kaivavat ojaa hauen kutualueen kunnostustalkoissa
Mikko "Peltsi" Peltola ja Tom Nylund osallistuivat hauen kutualueen kunnostustalkoisiin Kokkolassa. Mikko Peltsi Peltola ja Tom Nylund kaivavat ojaa hauen kutualueen kunnostustalkoissa Kuva: Yle/Pirjo Koskinen kutu,Mikko Peltola,Tom Nylund,kunnostus,Lisääntyminen

Itämeren haukikanta on monin paikoin taantumassa sopivien elinalueiden hävitessä. Kutualueita on rakennettu, ruopattu, kuivatettu ja niitä on pilaantunut rehevöitymisen takia. Haukikanta saadaan kuitenkin nopeasti kasvuun, jos lisääntymisalueita kunnostetaan.

Tom Nylund ja Mikko "Peltsi" Peltola tarttuivat lapion varteen Kokkolassa Nisulanpotilla järjestetyissä talkoissa. He esiintyvät Itämerta koskevassa TV-sarjassa, joka tulee ulos vuodenvaihteessa TV1:llä ja käsittelevät siinä myös hauen kutualueiden huonoa kuntoa rannikolla.

Molemmat kalastavat haukea ruuaksi, Tom lähinnä mökkeillessään. Erityisen rakas hauki on kuitenkin Peltsille.

- Olen suuri haukien ystävä, ja kaikki mitä tehdään sen kalan hyväksi tuntuu hyvältä. Olen jonkin verran osallistunut purotalkoisiin, jotka on toki eri kalalajeille, mutta nyt kun saa tehdä työtä hauelle, tämä on erityisen rakasta.

Hauki kasvaa nopeasti, lisääntymiskykyiseksi se tulee jo muutaman vuoden iässä. Kutoalueen kunnostus näkyykin ennen pitkää saaliin määrässä, mikä motivoi myös Peltsiä.

- Hauki on tärkeä kala, koska se on petokala, mutta kalastajalla on myös oma lehmä ojassa. Kun on enemmän kaloja, tulee niitä enemmän myös siiman päähän.

Poikaset kasvavat nopeimmin lämpimässä vedessä

Hauet palaavat samalle alueelle kutemaan vuodesta toiseen, ja ne elävät usein korkeintaan kymmenen kilometrin etäisyydellä kutualueestaan. Yhdessä isossa haukinaaraassa voi olla jopa yli satatuhatta mätimunaa, pienemmässä kymmeniä tuhansia.

Kutu alkaa keväällä veden lämpötilan noustessa noin 7-asteiseksi. Mätimunat ja poikaset kehittyvät nopeammin, jos vesi lämpenee nopeasti. Poikasten kasvun kannalta noin 20-asteinen vesi on optimaalista, silloin niistä jää suurin osa eloon.

Ensimmäisenä kesänään hauki voi kasvaa hyvissä olosuhteissa jopa 15 senttimetriä pitkäksi, mutta jos vesi on kovin kylmää, kasvu on hitaampaa. Hitaasti kasvaneet kalat selviävät huonommin talven yli. Hyvä kutualue heijastuu haukien määrään siis monella tavalla.

Matalat lahdet, tulvaniityt tai merestä maan kohoamisen takia eriytyneet altaat lämpenevät nopeasti, mikä tekee niistä ihanteellisia kutualueita. Mutta on tärkeää, että kutualueella on myös kasvillisuutta, poikasten suojaksi. Lisäksi tarvitaan sopivan kokoinen yhteys järveen tai mereen, jotta poikaset pääsevät väljemmille vesille loppukesällä.

Hauen poikanen
Muutaman viikon ikäinen hauen poikanen Hauen poikanen Kuva: Luonnonvarakeskus/Lari Veneranta Hauki,poikaset

Koska lisääntyminen ei entisillä kutualueilla enää onnistu, Itämeren haukikanta on monin paikoin taantumassa. Rannikon rakentamisaste on jo kova ja tämä on vähentänyt ja pirstonut lisääntymisalueita. Suurempien kaupunkien alueilla ei hauen lisääntymisalueita juuri ole jäljellä.

Ruotsissa kutualueita on kunnostettu jo pitkään, mutta nyt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tuo toimintatapaa myös Suomeen. Toimintaa kutsutaan haukitehdas-termillä, sillä haukien määrä saadaan lisääntymään monisatakertaisesti niiden avulla.

Lue tästä oppaasta, mitä haukitehdasta perustaessa kannattaa huomioida.

