TV1 tiistaina 5.11.2019 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaina 10.11. klo 22.45 ja maanantaina 11.11. klo 22.40, koko sarja Areenassa
Mikä saa naisen käyttäytymään väkivaltaisesti miestä kohtaan? Mitä naisen elämässä ja mielessä silloin on? Miten tekonsa kanssa pystyy elämään, jos on surmannut miehensä ja lastensa isän?
Rikollinen mieli -sarjan kriminaalipsykologi Taija Stoat tapasi naisten avovankilan, Vanajan vankilan johtajan Kaisa Tammi-Moilasen.
”Naisten väkivaltaisuuden taustalta löytyy väkivaltaa. Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa”, sanoo Kaisa Tammi-Moilanen.
”Naisten elämässä on lähes aina ollut väkivaltaa jossakin muodossa jo aiemmin. Lapsuuden perheessä, parisuhteessa tai muuten ympäristössä, jossa he ovat kokeneet, todistaneet tai itse tehneet väkivaltaa – tai kaikkea tätä yhdessä. Eihän väkivalta tyhjästä synny”, Moilanen jatkaa.
Riitaisa, väkivaltainen parisuhde ja päihteet
Vangeista on naisia noin seitsemän prosenttia ja heidän tyypillisin rikoksensa on väkivaltarikos. Tavanomaisin tarina naisten miehiin kohdistamassa väkivallassa liittyy riitaisaan ja väkivaltaiseen parisuhteeseen, jossa usein molemmilla on päihdeongelma. Naisen elämä on monella tapaa kaoottista ja se kärjistyy naisen uhkaavaksi kokemaan tilanteeseen.
Täytyy kyllä näin ammattilaisenkin näkökulmasta todeta, että se on monimutkaisin surukokemus ikinä. Ei siinä aina auttajakaan tiedä mitä sanoa.
Minkälaisia ajatuksia naisella on mielessään väkivallanteon hetkellä?
”Monet kuvaavat teon hetkeä pimeänä sumentumisen hetkenä. Jokin autopilotti menee omassa psyykessä päälle. Itse tilanteessa se on kokemus siitä, että ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin että nyt jommaltakummalta lähtee henki”, Kaisa Tammi-Moilanen kuvailee vuosien saatossa kuulemiaan naisvankien luonnehdintoja.
Joskus nainen menettää väkivallantekonsa takia miesystävänsä. Traagisimmissa tapauksissa mies on lisäksi ollut heidän yhteisten lastensa isä. Miten sellaisen kanssa pystyy elämään?
Kaisa huokaa syvään.
”Täytyy kyllä näin ammattilaisenkin näkökulmasta todeta, että se on monimutkaisin surukokemus ikinä. Ei siinä aina auttajakaan tiedä mitä sanoa.”
”On ollut ristiriitainen parisuhde, jossa on usein tullut uhatuksi ja jossa väkivalta on voinut olla todella vakavaa. Koetaan syyllisyyttä, toisaalta helpotusta, käsitellään sitä, että ihmiselämä on päättynyt. On menettänyt rakkaan ihmisen ja ehkä vienyt omilta lapsiltaan isän. Onhan se todella sietämätön tunne. Totta kai se vie vuosia, että nainen voi saada selkoa omista tunteistaan. Näissä tilanteissa perhe tarvitsee ulkopuolista ammattiapua, jo lastenkin vuoksi”, Tammi-Moilanen pohtii.
Taiteen keinoin ihmisyyden kokemus
Vankilan yhtenä tehtävänä on pyrkiä myötävaikuttamaan siihen, ettei uusia rikoksia tehtäisi ja että rikollisuutta ylläpitävä elämäntapa saataisiin katkaistua. Miten vankilassa sitten pyritään vähentämään naisten väkivaltaisuutta?
Ei se ole mitään naisten paapomista. Ei voi korjata, jos ei ensin ymmärrä mikä ja miten jokin on mennyt rikki.
”Vankiloilla on ikävä kyllä hyvin vähän mitä tarjota väkivaltaisille naisille, sillä kuntoutusohjelmat on enimmäkseen luotu vastaamaan miesten väkivaltaan ja rikollisuuteen”, Kaisa toteaa.
