Hyppää pääsisältöön

Lukivalmiudet johtavat kohti koulutietä

Kaksi lasta ja aikuinen käyttämässä Pikku Kakkosen Eskari -sovellusta
Kaksi lasta ja aikuinen käyttämässä Pikku Kakkosen Eskari -sovellusta Kuva: Yle Kuvapalvelu Pikku Kakkonen,esiopetus,esikoulu,esikouluikäiset,esikoulutaidot,mobiilisovellus,lapset (ikäryhmät)

Ennen kouluikää lapsille kehittyy monenlaisia taitoja. Lukemisen ja kirjoittamisen kannalta olennaisia taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Varhaisella kielellisellä vuorovaikutuksella ja ympäristön tuella on merkitystä lukemisen valmiuksien kehittymiseen.

Jo ennen kouluikää lapsi omaksuu erilaisia kielellisiä taitoja. Lapsi on kiinnostunut sanojen merkityksestä ja muodosta. Esimerkiksi kun lapsi näkee joka päivä lähikaupan kyltin, hän osaa sanoa onko se K-market vai S-market jo ennen kuin osaa lukea itse tekstin. Lapsi ymmärtää myös puhutun ja kirjoitetun kielen suhteita sekä sen, että kieli koostuu osista eli tavuista ja äänteistä.

Lukemis- ja kirjoitustaidon omaksumiseen vaikuttavat sekä perinnölliset taipumukset että monet oppimiseen liittyvät valmiudet (esim. keskittymiskyky, fyysinen jaksaminen ja motivaatio oppimiseen). Jotta lukivalmiudet kehittyvät, on tärkeää, että lapsi saa varhain monipuolisia kielellisiä kokemuksia sekä riittävästi kielellistä vuorovaikutusta. Lapsen kasvuympäristön olosuhteet ja virikkeet ovat tärkeitä (esim. onko kotona kirjoja, saako lapsi lukevan aikuisen mallia ja luetaanko lapselle ääneen). Kirjojen parissa vietetty aika ja yhdessä lukeminen aikuisen kanssa lisäävät kiinnostusta kirjoitettuun kieleen ja kirjallisuuteen. Kirjaimiin voidaan tutustua pelaamalla erilaisia pelejä tai piirtämällä pihalla kepillä hiekkaan tai muokkailemalla muovailuvahasta kirjainten muotoja.

Lukivalmiuksia ovat muun muassa nimeämissujuvuus, kirjaintuntemus, kirjain-äänne-vastaavuuden hahmottaminen, kielellinen muisti ja fonologinen tietoisuus.

Kirjaintuntemus ja kirjain-äänne-vastaavuus

Suomen kieli on erittäin säännönmukainen kieli, jossa jokaista äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. Ainoana poikkeuksena on äng-äänne. Kirjaimet ovat siis äänteiden merkkejä.

Yleensä lapset oppivat kirjainten nimiä aikaisemmin kuin niiden äänteitä. Kirjaimen nimi ei siis ole äänne, vaan äänteistä muodostuva yhdistelmä. Kirjainten nimeämisen taito ennustaa äänteiden oppimista. Kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden yhteys kehittyy jo varhain (esim. kun vanhempien kanssa katsellaan kuvakirjoja ja vanhemmat nimeävät kuvia).

Kirjainten nimien tunteminen ennustaa hyvin alkavaa lukutaitoa. Kun lapsi tuntee kirjaimia, hänellä on enemmän mahdollisuuksia keskittyä äänteiden tunnistamiseen, nimeämiseen sekä sanan kokoamiseen äänteistä. Lasten kirjaintuntemuksessa saattaa olla varsin paljon vaihtelua ennen kouluikää, mutta iän myötä lasten väliset erot kuitenkin pienenevät.

Fonologinen tietoisuus

Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan taitoa jakaa puhetta erikokoisiksi yksiköiksi, kuten äänteiksi, tavuiksi ja sanoiksi, sekä myös taitoa rakentaa kielen pienemmistä osista (kirjaimet ja tavut) kokonaisuuksia (tavuja ja sanoja). Fonologista tietoisuutta tarvitaan kielen äänteiden hallinnassa ja käsittelyssä.

Äänteiden tunnistaminen sanasta on osoittautunut merkittäväksi lukutaidon oppimisen kannalta. On havaittu, että äännetietoisuus on vastavuoroisesti yhteydessä alkavaan lukutaitoon etenkin esiopetusaikana ja ensimmäisellä luokalla. Äännetietoisuuden harjoittelu on siksi tehokkainta ennen kouluikää (Lerkkanen, 2004).

Lukemaan oppiminen

Suomen kieli on säännönmukainen kieli, jonka lukemisessa on keskeistä kirjain-äänne-vastaavuuden hallinta. Säännönmukaisuuden vuoksi puhutun kielen pienemmät osat, äänteet, on helppo tunnistaa ja havaita.

Suomalaiset lapset oppivatkin yleensä varhain lukemaan. Koulutulokkaista arviolta jo noin kolmasosa osaa lukea. Erot lukutaidossa ovat kuitenkin vielä suuria: osa lapsista tunnistaa yksittäisiä kirjaimia, osa lukee jo pitkiä kirjoja. Lukutaidon tason ja sen harrastamisen välillä on yhteys: mitä enemmän lapset altistetaan kirjoitetulle kielelle ja kirjallisuudelle, sitä nopeammin he oppivat lukemaan.