Kluuvijärvi Kokkolassa ensimmäisten haukitehtaiden joukossa - hauki palasi kutemaan heti seuraavana keväänä

Ihan pieni hauenpoikanen kädessä
Nisulanpotilla kuoriutui hauen poikasia heti kunnostuksen jälkeisenä keväänä. Ihan pieni hauenpoikanen kädessä Kuva: Juha Ojaharju hauki,poikaset

Ensimmäisiä kohteita on jo kunnostettu hyvällä menestyksellä Suomessa. Kokkolan Nisulanpotti on yksi menestystarina: kaivuri teki suurimmat työt alueella toissa kesänä, viime keväänä hauki nousi sinne kutemaan ja loppukesästä sieltä lähti poikasia merelle kasvamaan.

Nisulanpotti on ns. kluuvijärvi, jolta on merelle matkaa pari sataa metriä. Maa kohoaa jääkauden jäljiltä Kokkolan korkeudella niin nopeasti, että merestä kuroutuu alueita pikku hiljaa erillisiksi lammiksi tai järviksi. Fladaksi kutsutaan vesialuetta, jonne vesi tulee ajoittain, mutta kun maa kohoaa edelleen ja maakynnys nousee, eriytyminen jatkuu ja syntyy kluuvijärvi.

Nisulanpotilta on yhteys merelle pari sataa metriä pitkää uomaa pitkin. Isotkin hauet ovat nousseet sinne kutemaan vielä parikymmentä vuotta sitten.

Reitti kluuvijärvelle umpeutui kuitenkin jo vuosia sitten, kun tien ali kulkenut rumpuputki hajosi. Siltarumpu vaihdettiin ja puroa avattiin kesällä 2018.

Koska virtaus oli edelleen niin voimakas, etteivät kaikki hauet jaksaneet uida keväällä kluuvijärvelle, työtä jatkettiin tänä syksynä. Nyt purouomaan kaivettiin lenkki ja siihen kannettiin isoja kiviä, joiden taakse syntyy suvantokohtia. Niissä hauet voivat levätä hetken, ennen kuin lähtevät taas seuraavalle pyrähdykselleen kohti kutualuetta.

Talkooporukka kaivaa ojaa
Uomaan pitää kaivaa silmukka, ettei virtaus ole hauille liian kova keväällä. Peltsi ja Tom kaivamassa yhdessä Markus Sällisen ja Juha Ojaharjun kanssa. Talkooporukka kaivaa ojaa Kuva: Yle/Pirjo Koskinen Mikko "Peltsi" Peltola,Tom Nylund,talkoot,hauki,kutu,haukitehdas

Haukea kannattaa suojella, sillä se on peto pienestä pitäen ja toimii vesistön poliisina

Hauki on hyödyllinen peto myös muiden kalalajien kannalta. Se syö sitä kalaa, mitä on eniten tarjolla, ja hauen läsnäolo voi mahdollistaa esimerkiksi ahvenen lisääntymisen alueella. Kun hauki poistaa alueelta särkiä, ahvenelle jää tilaa kasvaa alueella.

Hauki on arvokas myös taloudellisesti: jopa yli 20 % vapaa-ajan kalastajien saaliista on haukea, joten sen ympärillä liikkuu paljon rahaa. Kalastusturismi voi nousta entistä enemmän, jos haukea on vesissä paljon ja sitä myös saadaan paljon. Monet suomalaiset käyvät kalastamassa Ruotsin runsaskalaisilla järvillä, koska kalakannat on niissä kunnossa ja myös saalista saadaan hyvin. Tälle on potentiaalia myös Suomessa. Kalastusoppaat, virvelit, uistimet veneet pyörittävät rahaa kalastuksen ympärillä. Ruotsissa haukitehdaskunnostuksilla on saatu kovia tuloksia: haukikosteikosta mereen laskeutuvien hauenpoikasten määrä kasvoi 10 000 %.

Yksinkertainen keino tarkastaa kutualueen kunto on kävellä keväällä ruovikossa valkoisen saunakauhan avulla. Kun siihen kauhaisee vettä, hauen kutu varmistuu, jos näkee joko pieniä keltaisia mätipalleroita ja myöhemmin keväällä tai alkukesästä pieniä poikasia.

Jos haukitehtaan perustaminen kiinnostaa, ota yhteyttä Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestöön. Kunnostustyötä voi tehdä myös järvissä.

Lue lisää hauesta:

Hauki on ylivoimaista lähiruokaa ja hyödyllinen peto, joka syö särkikaloja. Viisi ihmistä kertoo, miksi hauki ansaitsee arvostuksemme

Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto