Muukalaisella maestro Boris Sirpolla riitti ihailijoita ja vihamiehiä – Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939

Viipurin musiikin menestystarina 1918-1939

• 

  Tutustu Viipurin musiikkikohteisiin kartalla tai paikan päällä

  Tutustu viipurilaisiin ihmisiin ja kohteisiin.

  Lähde kiehtovalle nojatuolimatkalle 1920–1930-lukujen Viipuriin! Seuraa karttamme reittiopasta, löydä Viipurin musiikin menestystarinan 1918–1939 keskeiset tapahtumapaikat ja lue niihin liittyvät tarinat.

• 

  Muukalaisella maestro Boris Sirpolla riitti ihailijoita ja vihamiehiä

  Johdanto Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939.

  Lue johdanto Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939 ja lähde kiehtovalle aikamatkalle 1920-1930-lukujen vilkkaaseen, kosmopoliittiin Viipuriin! Jatkokertomuksessa seikkailevat armenialainen viuluniekka Boris Sirpo ihailijoineen ja vihamiehineen, Pietarista paenneet emigranttimuusikot, operettidiivat ja teatterilaiset, salaperäinen soitinkeräilijä Viulu-Wahl, viulun ihmelapsi Heimo Haitto ja monet muut viipurilaiset kulttuuripersoonat. - Kuuntele Areenassa toimittaja Outi Paanasen ja musiikin tutkija Reijo Pajamon radiosarja Musiikkielämää vanhas Wiipuris.

• 

  Muukalainen viuluniekka Boris Wolfson tulee kaupunkiin maailmanpalon syttyessä

  Osa 1 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 1: Kun armenialainen viuluniekka Boris Wolfson astui Helsingin yöpikajunasta Viipurin uudelle rautatieasemalle 1914, hän tuli kosmopoliittiin karjalaisten kaupunkiin. Viipurissa puhuttiin sekaisin suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa, joskus ranskaakin. Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin uusi viulisti vaihtoi saksalaisen Wolfson-nimensä pian toiseksi, sillä Saksasta ja Venäjästä oli tullut vihollisia. Heinäkuun viimeisenä päivänä oli syttynyt maailmansota. Kääntämällä etunimensä nurin Boriksesta tuli Boris Sirob.

  Kommentteja 4

• 

  Muukalainen viuluniekka kotoutuu kaupunkiin

  Osa 2 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 2: Syksystä 1914 armenialainen viulisti Boris Sirob tienasi leipänsä soittamalla Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterissa Leevi Madetojan johdolla. Syksyllä 1916 orkesterin kapellimestariksi vaihtui Toivo Kuula. Boris hankki voita leivän päälle antamalla viulutunteja. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa kolme huippulahjakasta viipurilaispoikaa, Sulo Aro, Onni Suhonen ja Naum Levin. Kun Boris kohtasi kauniin ja rikkaan Gretan, Viipurista tuli lopullisesti hänen kotikaupunkinsa.

  Kommentteja 3

• 

  Musiikin Ystäväin Orkesteri saa kuoliniskun

  Osa 3 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 3: Vallankumous Venäjällä maaliskuussa 1917 herätti suomalaisissa toivon, että uusi vapaa Venäjä antaisi Suomellekin vapauden. Toivo Kuulan johtamalla Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterilla oli tuulta purjeissa. Kaupunki myönsi reilun avustuksen, soittajat voitiin kiinnittää hyvissä ajoin ja orkesterikouluun ilmoittautui ennätysmäärä oppilaita. Tammikuussa 1918 kaikki muuttui, kun Suomi ajautui veriseen sisällissotaan.

• 

  Ystävykset kielinero Andrej Rudnev ja säveltäjä Ernest Pingoud pakenevat kaupunkiin

  Osa 4 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 4: Bolshevikkivallankumouksen jälkeen lokakuussa 1917 kymmenet tuhannet venäläiset lähtivät pakoon Neuvosto-Venäjältä. Monen pakoreitti kulki pitkin Karjalankannasta Viipurin kautta. Jotkut emigranteista kuten kielitieteilijä ja pianisti Andrej Rudnev ja ystävänsä säveltäjä Ernest Pingoud jäivät Viipuriin asumaan.