Kielellisten taitojen ja lukivalmiuksien tukeminen esiopetuksessa

Esiopetuksessa harjoitellaan yleensä lukutaidon perusteita eli lukivalmiuksia monipuolisesti lorujen, laulujen, leikkien ja kirjojen avulla. Lähes kaikki esiopetusikäiset lapset tuntevat ainakin oman nimensä kirjaimet ja osaavat myös kirjoittaa nimensä. Moni esiopetusikäinen osaa luetella aakkoset lorunomaisesti järjestyksessä. Jos kirjaimet esitetään muussa järjestyksessä, lapsi ei välttämättä vielä osaa nimetä niitä tai käyttää kirjaintuntemustaan sanojen lukemisessa tai kirjoittamisessa. Kirjaintuntemus laajenee esiopetusvuoden aikana ja esiopetusvuoden lopussa lapset tunnistavat keskimäärin yli 20 kirjainta (Lerkkanen & Poikkeus, 2006).

Esiopetuksessa ja koulun ensimmäisillä luokilla seurataan ja tuetaan lapsen tietojen ja taitojen kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä tunnistamaan mahdollisia vaikeuksia ja tukea lapsen harjoitelua. Esiopetuksessa harjoitellaan yleensä monipuolisesti lukemiseen, kirjoittamiseen ja oppimiseen yleisemminkin liittyviä valmiuksia. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien, lorujen ja muiden lapsille sopivien harjoitusten avulla. Lapsille myös luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä.

Aikuisen tarjoaman mallin ja harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Lapset havaitsevat, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin.

Lukivaikeudet

Mikäli luku- tai kirjoitustaidon oppimisessa tai taitojen myöhemmässä kehityksessä on ongelmia, on tärkeää, että lapsen tuen tarve tunnistetaan ja hänelle tarjotaan tukea. Lukivaikeuksia voi olla muun muassa lukemisen tarkkuudessa, äänteiden yhdistämisessä niitä vastaaviin kirjaimiin, lukemisen sujuvuudessa tai luetun ymmärtämisessä. Lukivaikeus on perinnöllistä eli suvussa oleva lukivaikeus lisää riskiä lapsen lukivaikeuteen. Vaikka jonkin asteisia lukivaikeuksia voi olla jopa 5-10 %:lla lapsista, niin vain noin 2%:lla vaikeudet ovat hyvin selkeitä ja pitkään kestäviä.

Perusopetuslaissa (POL 30 §) määritetään, että opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tärkeää, että tuki olisi laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista.

Lisätietoa aiheesta:

  • Lukusilta
  • LukiMat
  • Mäkinen, M. (2004). Kummi 3. Lukemisen aika, leikin taika – Lukemisvalmiuksien arvioiminen ja harjoittaminen. Niilo Mäki Instituutti.
  • Salmi, P., Huemer, S., Heikkilä, R. & Aro, M. (2013). Tavoitteena sujuva lukutaito – Teoriaa ja harjoituksia. Niilo Mäki Instituutti.

Kirjoittajat:

Adrienn Jalonen, FT, oman äidinkielen opettaja, hankevetäjä Lukumummi ja -vaari -toiminta, Niilo Mäki Instituutti. Lukumummit ja -vaarit ovat seniori-ikäisiä vapaaehtoisia, jotka käyvät kouluissa lukemassa lasten kanssa, tavoitteena lasten lukutaidon tukeminen ja lukumotivaation lisääntyminen.

Juha-Matti Latvala, FT, Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja. Niilo Mäki Instituutti tekee oppimisvaikeuksiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä, julkaisee arviointi- ja kuntoutusmateriaaleja sekä täydennyskouluttaa oppimisvaikeuksiin liittyen.

Teksti perustuu LukiMat- ja Lukusilta-sivustoilla julkaistuihin teksteihin.

  • Joulukalenteri: Tonttuakatemia

    Uusi joulukalenteri alkaa 1.12.

    Ylen Joulukalenteri Tonttuakatemia kertoo maailman arvostetuimmasta ja pöhköimmästä tonttukoulusta, jonka uusien tonttukokelaiden joukkoon päätyy vahingossa myös peikko.

  • Pikku Kakkosen 10 nopeaa jouluyllätystä

    Poimi ideoita nopeasti toteutettaviin yllätyksiin.

    Poimi Pikku Kakkosen askartelutiimin suunnittelemat, nopeasti toteutettavat ideat ilahduttamaan omaa joulun odotusta. Monet pienistä jouluyllätyksistä sopivat myös lahjoiksi tärkeille ihmisille.

  • Lukivalmiudet johtavat kohti koulutietä

    Ympäristön tuellakin on merkitys lukuvalmiuden kehitykseen.

    Ennen kouluikää lapsille kehittyy monenlaisia taitoja. Lukemisen ja kirjoittamisen kannalta olennaisia taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Varhaisella kielellisellä vuorovaikutuksella ja ympäristön tuella on merkitystä lukemisen valmiuksien kehittymiseen.