Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Saudi-Arabian kruununprinssi – Mihin Muhammad bin Salman on maataan viemässä?

Mohammed bin Salman, Saudiarabiens kronprins, fotograferade i juni 2018.
Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammad bin Salman on maansa keulakuva. Mohammed bin Salman, Saudiarabiens kronprins, fotograferade i juni 2018. Kuva: /All Over Press Muhammad bin Salman,Saudi-Arabia

TV1 torstaina 31.10.2019 klo 22.00 - 23.55, uusinta sunnuntaina 3.11. klo 23.15, Areenassa

Yhdysvaltalaisen Washingon Postin toimittaja Jamal Khashoggi uskaltautui lokakuun 2. päivä 2018 Saudi-Arabian konsulaattiin Istanbulissa. Hän halusi järjestää paperit avioitumistaan varten.

Jamal Khashoggi ei tullut koskaan rakennuksesta ulos.

Turkin ja Yhdysvaltojen viranomaisten tutkimuksissa selvisi, että Khashoggi tapettiin konsulaatissa ja hänen paloiteltu ruumiinsa hävitettiin.

Tunnettu toimittaja perillä maan hallinnosta

Tunnettu saudiarabialainen journalisti Jamal Khashoggi oli hyvin perillä kotimaansa sisäpolitiikasta ja yksinvaltaisesta hallinnosta. Hän analysoi niistä kansainväliselle yleisölle tavalla, joka ei sopinut Saudi-Arabian kuningashuoneelle.

Khashoggi oli vielä vuonna 2017 kysytty kommentaattori. Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen toimittaja antoi amerikkalaisen ajatushautomon haastattelussa arvioitaan uudesta presidentistä. Haastattelun jälkeen sauditahot kielsivät Khashoggilta kirjoitukset, tviitit ja TV-esiintymiset.

Saudiarabiens konsulat i Istanbul, Turkiet. Hit leder spåren efter den döde saudiske journalisten Jamal Khashoggi.
Toimittaja Jamal Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa. Saudiarabiens konsulat i Istanbul, Turkiet. Hit leder spåren efter den döde saudiske journalisten Jamal Khashoggi. Saudi-Arabia,Turkki,konsulaatit,Istambul1

Saudi-Arabian vaikutusvaltainen kruununprinssi Muhammad bin Salman "MBS" piti Khashoggin antamia lausuntoja Trumpin hallinnon vastaisena.

Aktivistit odottavat poliittisia uudistuksia

Nuorta prinssiä Muhammad bin Salmania on pidetty Saudi-Arabian uudistajana ja myös maailmalla maan keulakuvana – ei hänen kuningasisäänsä Salmania.

Kruununprinssi haluaa antaa länsimielisen ja teknologiahenkisen vaikutelman, mutta monet uudistukset eivät ole tehneet maasta avoimempaa eikä sallivampaa.

Maan poliittisesti valveutuneet kansalaiset ovat olleet ymmällään. Heille muutokset ovat olleet tyhjiä ilman todellisia poliittisia uudistuksia. Maassa on kidutettu toisinajattelijoita, heidät on haluttu hiljentää.

Journalisten Jamal Khashoggi.
Toimittaja Jamal Khashoggi oli hyvin perillä Saudi-Arabian kuningashuoneen yksinvaltaisesta hallinnosta. Journalisten Jamal Khashoggi. Kuva: Ali Haider / EPA Jamal Khashoggi

Saudiarabialaisia on viime vuosina lähtenyt maasta paljon: kirjailijoita, tutkijoita ja aktivisteja. Poliittisten aktivistien tavoitteena on saada puhua, kokoontua ja liikkua vapaasti.

”Kun arvostelemme hallintoa puheissa tai kirjoituksissa, hallintoa pelottaa, ja siksi se reagoi niin hyökkäävästi”, sanoo dokumentissa esiintyvä tutkija ja sosiaaliantropologi Madawi al-Rasheed.

Kruununprinssin rooli Khashoggin kohtaloon

Vuosi toimittaja Jamal Khashoggin murhan jälkeen amerikkalainen tutkivan journalismin Frontline-dokumentti pureutuu perusteellisesti Saudi-Arabian kruununprinssiin ja hänen toimintaansa.

Lähi-itään perehtynyt palkittu toimittaja Martin Smith tutkii, kuka Muhammad bin Salman oikein on ja mihin hän on maataan viemässä? Millainen rooli kruununprinssillä oli kriittisesti maastaan kirjoittaneen toimittajan murhassa?

Kaksituntinen uunituore Ulkolinja-dokumentti Saudi-Arabian kruununprinssi perehtyy myös Saudi-Arabian kansainvälisiin suhteisiin ja valtapyrkimyksiin. Yhdysvaltain vastavalittu presidentti Donald Trump teki ensimmäisen valtiovierailunsa toukokuussa 2017 Saudi-Arabiaan, jossa hänet otettiin vastaan suureellisesti.

Frontline: The Crown Prince of Saudi-Arabia. Käsikirjoitus: Martin Smith ja Linda Hirsch. Tuotanto: Yhdysvallat, 2019.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.