• 

  Kanttori Tillin lapset saavat venäläiset soitonopettajat

  Osa 5 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 5: Viipurin tuomiokirkon kanttorin Oskari Tillin ja puolisonsa Ellin lapset Tellervo, Kalevi ja Olavi saivat tottua siihen, että kotona laulettiin ja soitettiin koko ajan. Kaikki lapset laitettiin Boris Sirobin syksyllä 1918 perustamaan uuteen Viipurin Musiikkikouluun, missä he saivat venäläiset soitonopettajat. Kun Tellervo pääsi nuorelle herrasmiehelle, pianotaiteilija Sergei Kulangolle, pojat joutuivat ankaralle viulupedagogi Tatjana von Rippakselle.

• 

  Kansakoulunopettaja Aino Siukosen lauluääni soi kuin kukkopilli

  Osa 6 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 6: Kansakoulunopettaja Aino Siukonen kävi keväällä 1920 Viipurin uudessa Musiikkikoulussa laulu- ja pianotunneilla sekä musiikin teoriassa. Kirjeissään kotiväelle Aino ihmetteli, miten hänen lauluäänensä soi joskus kuin kukkopilli ja toisinaan taas kuin vanhoilla kirkkomummoilla.

  Kommentteja 4

• 

  Vakava säveltäjä Toivo Saarenpää tappelee viihdettä vastaan

  Osa 7 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 7: Syksyllä 1920 säveltäjä Toivo Saarenpää toteutti Viipurissa suuren unelmansa, hän tuli ja perusti kaupunkiin jälleen sinfoniaorkesterin. Saarenpään oli viipurilaisten vanha tuttu vuosilta 1911–1916, Musiikin Ystäväin orkesterikoulun teoriaopettaja ja sanomalehti Karjalan musiikkiarvostelija. Arvostelijana vakavamielinen Saarenpää oli periaatteen mies, joka ei voinut sietää huonoa ja halpa-arvoista musiikkia.

• 

  Toivo Saarenpään Konsertti-Orkesterin tuskien taival

  Osa 8 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 8: Toukokuuhun 1921 mennessä Toivo Saarenpää oli pitänyt kannattajilleen antamansa lupauksen. Suomalainen Konsertti-Orkesteri soittanut kaikki kymmenen konserttia, joihin orkesterin kannattajajäsenet olivat ostaneet kausikortin. Saarenpää oli saanut kiusanteosta tarpeekseen. Hän lopetti, vaikka kilpailijat lähettivät terveisiä, etteivät enää vastustaisi hänen orkesteriaan. Ketkä tekivät kiusaa Toivo Saarenpäälle?

• 

  Kaupunki huumaantuu Sibeliuksen vierailusta

  Osa 9 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 9: Säveltäjä Toivo Kuulan kuoleman jälkeen Viipurissa oli jouduttu elämään ilman orkesteria jo viisi vuotta. Joitakin kokeiluja oli tehty, ja Boris Sirobkin tarttui asiaan perustamalla Viipurin Musiikkiopistoon orkesterin. Tätä saapui huhtikuun lopussa 1923 johtamaan itse säveltäjämestari Jean Sibelius. Kyseessä oli suuri kunnia Musiikkiopistolle ja koko Viipuri oli vierailusta tohkeissaan.

• 

  Mihin kanttori Oskari Tilli tarvitsee pullon Subrovkaa?

  Osa 10 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 10: Sotien välisessä Viipurissa miltei joka kodissa harrastettiin musiikkia. Monet kävivät kanttori Tillin kotona pianotunneilla ja perheen nuorimmainen Kalevi halusi, että isä opettaisi häntäkin. Oppitunnista tuli lopulta suurempi kommellusten ketju, kuin aluksi olisi voinut kuvitella. Musiikkiopistossakin sattui monia kommelluksia ja laulunopettajaksi kiinnitetty Dagmar Hagelberg-Raekallio teki huomioita johtaja Sirobin toimintatavoista.

