Hyppää pääsisältöön

Valeuutiset tulevat yhä uskottavammiksi ja uskottavammiksi, sanovat asiantuntijat – Docventures näytti suomalaisille tekaistuja otsikoita ja testasi, menevätkö ne läpi

Fakenews-otsikko ja somekanavia
Fakenews-otsikko ja somekanavia Docventures

Tulevaisuus tuo tullessaan tiedon manipulointia ja yhä kohdennetumpaa potaskaa. Siksi on syytä kysyä, kuinka hyvin tunnistamme valeuutiset ja vaikutusyritykset nyt ja tulevaisuudessa? Docventures etsi vastausta kansalaisten keskuudesta ja asiantuntijoilta.

Kyl suurimman osan tajuu, että onks se aito vai ei.

Juupa juu. Tässä valeuutisten ja trollitilien kyllästämässä maailmassa jokainen haluaisi uskoa siihen, että omat hoksottimet toimivat paremmin kuin niillä muilla, jotka haksahtavat dis-, mis- ja muuten epäilyttävään informaatioon. Mutta onko todella näin?

Uutinen on jossain mielessä tuttu, joitakin asioita on käsitelty jo aikaisemmin.

Kyl se laittaa miettimään.

Jos ei tiiä ees, että se on koiranlihaa niin ei se oo niin paha.

Docventuresin epätieteellinen tutkimusryhmä jalkautui pääkaupungin torille ja testasi, kuinka hyvin valeuutiset hulahtavat jengin pötyfilttereistä läpi uskon viemäreihin.

KATSO SEURAAVASTA VIDEOSTA, MITÄ TAPAHTUI:

Kokeemme viattomat uutisuhrit eivät välttämättä ole tunnistusongelmansa kanssa yksin.

Asiantuntijoiden mukaan valeuutiset tulevat nimittäin vain lisääntymään. Ja lisääntymään. Ja lisääntymään.

Mihin siis pitäisi varautua?

Kysyimme asiaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorilta Jarno Limnélliltä ja valeuutisista juuri kirjan kirjoittaneelta toimittajalta, Ylelle Valheenpaljastaja-sisältöjä tekevältä Johanna Vehkoolta.

Näin he vastasivat.

Neljän viime vuoden aikana valeuutisten niiden määrä on kasvanut ja valeuutisten tekijöistä on tullut yhä taitavampia niin Suomessa kuin maailmallakin. Kyberturvallisuuskonkari Limnéll kertoo jopa yllättyneensä siitä, kuinka paljon globaalisti valeuutisia käytetään ja jopa luodaan poliittisiin tarkoitusperiin.

Vehkoon mukaan valeuutis- ja vihasivustot ovat oppineet piilottamaan luonteensa entistä tehokkaammin, jolloin tavallisen ihmisen on vaikeampaa erottaa sisältöä luotettavista uutislähteistä. Hän kuitenkin ajattelee, että varsinaisten valeuutissivustojen kulta-aika on jo ohi, ja nyt yleistyy muunlainen vaikuttaminen. Siksi sivustojen elinkaari voi olla lyhytkin.

– Yhdellä saitilla voi olla yksi hitti, ja jo sillä saavutetaan niitä poliittisia tarkoitusperiä mitä taustalla on, hän kuvailee.

Aijai, eikö olekin mukava näistä lähtökohdista miettiä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Etenkin, kun teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja on likipitäen mahdotonta sanoa, missä muodossa puppumme syöm... siis uutisemme kulutamme muutaman vuoden päästä.

Asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että kehittyi teknologia miten hyvänsä, valeuutiset löytävät tiensä uusille alustoille uusissa muodoissa. Sen jälkeen totuudentorven soittajat yrittävät saada valheita kiinni ja paljastukseen.

Mutta usein turhan hitaasti, kuten Limnéll kommentoi nykytilaa:

– Kyllä tässä eräänlaista totuuden vastaiskua odottelen.

Itse teknologiaa huolestuttavasta kehityksestä on muuten ihan turha syyttää. Kyse on aina siitä, mihin ihmiset haluavat teknologiaa käyttää.

– Teknologia tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia siihen, millä tavalla valeuutisia voidaan torjua, Limnéll muistuttaa.

Vaikka ennustaminen on vaikeaa, ainakin nämä neljä kehityskulkua tulevaisuudessa häämöttävät:

  1. Valeuutiset seuraavat ihmisiä, menivät nämä tiedonjanossaan minne tahansa. Maailmalla jo nyt ja pian luultavasti myös Suomessa valeuutiset leviävät vaikkapa vanhaa Facebookia useammin pikaviestipalveluissa, esimerkiksi WhatsApissa.
  2. Valeuutisista tulee yhä kohdennetumpia, kun niitä pystytään algoritmien avustuksella kohdistamaan tietyille ihmisryhmille ja jopa yksittäisille ihmisille. Samaan aikaan valheilla vaikuttamisesta tulee helpompaa, kun se voidaan tehdä yhä automatisoidummin ja ihmistyötunteja säästäen.
  3. Valeuutiset tulevat olemaan yhä kehittyneempiä. Paljon puhutaan deepfake-videoista ja äänimanipulaatiosta, joita on tavallisen ihmisen liki mahdotonta erottaa aidosta materiaalista. Nimenomaan äänifeikit saattavat nousta suuremmaksi ilmiöksi kuin ymmärrämme, Vehkoo sanoo. "Totta kai myös videofeikit, mutta niistä on puhuttu enemmän. Äänifeikki voi olla sellainen, mitä ihmiset eivät osaa odottaa."
  4. Olemassaolevan, aidon tiedon manipulointi lisääntyy. Tästä Limnéllin mukaan puhutaan alalla yhä enemmän. Kysymys on siis siitä, että olemassaolevaa dataa manipuloidaan sopivasti niin, että luottamus koko aineistoon menee. Limnéll ei pidä mahdottomana ajatusta siitäkään, että luotettavien uutislähteiden sisältöjä onnistuttaisiin manipuloimaan median sivulla "sieltä täältä" niin, että viesti välittyy lukijalle vähän eri muodossa. "Täytyy muistaa, että jos ihmismieleen saadaan herätettyä epäilys jostain asiasta, sitä on aika vaikea poistaa", Limnéll sanoo.

