Hyppää pääsisältöön

Muukalaisella maestro Boris Sirpolla riitti ihailijoita ja vihamiehiä – Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939

Kollaasi lehtileikkeistä ja valokuvista.
Kollaasi lehtileikkeistä ja valokuvista. kuvitus

Lähde kiehtovalle aikamatkalle 1920-1930-lukujen vilkkaaseen, kosmopoliittiin Viipuriin! Jatkokertomuksessa seikkailevat armenialainen viuluniekka Boris Sirpo ihailijoineen ja vihamiehineen, Pietarista paenneet emigranttimuusikot, operettidiivat ja teatterilaiset, salaperäinen soitinkeräilijä Viulu-Wahl, viulun ihmelapsi Heimo Haitto ja monet muut viipurilaiset kulttuuripersoonat.

Viipuri 1920-luvulla.
Viipurin maamerkki Viipurin linna on seisonut paikallaan kolmannen ristiretken ajoilta 1200-luvun lopulta. Viipuri 1920-luvulla. Kuva: Eino Partanen / Lappeenrannan museot Viipuri

Kun armenialainen Boris Wolfson vuonna 1914 tuli viulistiksi Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesteriin, hän vaihtoi pian saksalaiselta kalskahtavan sukunimensä toiseksi. Heinäkuun viimeisenä päivänä oli syttynyt maailmansota. Venäjästä ja Saksasta oli tullut vihollisia. Kääntämällä etunimensä nurinpäin hänestä tuli Boris Sirob.

Väliotsikko: Työtön muukalainen työllistää itsensä
Väliotsikko: Työtön muukalainen työllistää itsensä kuvitus

Keväällä 1918 Suomessa käytiin verinen sisällissota. Valkoisten voittoa juhlittiin vappuna Viipurin Seurahuoneella, ja kosteissa juhlissa oli mukana myös Musiikin Ystäväin Orkesterin kapellimestari, säveltäjä Toivo Kuula. Syttyi riita, jonka päätteeksi Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihalla. Säveltäjä kuoli saamiinsa vammoihin Viipurin lääninsairaalassa pari viikkoa myöhemmin, 18. toukokuuta.

Kuulan kuoleman jälkeen Musiikin Ystäväin Orkesteri ja sen oma orkesterikoulu lopettivat toimintansa. Ilman johtajaa jääneet muusikot ajelehtivat kaupungilla, säestivät elokuvia ja operetteja ja viihdyttivät ravintoloissa ja kahviloissa.

Nuori viulutaiteilija Boris Wolfson, myöhemmin Sirob ja vuodesta 1935 Sirpo.
Nuori armenialainen viulisti Boris Wolfson. Nuori viulutaiteilija Boris Wolfson, myöhemmin Sirob ja vuodesta 1935 Sirpo. Kuva: Lewis & Clark Special Collections and Archives Boris Sirpo

Työttömäksi jäänyt nuori perheenisä Boris Sirob päätti työllistää itsensä ja Pietarista paenneet emigranttiystävänsä. Heti syksyllä 1918 hän perusti Viipuriin Musiikkikoulun.

Boriksella riitti 1920- ja 1930-luvuilla Viipurissa kannattajia – ja varsinkin vastustajia. Hänen huonolle suomen kielelleen naurettiin, hänen nimestään ja syntyperästään tehtiin pilaa. Hänen alkuperäinen Wolfson-nimensä kuulosti juutalaiselta ja innosti erityisesti 1930-luvulla arvuuttelemaan hänen juuriaan.

Väliotsikko: Viipurilaisten ylpeys
Väliotsikko: Viipurilaisten ylpeys kuvitus

Vastoinkäymisistä huolimatta Boris Sirobin Musiikkiopistosta tuli menestystarina. Kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesteri heräsi eloon ja aloitti Sirobin johdolla jälleen toimintansa.

Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesteri 1920-luvulla.
Sisällissodan ja kapellimestari Toivo Kuulan kuoleman jälkeen toimintansa lopettanut Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesteri heräsi eloon vuonna 1929 ja jatkoi toimintaansa aina syksyyn 1939. Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesteri 1920-luvulla. Kuva: Lahden konservatorion arkisto Boris Sirpo

Kun maailmankuulu viulutaiteilija Bronislaw Huberman kutsui keväällä 1932 Musiikkiopiston kamariorkesterin kanssaan Euroopan kiertueelle, Musiikkiopistosta tuli kaupunkilaisten ylpeys ja sen tulisieluisesta johtajasta viipurilaisten suuri suosikki.

