Hyppää pääsisältöön

Poromiehen silmin -dokumentin ohjaaja, poronhoitaja Aslak Paltto: ”Luonnossa on saamelaisten tulevaisuus”

Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto kuvasi poronhoitajien arkea Saamenmaalla yhdeksän vuoden ajan.
Lemmenjoella asuva Aslak Paltto on toimittaja ja poronhoitaja. Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto kuvasi poronhoitajien arkea Saamenmaalla yhdeksän vuoden ajan. Kuva: Eva Fachè Yle TV1,Aslak Paltto,Poromiehen silmin

TV1 sunnuntaina 3.11.2019 klo 10.00 - 11.00, Areenassa

Tunturissa tuuli kääntyy – ja porot perässä.

Sallivaaran paliskunnan poronhoitajat jutaavat laumoja laitumilta poroerotukseen. Olosuhteet Lemmenjoen kansallispuiston maisemissa ovat hankalat. Jäättömällä jänkällä parhaiten etenee mönkijällä, lumeen peittyneillä tuntureilla tarvittaisiin kelkkaa.

”Kelien takia jokainen vuosi on erilainen. Porojen kokoaminen oli viime vuonna tosi vaikeaa, mutta hidasta on ollut nytkin. Melkein kannattaisi odottaa, että kaikki jäätyy vesistöjä myöten”, tuumailee paliskunnan työnjohtaja, poronhoitaja ja toimittaja Aslak Paltto.

Aslak Paltto, hänen isänsä ja veljensä sekä kaikki lähialueen perheet työskentelevät poronhoidossa. Se on elinkeino, johon saamelaiset ovat pohjoisessa varttuneet. Saamenmaalla poronhoito on elämäntapa ja poro – saameksi biegganjunni, tuulinenä – elinehto.

Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto on kuvannut poronhoitajien arkea Saamenmaalla.
Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto on kuvannut poronhoitajien arkea Saamenmaalla. Kuva: Eva Fachè Yle TV1,Poromiehen silmin

Saamelaisen poronhoitajan näkökulma – Sámi badjealbmá oaidnu

Poronhoitajan askareet pitävät Aslak Palton maastossa suuren osan viikkoa. Muun ajan hän työskentelee toimittajana Yle Saamen toimituksessa Inarissa. Toimittajan ammattiin Aslak on opiskellut saamenkielisessä korkeakoulussa Koutokeinossa.

Viimeksi kuluneen yhdeksän vuoden ajan Aslak on kuvannut Sallivaaran paliskunnan arkea ja petojen tekemää tuhoa saamelaisalueella. Arkeen kuuluu se, että poronhoitajat tarkkailevat porojaan pysyäkseen perillä niiden ravinto- ja terveystilanteesta sekä petojen määrästä.

Vuosien aikana kuvatusta materiaalista syntyi dokumenttielokuva Poromiehen silmin. Dokumentti on saamelaisen poronhoitajan näkökulma herkkään ja kiisteltyyn asiaan: petojen suojeluun ja toisaalta eläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Samalla syntyi ohjelma Lapin luonnosta, yrittämisestä, saamelaisten arkipäivästä sekä erilaisten ihmisten ja etujen ristiriidasta.

Poromiehen silmin -dokumentti kertoo ajankohtaisesta asiasta ja samalla siitä, miten erilaisissa maailmoissa suomalaiset tänä päivänä elävät. Lisäksi kokonaan saamenkielinen dokumentti on aina harvinainen tapaus.

Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto on kuvannut poronhoitajien arkea Saamenmaalla.
Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto on kuvannut poronhoitajien arkea Saamenmaalla. Kuva: Aslak Antti Paltto Yle TV1

Uusi sukupolvi luottamusta rakentamaan – Ođđa buolva luohttámuša huksejeaddjin

Koko Saamenmaan poronhoitoalueilla noudatetaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän lakeja. Jokainen maa yrittää omalla tavallaan ottaa kantaa sekä petojen suojeluun että poronhoidon jatkumiseen elinkeinona.