  Kommentteja 4

• 

  Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin

  Osa 11 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 11: Syyskuussa 1927 maakunnan valtalehti Karjala sai uuden toimittajan. Nuori ja virkeä Jaakko Leppo tuli Viipuriin ja ryhtyi oitis ottamaan selvää kaupungin kulttuuririennoista ja seurapiireistä.

• 

  Johtaja Boris Sirob kutsuu lehtimies Lepon lounaalle

  Osa 12 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 12: Talvella 1928 Karjala-lehden uusi nuori toimittaja Jaakko Leppo esiteltiin Viipurin keskeisimmälle muusikolle, Musiikkiopiston johtajalle Boris Sirobille. Pian tapaamisen jälkeen Sirob kutsui Lepon kotiinsa lounaalle – ja lehtimies sai oppia, ettei ilmaisia lounaita ole.

• 

  "Pitää lähteä Viipuriin kuullakseen uutta musiikkia"

  Osa 13 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 13: Viipurissa asui 1920-luvun puolivälissä pieni kourallinen suomalaisia eturivin modernisteja. Kun Boris Sirobin jousikvartetin konsertissa helmikuussa 1927 esitettiin vain Väinö Raition ja Sulho Rannan musiikkia, saatiin konsertti suuren suosion vuoksi uusia. Helsingissä asunut säveltäjä Uuno Klami joutui toteamaan, että "kuullakseen uutta musiikkia, on matkustettava Viipuriin".

  Kommentteja 2

• 

  Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema

  Osa 14 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 14: Emil Sivori oli todellinen musiikkiruhtinas 1900-luvun alun Viipurissa. Tämä tulisieluinen herättäjä ja taistelujen mies, joka oli johtanut perustamaansa Viipurin Kirkkomusiikkiopistoa vuodesta 1893, sai kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin haastajan nuoresta viulistista Boris Sirobista.

• 

  Musiikin Ystäväin Orkesteri nousee kymmenen vuoden jälkeen siivilleen

  Osa 15 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 15: Loppiaisena 1929 Viipurin musiikkiväen harras toive toteutui, kun Musiikin Ystäväin Orkesteri konsertoi jälleen kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Alkoi säännöllinen konserttitoiminta, joka kesti aina marraskuuhun 1939. Kapellimestariksi ei valittu kuitenkaan viipurilaista Boris Sirobia vaan Eino Raitio Helsingistä.

• 

  Ihanat Terijoen kesät!

  Osa 16 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 16: Maallemuutto oli 1920- ja 30-luvuilla suuri operaatio, sillä tavaraa pakattiin mukaan kolmeksi kuukaudeksi. Viipurista muutettiin ennen kaikkea Terijoelle. Pianisti Cyril Szalkiewicz saattoi viipyä kanttorin Oskari Tillin huvilalla viikkoja. Huvilan tšehovilainen ilmapiiri houkutteli myös muita muusikoita ja viipurilaisia säveltäjiä. Kesällä 1929 huvilalla piipahti yllättäen myös johtaja Boris Sirob.

• 

  Soittajaromanssi äityy vakavaksi

  Osa 17 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 17: Toivo Kuulan kuoleman jälkeen Viipurissa työttömiksi jääneet orkesterimuusikot työllistyivät muun muassa elokuvateattereissa. Agricolan kirkon kanttorin Oskari Tillin nuorimmainen Kalevi Tilli sai 1930-luvun vaihteessa todellisen elokuvakylvyn sisarensa, pianonsoittoa Viipurin Musiikkiopistossa opiskelleen Tellervo Tillin romanssin vuoksi.

• 

  Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa

  Osa 18 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 18: Viipurissa oli kymmenittäin kuoroja, mutta 1930 mukaan mahtui vielä uusi sekakuoro Päivän Laulu. Samaan aikaan politiikassa kuohui, kun muun muassa radikaalit oikeistolaiset harrastivat väkivaltaisia muilutuksia. Isänmaallinen kansanrintama IKL menestyi parhaiten rajakunnissa ja julkaisi Viipurissa Karjalan Suunta -nimistä lehteä.

• 

  Willy Sirobin traaginen kuolema

  Osa 19 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 19: Boris ja Greta Sirobia kohtasi veret seisauttava tragedia keväällä 1931 kun heidän poikansa, vasta 17-vuotias lyseolainen Willy Sirob kuoli onnettomuudessa Viipurin satamassa.