Talvella 1934 Helsingissä järjestetty Viipurin Taideviikko oli ennen kaikkea viipurilaisen musiikkielämän näyttävä esittäytyminen, menestys, joka sai Boris Sirobin tuulettamaan:

– Parikymmentä vuotta sitten Viipurin 24-miehisessä orkesterissa oli vain yksi kotimainen soittaja. Nyt meillä on 48 soittajaa, joista vain yksi on muukalainen, hänkin kauan sitten Viipuriin kotiutunut.

Väliotsikko: Ihmelapsi tuodaan Viipuriin
Väliotsikko: Ihmelapsi tuodaan Viipuriin kuvitus

Vuodenvaihteessa 1935 Boris Sirob suomensi monien muiden tavoin nimensä, hänestä tuli Boris Sirpo. Seurauksena häntä piikiteltiin nimensä “suomentamisesta”, sanottiin, ettei “hän sillä kuitenkaan voinut itseään muuttaa suomalaiseksi”.

Sirpon johtaman Viipurin Musiikkiopiston maine kiiri kuitenkin kautta maan ja huipentui talvella 1935, kun torniolainen veturinkuljettaja Aaro Haitto toi Sirpon kasvatettavaksi huippulahjakkaan 9-vuotiaan poikansa Heimon.

Heimo Haitto vuonna 1937.
Viulun ihmepoika Heimo Haitto 11-vuotiaana 1937. Heimo Haitto vuonna 1937. Kuva: K.W. Miettinen / Museovirasto - Musketti Heimo Haitto

Huhtikuussa 1939, neljän vuoden ankaran harjoittelun jälkeen Heimo Haiton tähti syttyi Lontoossa, kun hän voitti kansainvälisen viulukilpailun.

Marraskuun viimeisenä päivänä viipurilaisten elämä mullistui täysin, kun pommit putosivat kaupunkiin. Talvisota oli syttynyt.

Väliotsikko: Sukella 1920-1930-lukujen Viipuriin!
Väliotsikko: Sukella 1920-1930-lukujen Viipuriin! kuvitus

Lue koko tarina:

Osa 1 Muukalainen viuluniekka Boris Wolfson tulee kaupunkiin maailmanpalon syttyessä

Osa 2 Muukalainen viuluniekka kotoutuu kaupunkiin

Osa 3 Musiikin Ystäväin Orkesteri saa kuoliniskun

Osa 4 Ystävykset kielinero Andrej Rudnev ja säveltäjä Ernest Pingoud pakenevat kaupunkiin

Osa 5 Kanttori Tillin lapset saavat venäläiset soitonopettajat

Osa 6 Kansakoulunopettaja Aino Siukosen lauluääni soi kuin kukkopilli

Osa 7 Vakava säveltäjä Toivo Saarenpää tappelee viihdettä vastaan

Osa 8 Toivo Saarenpään Konsertti-Orkesterin tuskien taival

Osa 9 Kaupunki huumaantuu Sibeliuksen vierailusta

Osa 10 Mihin kanttori Oskari Tilli tarvitsee pullon Subrovkaa?

Osa 11 Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin

Osa 12 Johtaja Boris Sirob kutsuu lehtimies Lepon lounaalle

Osa 13 "Pitää lähteä Viipuriin kuullakseen uutta musiikkia"

Osa 14 Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema

Osa 15 Musiikin Ystäväin Orkesteri nousee kymmenen vuoden jälkeen siivilleen

Osa 16 Ihanat Terijoen kesät!

Osa 17 Soittajaromanssi äityy vakavaksi

Osa 18 Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa

Osa 19 Willy Sirobin traaginen kuolema

Osa 20 Viulutaiteilija Bronislaw Huberman kutsuu Musiikkiopiston kamariorkesterin Eurooppaan

Osa 21 Eliitti peukuttaa Mannerheimin johdolla Viipurille

Osa 22 Viulun ihmelapsi Heimo Haitto tuodaan kaupunkiin

Osa 23 Musiikkiopiston opettajat nousevat kapinaan johtajaansa Boris Sirpoa vastaan

Osa 24 Pikku pelimanni Heimo Haiton kansainvälinen tähti syttyy

Osa 25 Taivas kaupungin yllä repeää 30. marraskuuta 1939

Osa 26 Jäähyväiset Viipurille

Löydä koko sarja osoitteesta yle.fi/viipurinmusiikki

Viipurin rautatieasema 1930-luvulla.
Herman Geselliuksen (1874-1916) suunnittelema Viipuriin rautatieasema valmistui 1913. Helsinki sai hyvin samannäköisen Geselliuksen ja Eliel Saarisen suunnitteleman aseman 1918. Viipurin rautatieasema 1930-luvulla. Kuva: Jalmari Lankisen valokuva-arkisto. Viipuri

Musiikin kevät 1918 – kohtaloita sisällissodan Suomessa laaja artikkelikokonaisuus saa jatkoa marraskuussa 2019, kun talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta.

Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939 on jatkokertomus, joka vie aikamatkalle karjalaisen kaupungin musiikkielämään itsenäisen Suomen kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä. Kiehtovien tarinoiden tapahtumapaikkana sykkii vilkas, kosmopoliitti Viipuri.

Paksu Katariina eli Pyöreä torni Viipurin kauppatorilla 1900-luvun alussa.
Kauppatorin laidalla on seisonut 1500-luvulta Viipurin kaupunginmuuriin kuuluva tykkitorni Paksu Katariina. Vuonna 1923 tykkitorniin avattiin arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema ravintola Pyöreä torni. Paksu Katariina eli Pyöreä torni Viipurin kauppatorilla 1900-luvun alussa. Kuva: Karl Emil Ståhlberg / Åbo Akademin Viipuri

Löydä sarja osoitteesta yle.fi/viipurinmusiikki
Facebook Yle Klassinen musiikki
Instagram Yle klassinen #viipurinmusiikki1918-1939

TOIMITUS Annukka Palmén-Väisänen AD - Laila Tarpila toimittaja - Tiina-Maija Lehtonen toimittaja ja tuottaja

Kuvitusta Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939.
Kuvitusta Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939. kuvitus

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Viipurin musiikin menestystarina 1918-1939

  • Muukalaisella maestro Boris Sirpolla riitti ihailijoita ja vihamiehiä

    Johdanto Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939.

    Lue johdanto Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939 ja lähde kiehtovalle aikamatkalle 1920-1930-lukujen vilkkaaseen, kosmopoliittiin Viipuriin! Jatkokertomuksessa seikkailevat armenialainen viuluniekka Boris Sirpo ihailijoineen ja vihamiehineen, Pietarista paenneet emigranttimuusikot, operettidiivat ja teatterilaiset, salaperäinen soitinkeräilijä Viulu-Wahl, viulun ihmelapsi Heimo Haitto ja monet muut viipurilaiset kulttuuripersoonat. - Kuuntele Areenassa toimittaja Outi Paanasen ja musiikin tutkija Reijo Pajamon radiosarja Musiikkielämää vanhas Wiipuris.

  • Muukalainen viuluniekka Boris Wolfson tulee kaupunkiin maailmanpalon syttyessä

    Osa 1 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 1: Kun armenialainen viuluniekka Boris Wolfson astui Helsingin yöpikajunasta Viipurin uudelle rautatieasemalle 1914, hän tuli kosmopoliittiin karjalaisten kaupunkiin. Viipurissa puhuttiin sekaisin suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa, joskus ranskaakin. Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin uusi viulisti vaihtoi saksalaisen Wolfson-nimensä pian toiseksi, sillä Saksasta ja Venäjästä oli tullut vihollisia. Heinäkuun viimeisenä päivänä oli syttynyt maailmansota. Kääntämällä etunimensä nurin Boriksesta tuli Boris Sirob.

  • Muukalainen viuluniekka kotoutuu kaupunkiin

    Osa 2 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 2: Syksystä 1914 armenialainen viulisti Boris Sirob tienasi leipänsä soittamalla Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterissa Leevi Madetojan johdolla. Syksyllä 1916 orkesterin kapellimestariksi vaihtui Toivo Kuula. Boris hankki voita leivän päälle antamalla viulutunteja. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa kolme huippulahjakasta viipurilaispoikaa, Sulo Aro, Onni Suhonen ja Naum Levin. Kun Boris kohtasi kauniin ja rikkaan Gretan, Viipurista tuli lopullisesti hänen kotikaupunkinsa.