”Miten on aikaisemmin eletty ja miten nykypäivänä pitäisi elää, niin siinä on aineksia ristiriitaan. Käytännöt vaihtelevat eri maiden välillä, ja se puhuttaa poronhoitajia”, Aslak Paltto sanoo.

”Vuosikymmenien aikana vanhemman polven poronhoitajilla on mennyt luottamus viranomaisiin, mutta meidän nuoremman sukupolven tehtävänä on saada luottamus takaisin – molemmin puolin.”

Jäämeren rata uhkaa alkuperäiskansan kotiseutuja – Jiekŋameara ruovdemáđi uhkkida álgoálbmoga duovdagiid

Mitä nuori poronhoitaja ja toimittaja miettii Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten sekä Saamenmaan tulevaisuudesta?

Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto on kuvannut poronhoitajien arkea Saamenmaalla.
Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto on kuvannut poronhoitajien arkea Saamenmaalla. Kuva: Eva Fachè Yle TV1,Poromiehen silmin

Suurimpana uhkana Aslak Paltto pitää suunnitelmaa Jäämeren radasta, joka halkoisi toteutuessaan saamelaisten kotiseutu- ja poronhoitoalueen. Liikemies Peter Vesterbackan vetämä ratahanke on herättänyt voimakasta vastustusta saamelaisten parissa, sillä se uhkaisi Suomen perustuslaissa suojattua saamelaiskulttuuria.

”Perinteiset elinkeinot ovat aina ne, jotka ensimmäisinä väistyvät ja jotka joutuvat uhrautumaan lisääntyvän maankäytön edestä pois”, Aslak tuumaa.

”Ympäri maailmaa luonnontilaiset alueet vähenevät koko ajan. Täällä Saamenmaalla monet erämaa-alueista ovat vielä koskematta, ja poronhoito on mahdollista. Miten käy tulevaisuudessa, sen aika näyttää.”

Puhtaan luonnon ja poron arvostus nousee – Buhttes luonddu ja bohcco atnit eanet árvvus go ovdal

Ilmastonmuutos mietityttää poronhoitajia. Joet ja järvet jäätyvät yhä myöhemmin, lunta saa odotella. Säät ovat muuttuneet arvaamattomiksi ja tuulet lisääntyneet. Tunturit kovettuvat ja porojen on vaikeampaa kaivaa syötävää.

Aslak Paltto toivoo, että saamelaiset pystyvät tulevaisuudessa jatkamaan perinteisiä elinkeinoja.

Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto kuvasi poronhoitajien arkea Saamenmaalla yhdeksän vuoden ajan.
Poronhoitaja, toimittaja Aslak Paltto kuvasi poronhoitajien arkea Saamenmaalla yhdeksän vuoden ajan. Kuva: Aslak Antti Paltto Yle TV1,Aslak Paltto,Poromiehen silmin

”Jos sää muuttuu kovin, siitä tulee vaikeampaa. Jos poro ei pärjää luonnossa ja luonnonantimilla, ja joutuisi käyttämään keinoruokintaa, niin sellaista muutosta en toivoisi.”

”Perinteiset elinkeinot takaavat lähiruoan, ettei evästä tarvitse tilata mistään kauempaa. Puhtaan luonnon ja poron arvostus vaan nousee, mikä vaikuttaa matkailuunkin. Kun huolehdimme ja vaalimme luontoa, niin kyllä me pärjäämme”, Aslak Paltto uskoo.

Badjealbmá čalmmiiguin. Poromiehen silmin. Ohjaus, käsikirjoitus ja kuvaus: Aslak Antti Paltto, 2019.

Poromiehen silmin, TV1 sunnuntaina 3.11.2019 klo 10.00, katsottavissa Areenassa. Dokumentin ensi-ilta oli viime tammikuussa Inarissa Skábmagovat-elokuvajuhlilla.

Lisää ohjelmasta