Vanajan vankilassa on toiminnassa ”Akka-ryhmä” naisille, jotka ovat kohdanneet ja käyttäneet väkivaltaa.
”Toiminnan taustalla on tutkittua tietoa naisten väkivaltaisuudesta. Osallistujille jaetaan tietoa ja ryhmässä työskennellään sen ymmärtämiseksi, miten väkivalta on tullut omaan elämään ja mitä jälkiä se on jättänyt. Lisäksi työstetään sitä mille asioille pitäisi tehdä jotakin, jotta elämä paranisi.”
”Ei tämä ole mitään naisten paapomista. Ei voi korjata, jos ei ensin ymmärrä mikä ja miten jokin on mennyt rikki. Mutta on turha kuvitella, että vankilat olisivat jotakin psykoterapiakeskuksia. Ei ketään voi eheyttää ulkoapäin, se on kuitenkin jokaisen ihmisen tehtävä itse.”
Vanajan vankilassa toteutetaan toisinaan erilaisia kulttuuri- ja taideprojekteja kuten teatteria. Niiden perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan ole tuoda viihdykettä vankila-arkeen vaan rohkaista naisia löytämään uusia voimavaroja itsestään.
Se, että on tehnyt rikoksen ja on päätynyt vankilaan, on monelle suuri häpeän ja arvottomuuden kokemus, jota naiset usein kuitenkin taitavasti peittelevät. Taiteen ilmaisun keinoin pyritään palauttamaan naisten ihmisyyden kokemus.
”Eivät nämä naiset ole mitään ihmishirviöitä”, Tammi-Moilanen puuskahtaa.
”Hekin yrittävät elämäänsä elää, taidot usein vain ovat kovin rajalliset. Ensinnäkään nämä naiset eivät ole koskaan oppineet säätelemään omia tunteitaan. Sitten kun on elänyt päihdehakuista ja ärsykehakuista elämää, jonka viimeisenä niittinä päätynyt vankilaan niin moni kokee, ettei heillä ole mitään arvoa ihmisenä.”
Tärkeää on, että on terve tapa purkaa ja käsitellä omia tunteitaan ja että osaa rakentavalla tavalla ilmaista myös sen, jos on vihainen.
”Jos sitten rohkaisujen jälkeen tällainen nainen saadaan houkuteltua mukaan näytelmän tekoon ja tulee tempaistuksi siihen mukaan, hän saa kokemuksen siitä, että on muutakin kuin väkivaltainen ja rikoksen tekijä. Siinä orastavat kasvun ja toivon juuret. Olenkin sen arvoinen, että huominen kannattaa elää.”
Aggressio ei johda automaattisesti väkivaltaan
Kaisa Tammi-Moilanen on työskennellyt rikosseuraamusalalla pian kolmekymmentä vuotta. Onko jotakin mitä hän kokemuksensa myötä haluaisi sanoa kaikille naisille?
”Täällä vankilassa olevilla naisilla on isoja tunne-elämänhallinnan ja elämänhallinnan ongelmia. Kyllähän naisissakin aggressiota on, vihaisia naisia löytyy varmasti crossfit-saleiltakin. Aggressio ei johda automaattisesti väkivaltaan, sitä ei tarvitse kenenkään pelätä.”
”Tärkeää on, että on terve tapa purkaa ja käsitellä omia tunteitaan ja että osaa rakentavalla tavalla ilmaista myös sen, jos on vihainen. Päihteet ovat ihmiselle siksi vaarallisia, koska ne alentavat itsekontrollia. Monelta vankilareissulta olisi säästytty, jos ei olisi käytetty päihteitä.”
”Elämänhallinnan kannalta puolestaan tärkeää on lähteä pois levottomista ja liian ristiriitaisista parisuhteista. Niihin jääminen ei ole turvallista”, Kaisa Tammi-Moilanen sanoo.
Teksti: Taija Stoat
Rikollinen mieli -dokumenttisarjan toisessa osassa tavataan Pyhäselän vankilassa lopullista tuomiotaan odottava Katja. Hänellä on useita tuomioita miehiin kohdistuneista väkivaltarikoksista. TV1 tiistaina 5.11.2019 klo 20.00, koko sarja on katsottavissa Areenassa.