  • Musiikin Ystäväin Orkesteri saa kuoliniskun

    Osa 3 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 3: Vallankumous Venäjällä maaliskuussa 1917 herätti suomalaisissa toivon, että uusi vapaa Venäjä antaisi Suomellekin vapauden. Toivo Kuulan johtamalla Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterilla oli tuulta purjeissa. Kaupunki myönsi reilun avustuksen, soittajat voitiin kiinnittää hyvissä ajoin ja orkesterikouluun ilmoittautui ennätysmäärä oppilaita. Tammikuussa 1918 kaikki muuttui, kun Suomi ajautui veriseen sisällissotaan.

  • Ystävykset kielinero Andrej Rudnev ja säveltäjä Ernest Pingoud pakenevat kaupunkiin

    Osa 4 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 4: Bolshevikkivallankumouksen jälkeen lokakuussa 1917 kymmenet tuhannet venäläiset lähtivät pakoon Neuvosto-Venäjältä. Monen pakoreitti kulki pitkin Karjalankannasta Viipurin kautta. Jotkut emigranteista kuten kielitieteilijä ja pianisti Andrej Rudnev ja ystävänsä säveltäjä Ernest Pingoud jäivät Viipuriin asumaan.

  • Kanttori Tillin lapset saavat venäläiset soitonopettajat

    Osa 5 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 5: Viipurin tuomiokirkon kanttorin Oskari Tillin ja puolisonsa Ellin lapset Tellervo, Kalevi ja Olavi saivat tottua siihen, että kotona laulettiin ja soitettiin koko ajan. Kaikki lapset laitettiin Boris Sirobin syksyllä 1918 perustamaan uuteen Viipurin Musiikkikouluun, missä he saivat venäläiset soitonopettajat. Kun Tellervo pääsi nuorelle herrasmiehelle, pianotaiteilija Sergei Kulangolle, pojat joutuivat ankaralle viulupedagogi Tatjana von Rippakselle.

  • Kansakoulunopettaja Aino Siukosen lauluääni soi kuin kukkopilli

    Osa 6 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 6: Kansakoulunopettaja Aino Siukonen kävi keväällä 1920 Viipurin uudessa Musiikkikoulussa laulu- ja pianotunneilla sekä musiikin teoriassa. Kirjeissään kotiväelle Aino ihmetteli, miten hänen lauluäänensä soi joskus kuin kukkopilli ja toisinaan taas kuin vanhoilla kirkkomummoilla.

  • Vakava säveltäjä Toivo Saarenpää tappelee viihdettä vastaan

    Osa 7 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 7: Syksyllä 1920 säveltäjä Toivo Saarenpää toteutti Viipurissa suuren unelmansa, hän tuli ja perusti kaupunkiin jälleen sinfoniaorkesterin. Saarenpään oli viipurilaisten vanha tuttu vuosilta 1911–1916, Musiikin Ystäväin orkesterikoulun teoriaopettaja ja sanomalehti Karjalan musiikkiarvostelija. Arvostelijana vakavamielinen Saarenpää oli periaatteen mies, joka ei voinut sietää huonoa ja halpa-arvoista musiikkia.

  • Toivo Saarenpään Konsertti-Orkesterin tuskien taival

    Osa 8 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 8: Toukokuuhun 1921 mennessä Toivo Saarenpää oli pitänyt kannattajilleen antamansa lupauksen. Suomalainen Konsertti-Orkesteri soittanut kaikki kymmenen konserttia, joihin orkesterin kannattajajäsenet olivat ostaneet kausikortin. Saarenpää oli saanut kiusanteosta tarpeekseen. Hän lopetti, vaikka kilpailijat lähettivät terveisiä, etteivät enää vastustaisi hänen orkesteriaan. Ketkä tekivät kiusaa Toivo Saarenpäälle?