  Kommentteja 4

• 

  Viulutaiteilija Bronislaw Huberman kutsuu Musiikkiopiston kamariorkesterin Eurooppaan

  Osa 20 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 20: Keväällä 1932 maailmankuulu viulutaiteilija Bronislaw Hubermanin kutsui Viipurin Musiikkiopiston kamariorkesterin kanssaan Euroopan kiertueelle. Orkesteri konsertoi Boris Sirobin johdolla Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa, minkä jälkeen Musiikkiopistosta tuli koko kaupungin ylpeys ja tulisieluisesta johtajasta viipurilaisten suuri suosikki.

• 

  Eliitti peukuttaa Mannerheimin johdolla Viipurille

  Osa 21 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 21: Helsingissä järjestettiin helmikuussa 1934 Viipurin Taideviikko. Kaupunginteatterin vierailunäytäntöä ja Taiteilijaseuran näyttelyä lukuunottamatta Taideviikko oli ennen kaikkea Viipurin korkeatasoisen musiikkielämän esittely. Musiikkiopiston johtaja, kapellimestari Boris Sirob tuuletti: "Parikymmentä vuotta sitten Viipurin 24-miehisessä orkesterissa oli vain yksi kotimainen soittaja. Nyt meillä on 48 soittajaa, joista vain yksi on muukalainen."

• 

  Viulun ihmelapsi Heimo Haitto tuodaan kaupunkiin

  Osa 22 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 22: Talvella 1935 veturinkuljettaja Aaro Haitto toi 9-vuotiaan poikansa Heimon Viipuriin koesoittoon kuuluisan viulupedagogin Boris Sirpon luokse. Miehet tekivät sopimuksen, jonka mukaan Heimo Haitto jäi Sirpon kasvattipojaksi. Sopimukseen kuului, ettei poika saanut tavata vanhempiaan eikä sisaruksiaan ennen kuin on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.

  Kommentteja 2

• 

  Musiikkiopiston opettajat nousevat kapinaan johtajaansa Boris Sirpoa vastaan

  Osa 23 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 23: Huhtikuussa 1938 koko Viipuri seurasi johtaja Boris Sirpon ja Musiikkiopiston opettajien välistä taistelua, joka kärjistyi 23 opettajan välittömään irtisanomiseen. Samoihin aikoihin kaupunginarkkitehti Ragnar Ypyä sai valmiiksi suunnitelman Viipurin uudeksi konserttitaloksi.

  Kommentteja 6

• 

  Pikku pelimanni Heimo Haiton kansainvälinen tähti syttyy

  Osa 24 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 24: Keväällä 1939 viipurilainen viulun ihmepoika, 13-vuotias Heimo Haitto murtautui kansainväliseen kuuluisuuteen. Ensikonserttia Helsingissä helmikuussa seurasi voitto Lontoon kansainvälisessä viulukilpailussa huhtikuussa. Kesällä Heimo esitti itseään Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa Pikku pelimanni.

• 

  Taivas kaupungin yllä repeää 30. marraskuuta 1939

  Osa 25 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 25: Syksyllä 1939 sodan uhka leijui ilmassa. Tummat varjot hiipivät pimeillä kujilla, mutta Viipurin Musiikkiopisto aloitti toimintansa entiseen tapaan. Myös Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin soitantokausi oli suunniteltu ja konserttikausi saattoi alkaa. Marraskuun viimeisenä päivänä kaikki kuitenkin repesi.

  Kommentteja 2

• 

  Jäähyväiset Viipurille

  Osa 26 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

  Osa 26: Ennen kuin vihollisen pommitukset ajoivat viimeiset siviilit pois Viipurista, kaupunkiin jääneiden oli aika tehdä sankaritekoja. Pakoon lähteneet Musiikkiopiston johtaja Boris Sirpo ja 14-vuotias Heimo Haitto jatkoivat matkaa edelleen Yhdysvaltoihin. Seurasivatko arvokkaat Repinin maalaukset mukana? Oliko juutalaisuus Sirpon suuri salaisuus?

  Kommentteja 2