Pelkkä epäilyksen herättäminen riittää

Limnéllin mukaan suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta luottamus tulee korostumaan entisestään. Luottamus on kuin "näkymätön liima, joka sitoo yhteiskunnan toiminnot yhteen" ja mahdollistaa niiden pelittämisen. Jos joku ulkopuolinen taho onnistuu rapauttamaan luottamusta, sillä on hyvin vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia, Limnéll sanoo.

Nimenomaan epäilyksen herättäminen ja turvallisuuden tunteen horjuttaminen on usein valeuutisten levittäjien tavoitteena.

– Ihmiset eivät oikein tiedä mikä on faktaa ja mikä fiktiota, missä menee raja. Silloin demokraattisen yhteiskunnan toiminta heikentyy ja lopulta halvaantuu, koska lopulta ei ole yhteistä käsitystä faktapohjaisesta todellisuudesta, Vehkoo sanoo.

Äänifeikki voi olla sellainen, mitä ihmiset eivät osaa odottaa.― Johanna Vehkoo

Ääni- ja videofeikit saattavat myös alkaa heikentää äänen ja kuvan todistusvoimaa ylipäätään, kun kaiken todenperäisyyttä pitää alkaa epäillä. Samalla vallanpitäjät voivat väittää aitoja tallenteita väärennöksiksi.

Suomessa usein murehditaan lähinnä Venäjän vaikutusoperaatioista, mutta asiantuntijat muistuttavat, ettei itänaapuri ole ainoa propagandaan tykästynyt valtio.

– Ilman muuta on hirveä määrä valtioita, jotka tekevät sitä. Esimerkiksi Iranin tällaisista operaatioista on kirjoitettu viime aikoina kansainvälisessä mediassa. Ylipäätään autoritääriset maat harjoittavat tällaista aika paljonkin, Vehkoo sanoo.

Valeuutiset eivät noudata maantieteellisiä rajoja. Ne voivat tulla mistä suunnasta tahansa korviimme.― Jarno Limnéll

Myös suomalaisten on syytä seurata muualla kuin kotoisessa Suomilandiassa tapahtuvia valeuutisointeja ja totuuden hämärtämistä – ja niiden seurauksia. Emme näet elä erillämme muusta maailmasta.

– Valeuutiset eivät noudata maantieteellisiä rajoja. Ne voivat tulla mistä suunnasta tahansa korviimme, Limnéll sanoo.

– Kyllä jokaisella ihmisellä kannattaa olla sopivaa tarkkaavaisuutta ja lähdekriittisyyttä.

Eikä ongelma ole menossa mihinkään, Vehkoo toteaa.

– Voidaan olla aivan varmoja, että missä tahansa kulutamme informaatiota, siellä on disinformaatioita. Meidän tuottamamme informaation määrä kasvaa koko ajan aivan valtavasti. Samalla myös disinformaation määrä kasvaa.

Samoin ajattelevat Docventuresin katugallupin kokelaat: kyseessä on vakava harha. Siksi valeuutisella yllätytetyksi tuleminen ei ollut pelkästään nolo tai ikävä kokemus. Kuten yksi heistä totesi:

Mä uskon, että se saattaa herätellä ihmisiä.

Tiesitkö muuten, että…?

Medialiiton tilaamassa mielipidetutkimuksessa kaksi kolmasosaa tuhannesta vastaajasta arvioi, että valeuutiset vaikuttavat suomalaisten käsityksiin ajankohtaisista asioista melko paljon tai erittäin paljon. Alkuvuodesta julkaistun tutkimuksen mukaan erityisen alttiita valeuutisille ovat ikäihmiset.

Miksi meitä on sitten niin helppo huijata? Irlannissa ennen kansanäänestystä aborttilaista järjestetyn tutkimuksen mukaan valeuutiset synnyttävät valemuistoja. Vaikka ihmistä olisi varoitettu uutisten paikkaansapitämättömyydestä, saattavat ne silti luoda valheellisen sivun mielemme muistokirjaan.

Helsingin Sanomien artikkelissa taas kerrottiin useaan tutkimukseen perustuen, että me alamme uskoa valheeseen, kunhan sitä vain toistetaan tarpeeksi monta kertaa. Että tattista vaan, aivot!

Tässä Valheenpaljastajan jutussa kertomustutkija Maria Mäkelä puolestaan kertoo, miksi etenkin hyvät tarinat tuntuvat uppoavan meihin kuin hienosokeri vappumunkkiin.

Uusimmat sisällöt - Docventures