  • Kaupunki huumaantuu Sibeliuksen vierailusta

    Osa 9 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 9: Säveltäjä Toivo Kuulan kuoleman jälkeen Viipurissa oli jouduttu elämään ilman orkesteria jo viisi vuotta. Joitakin kokeiluja oli tehty, ja Boris Sirobkin tarttui asiaan perustamalla Viipurin Musiikkiopistoon orkesterin. Tätä saapui huhtikuun lopussa 1923 johtamaan itse säveltäjämestari Jean Sibelius. Kyseessä oli suuri kunnia Musiikkiopistolle ja koko Viipuri oli vierailusta tohkeissaan.

  • Mihin kanttori Oskari Tilli tarvitsee pullon Subrovkaa?

    Osa 10 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 10: Sotien välisessä Viipurissa miltei joka kodissa harrastettiin musiikkia. Monet kävivät kanttori Tillin kotona pianotunneilla ja perheen nuorimmainen Kalevi halusi, että isä opettaisi häntäkin. Oppitunnista tuli lopulta suurempi kommellusten ketju, kuin aluksi olisi voinut kuvitella. Musiikkiopistossakin sattui monia kommelluksia ja laulunopettajaksi kiinnitetty Dagmar Hagelberg-Raekallio teki huomioita johtaja Sirobin toimintatavoista.

  • Johtaja Boris Sirob kutsuu lehtimies Lepon lounaalle

    Osa 12 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 12: Talvella 1928 Karjala-lehden uusi nuori toimittaja Jaakko Leppo esiteltiin Viipurin keskeisimmälle muusikolle, Musiikkiopiston johtajalle Boris Sirobille. Pian tapaamisen jälkeen Sirob kutsui Lepon kotiinsa lounaalle – ja lehtimies sai oppia, ettei ilmaisia lounaita ole.

  • "Pitää lähteä Viipuriin kuullakseen uutta musiikkia"

    Osa 13 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 13: Viipurissa asui 1920-luvun puolivälissä pieni kourallinen suomalaisia eturivin modernisteja. Kun Boris Sirobin jousikvartetin konsertissa helmikuussa 1927 esitettiin vain Väinö Raition ja Sulho Rannan musiikkia, saatiin konsertti suuren suosion vuoksi uusia. Helsingissä asunut säveltäjä Uuno Klami joutui toteamaan, että "kuullakseen uutta musiikkia, on matkustettava Viipuriin".

  • Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema

    Osa 14 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 14: Emil Sivori oli todellinen musiikkiruhtinas 1900-luvun alun Viipurissa. Tämä tulisieluinen herättäjä ja taistelujen mies, joka oli johtanut perustamaansa Viipurin Kirkkomusiikkiopistoa vuodesta 1893, sai kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin haastajan nuoresta viulistista Boris Sirobista.

  • Musiikin Ystäväin Orkesteri nousee kymmenen vuoden jälkeen siivilleen

    Osa 15 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 15: Loppiaisena 1929 Viipurin musiikkiväen harras toive toteutui, kun Musiikin Ystäväin Orkesteri konsertoi jälleen kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Alkoi säännöllinen konserttitoiminta, joka kesti aina marraskuuhun 1939. Kapellimestariksi ei valittu kuitenkaan viipurilaista Boris Sirobia vaan Eino Raitio Helsingistä.

  • Ihanat Terijoen kesät!

    Osa 16 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 16: Maallemuutto oli 1920- ja 30-luvuilla suuri operaatio, sillä tavaraa pakattiin mukaan kolmeksi kuukaudeksi. Viipurista muutettiin ennen kaikkea Terijoelle. Pianisti Cyril Szalkiewicz saattoi viipyä kanttorin Oskari Tillin huvilalla viikkoja. Huvilan tšehovilainen ilmapiiri houkutteli myös muita muusikoita ja viipurilaisia säveltäjiä. Kesällä 1929 huvilalla piipahti yllättäen myös johtaja Boris Sirob.

  • Soittajaromanssi äityy vakavaksi

    Osa 17 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 17: Toivo Kuulan kuoleman jälkeen Viipurissa työttömiksi jääneet orkesterimuusikot työllistyivät muun muassa elokuvateattereissa. Agricolan kirkon kanttorin Oskari Tillin nuorimmainen Kalevi Tilli sai 1930-luvun vaihteessa todellisen elokuvakylvyn sisarensa, pianonsoittoa Viipurin Musiikkiopistossa opiskelleen Tellervo Tillin romanssin vuoksi.

  • Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa

    Osa 18 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 18: Viipurissa oli kymmenittäin kuoroja, mutta 1930 mukaan mahtui vielä uusi sekakuoro Päivän Laulu. Samaan aikaan politiikassa kuohui, kun muun muassa radikaalit oikeistolaiset harrastivat väkivaltaisia muilutuksia. Isänmaallinen kansanrintama IKL menestyi parhaiten rajakunnissa ja julkaisi Viipurissa Karjalan Suunta -nimistä lehteä.

  • Willy Sirobin traaginen kuolema

    Osa 19 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 19: Boris ja Greta Sirobia kohtasi veret seisauttava tragedia keväällä 1931 kun heidän poikansa, vasta 17-vuotias lyseolainen Willy Sirob kuoli onnettomuudessa Viipurin satamassa.

  • Viulutaiteilija Bronislaw Huberman kutsuu Musiikkiopiston kamariorkesterin Eurooppaan

    Osa 20 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 20: Keväällä 1932 maailmankuulu viulutaiteilija Bronislaw Hubermanin kutsui Viipurin Musiikkiopiston kamariorkesterin kanssaan Euroopan kiertueelle. Orkesteri konsertoi Boris Sirobin johdolla Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa, minkä jälkeen Musiikkiopistosta tuli koko kaupungin ylpeys ja tulisieluisesta johtajasta viipurilaisten suuri suosikki.

  • Eliitti peukuttaa Mannerheimin johdolla Viipurille

    Osa 21 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 21: Helsingissä järjestettiin helmikuussa 1934 Viipurin Taideviikko. Kaupunginteatterin vierailunäytäntöä ja Taiteilijaseuran näyttelyä lukuunottamatta Taideviikko oli ennen kaikkea Viipurin korkeatasoisen musiikkielämän esittely. Musiikkiopiston johtaja, kapellimestari Boris Sirob tuuletti: "Parikymmentä vuotta sitten Viipurin 24-miehisessä orkesterissa oli vain yksi kotimainen soittaja. Nyt meillä on 48 soittajaa, joista vain yksi on muukalainen."

  • Viulun ihmelapsi Heimo Haitto tuodaan kaupunkiin

    Osa 22 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 22: Talvella 1935 veturinkuljettaja Aaro Haitto toi 9-vuotiaan poikansa Heimon Viipuriin koesoittoon kuuluisan viulupedagogin Boris Sirpon luokse. Miehet tekivät sopimuksen, jonka mukaan Heimo Haitto jäi Sirpon kasvattipojaksi. Sopimukseen kuului, ettei poika saanut tavata vanhempiaan eikä sisaruksiaan ennen kuin on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.

  • Pikku pelimanni Heimo Haiton kansainvälinen tähti syttyy

    Osa 24 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 24: Keväällä 1939 viipurilainen viulun ihmepoika, 13-vuotias Heimo Haitto murtautui kansainväliseen kuuluisuuteen. Ensikonserttia Helsingissä helmikuussa seurasi voitto Lontoon kansainvälisessä viulukilpailussa huhtikuussa. Kesällä Heimo esitti itseään Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa Pikku pelimanni.

  • Taivas kaupungin yllä repeää 30. marraskuuta 1939

    Osa 25 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 25: Syksyllä 1939 sodan uhka leijui ilmassa. Tummat varjot hiipivät pimeillä kujilla, mutta Viipurin Musiikkiopisto aloitti toimintansa entiseen tapaan. Myös Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin soitantokausi oli suunniteltu ja konserttikausi saattoi alkaa. Marraskuun viimeisenä päivänä kaikki kuitenkin repesi.

  • Jäähyväiset Viipurille

    Osa 26 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 26: Ennen kuin vihollisen pommitukset ajoivat viimeiset siviilit pois Viipurista, kaupunkiin jääneiden oli aika tehdä sankaritekoja. Pakoon lähteneet Musiikkiopiston johtaja Boris Sirpo ja 14-vuotias Heimo Haitto jatkoivat matkaa edelleen Yhdysvaltoihin. Seurasivatko arvokkaat Repinin maalaukset mukana? Oliko juutalaisuus Sirpon suuri salaisuus?