Hyppää pääsisältöön

Hylkiikö Mars tutkimuslaitetta? Punainen planeetta sylkäisi pintansa alle kaivautuvan laitteen pois

Laskeutuja Marsin pinnalla
InSight -laskeutuja otti robottikäsivarren päässä olevalla kamerallaan selfien heti laskeutumisensa jälkeen. Kuvassa näkyvät hyvin laskeutujan "kannella" olevat seismometri, sen tuulisuoja ja HP3-tutkimuslaite odottamassa asettamista pinnalle. Laskeutuja Marsin pinnalla Kuva: Nasa/JPL avaruusluotaimet

Marsissa tapahtui jotain outoa. InSight-laskeutujan tutkimuslaite, jonka tehtävänä on luodata Marsin pinnanalaisia olosuhteita, pullahti yllättäen lokakuun 2019 viimeisenä viikonloppuna ylös reiästään. Aivan kuin jokin pinnan alla olisi työntänyt sen ylös!

Marsissa tuskin on maamyyriä tai muita olioita, jotka ovat nakanneet puikulamaisen laitteen ylös ja ulos reiästään. Tutkijat pohtivatkin nyt, mikä ihme on saanut tapauksen aikaan.

Hylkimisreaktion kohteena on viime vuoden toukokuussa Marsiin lähetetty Nasan Insight-laskeutuja, joka saapui punaiselle planeetalle noin vuosi sitten, marraskuussa 2018. Tätä kirjoitettaessa se on ollut toiminnassa Marsissa 330 sikäläistä vuorokautta.

Laskeutujan päätutkimuslaite on seismometri, joka kuuntelee Marsin maanjäristyksiä, "marsjäristyksiä" – ja se on havainnutkin sellaisia. Niitä voi kuunnella myös verkossa.

Laskeutuja Marsin pinnalla
Piirros laskeutujasta Marsin pinnalla. Sen edessä ovat seismometri kopumaisen tuulisuojansa alla ja isolta nitojalta näyttävä HP3, kumpikin piuhalla kiinni laskeutujassa. HP3:n tärkein osa on pinnan alle tunkeutuva puikula, jonka toivottiin pääsevän jopa viiden metrin syvyyteen. Laskeutuja Marsin pinnalla Kuva: Nasa / JPL avaruusluotaimet

Tutkimuslaite HP3 otettiin käyttöön helmikuun lopussa, kun laskeutujan robottikäsivarsi nosti laitteen InSightin päältä Marsin pinnalle laskeutujan vieressä. Paikka oli valittu tarkasti laskeutujan ottamien kuvien perusteella, ja työ alkoi periaatteessa hyvin.

Noin 40 cm pitkä puikulamainen tutkimuslaite toimii siten, että se nakuttaa itseään vähä vähältä syvemmälle, mutta sen matka syvyyksiin päättyi varsin pian. Se jäi jumiin vain hieman yli kymmenen sentin syvyyteen, koska nähtävästi hiekka pinnalla oli liian löysää siihen, että laitteen sivut olisivat saaneet tarpeeksi tiukan otteen pinta-aineesta. Se, että laite voisi tunkeutua itse itseään syvemmälle nakutellen vaatii sitä, että ympärillä oleva reikä on tarpeeksi tiukasti kiinni, jotta nakutukset voisivat iskeä laitetta syvemmälle.

Laskeutuja Marsin pinnalla
HP3 kuvattuna pinnalle asettamisen jälkeen. Kuvassa näkyy laitteen tukirakenne, jonka avulla puikulamainen osa saatiin suunnattua suoraan alaspäin. Nyt tämä osa on siirretty sivuun reiän kohdalta, jotta itse puikula on saatu näkymään paremmin. Laskeutuja Marsin pinnalla Kuva: Nasa/JPL avaruusluotaimet

Löysimme omituista hiekkaa!

Kuten yleensä tieteessä, myös "epäonnistuminen" on kiinnostavaa. Tässä tapauksessa pinta-aines ei ollut odotetun kaltaista, mikä sinällään oli jännää. Tutkijat olivatkin samaan aikaan harmissaan syvyyksien mittaamisen viivästymisestä ja innoissaan siitä, että Marsin pinnan rakenteesta oli saatu lisää tietoa: laskeutumispaikalla Elysium Planitia -tasangolla ainakin pinnan ylimmät kerrokset olivat oletettua karkeajakoisempaa hiekkaa.

Kevään aikana tukijat ja insinöörit pähkäilivät asiaa, ja päättivät lopulta auttaa puikulaa laskeutujan robottikäsivarrella ja sen päässä olevalla pienellä kauhalla.

Ensin kauhan avulla poistettiin puikulan yläpuolella oleva tukirakenne ja suojus, jotta kameralla voitiin ottaa kuvia tilanteesta. Kuvat paljastivat puikulan olleen vain osittain pinnan alla ja että pinta-aines oli aivan erilaista kuin missään muualla Marsissa oli havaittu. Se oli rakeista kuin köntteinä oleva betoni, eikä hiekkamaista löysää ainetta, mitä varten MP3 oli suunniteltu.

Tutkijat päättivät laittaa robottikäsivarren kauhan puikulan viereen siten, että se painaisi pintaa sen verran tiiviimmäksi, että puikula saisi otteen hiekasta.

Laskeutuja Marsin pinnalla
Tutkimuspuikula ponnahtaneena ulos pinnan alta. Laskeutuja Marsin pinnalla Kuva: Nasa/JPL avaruusluotaimet

Uusi yritys porautua syvemmälle pinnan alle alkoi lokakuun alussa, ja temppu näytti aluksi toimivan. Parin viikon aikana puikula onnistui tunkeutumaan pari-kolme senttiä syvemmälle, kunnes nyt tuli takaisku – kirjaimellisesti. Kuvissa näkee selvästi, miten puikula pullahtaa ulos reiästään aivan kuin jokin nakkaisi sen lähes kokonaan ylös.

Tutkijat ja insinöörit miettivät nyt mitä pitäisi tehdä. Aiemmin laitteen tehnyt saksalaisryhmä kertoi, että HP3:lle ei voisi tehdä juuri mitään, jos se pullahtaa ulos jo tekemästään reiästä. Avaruushankkeissa ei ole kuitenkaan totuttu antamaan periksi näin helposti, joten ryhmä miettii nyt kuumeisesti keinoja saada HP3 taas toimintaan.

Kun tätä ennen puikulan laskeutujan yhdistävää kaapelia on varottu hyvin tarkasti, voidaan sen suhteen ottaa nyt riskejä. Mitään kun ei ole menetettävissä.

Laskeutuja Marsin pinnalla
4 Maisemaa laskeutujan ympärillä Elysium Planitialla. Seismometri lepää pinnalla ja kuvan vasemmassa reunassa pilkottaa antenni, jonka kautta laskeutuja on yhteydessä Maahan. Laskeutuja Marsin pinnalla Kuva: Nasa/JPL avaruusluotaimet

Joka tapauksessa jo nyt se on tuottanut kiinnostavaa tietoa Marsin pinnasta laskeutumispaikalla, vaikka tämä ei varmaankaan lohduta tutkijoita, jotka odottivat mittauksia pinnan alta aina viiden metrin syvyyteen.

Amerikkalais-eurooppalaista yhteistyötä

InSight on Nasan luotain, mutta sen kaksi tärkeintä tutkimuslaitetta on tehty Euroopassa. MP3 on saksalainen ja seismometri on ranskalainen. Kummatkin keskittyvät Marsin syvyyksien tutkimiseen, mistä tulee laskeutujan nimikin.

Auringonlasku Marsissa
Siinä missä auringonlaskut maapallolla, sinisellä planeetalla, ovat punertavia, ovat punaisen planeetan Marsin auringonlaskut sinertäviä. Tässä kuvassa tosin on auringonnousu InSightin kuvaamana huhtikuun 25. päivänä. Auringonlasku Marsissa Kuva: Nasa/JPL avaruus

Seismometri on tuottanut paljon kiinnostavaa tietoa, ja siitä kerrottiin tarkemmin kesäkuussa 2018 lähetetyssä Tiedeykkösessä.

InSight-hankkeessa on muuten mukana myös suomalaissukuinen Phil Bailey.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede