Hyppää pääsisältöön

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut retuperällä – Valvoja: ”Meille on suoraan valehdeltukin”

Ihminen makaa sohvalla sekaisessa asunnossa.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat kriisissä. Asuminen on pahimmillaan säilytystä. Ihminen makaa sohvalla sekaisessa asunnossa. Kuva: Jouko Tapper / Yle MOT,mielenterveyskuntoutujat,tiina lundell

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskevien epäkohtailmoitusten määrä on moninkertaistunut tämän vuoden aikana.

Asumispalveluissa asuu noin 8000 mielenterveyskuntoutujaa. Asukkailla on vakavia mielenterveyden ongelmia kuten skitsofreniaa ja masennusta.

Asumispalveluita valvovat aluehallintovirastot ja Valvira. Aluehallintoviraston valvontapäätöksistä selviää, että epäkohtien korjaamiseen voi mennä pitkään. Valvontaprosessi voi kestää kaksikin vuotta.

– Kunnioitus valvontaviranomaisten päätöksiin ei ole samanlaista kuin ennen. Korjauksia ei lähdetä tekemään niin nopeasti kuin aikaisemmin. Meille valvontaviranomaisille on suoraan valehdeltu niistä asioista, ylitarkastaja Lilli Autti Valvirasta kertoo.

Valehteluun on törmännyt myös aluehallintoviraston psykiatri.

– Palveluntuottaja voi väittää, että hän ei käytä henkilöitä, joilla ei ole asianmukaista koulutusta. Sitten seuraavassa hetkessä käy ilmi, että täysin lääkehuoltoon kouluttamaton henkilö osallistuu lääkehoitoon yrittäjän tai vastuuhenkilön määräämänä, aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen sanoo.

Mielenterveyskuntoutujilla on vähän puolestapuhujia. Asukkaat eivät itse kykene pitämään puoliaan.

Henkilökunta vähissä, olot laitosmaisia

Lokakuun alussa aluehallintoviraston käsittelyssä oli yli 40 epäkohtailmoitusta.

Yksiköissä on liian vähän henkilökuntaa, olot ovat laitosmaiset. Itsemääräämisoikeudessa, johtamisessa ja työtoiminnassa on puutteita. Vakavimmillaan voi olla kyse potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

– Ihmistä ei ole esimerkiksi lähetetty jatkotutkimuksiin vakavan sairauden yhteydessä, vaan yksikössä on aloitettu epäasianmukainen lääkitys. Vasta kun tilanne on edennyt jo pitkälle, muu terveydenhuollon henkilöstö on ymmärtänyt, että tässä tarvitaan erikoislääkärin tutkimusta ja yliopistosairaalan arviointia, Kuronen kertoo.

Terveysjätit ovat vallanneet markkinoita

Asumispalvelubisneksessä on noin 250 palveluntuottajaa, yksiköitä on vajaa 500. Viime vuosina isot terveysjätit Attendo, Esperi ja Mehiläinen ovat ostaneet pieniä yrityksiä ja vallanneet markkinoita. Niillä on hallussaan jo noin 40 prosenttia yksiköistä ja yli puolet asiakaspaikoista.

Asukkaat maksavat asumisesta vuokraa. Aterioista ja hoivasta maksetaan erikseen. Asukkaille tulisi laatia henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma, joka monilla tähtää siihen, että henkilö oppii hoitamaan arjen asioita itsenäisesti.

Henkilökunnan puutteen vuoksi asumispalvelu on kuitenkin karuimmillaan säilytystä.

Pöydällä tupakka-aski, kahvikuppi ja ristikoita.
Henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma tarkoittaa, että henkilö oppii hoitamaan arjen asioita itsenäisesti. Pöydällä tupakka-aski, kahvikuppi ja ristikoita. Kuva: Jouko Tapper / Yle MOT,sanaristikot,tupakka,mielenterveyskuntoutujat,tiina lundell

”Liiketaloudelliset periaattet ovat IN, mielenterveyskuntoutus OUT”

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita tukineen yhteiskuntatieteiden tohtorin Markku Salon mukaan osa epäkohdista johtuu alan keskittymisestä.

– Liiketaloudelliset periaatteet määrittävät sitä mitä asumispalveluissa tapahtuu. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että liiketaloudelliset periaatteet on IN, mielenterveyskuntoutus OUT, vapaa tutkija Salo sanoo.

Myös valvontaviranomaiset ovat nähneet muutoksen.

– Yritysoston jälkeen henkilöstöä on pyritty supistamaan, tukipalveluja vähentämään ja ruokapalveluja ulkoistamaan. Nämä muutokset vaikuttavat pikkuhiljaa moneen asiaan, aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen kertoo.

Ihmistä ei ole esimerkiksi lähetetty jatkotutkimuksiin vakavan sairauden yhteydessä, vaan yksikössä on aloitettu epäasianmukainen lääkitys.― Marja Kuronen, aluehallintoylilääkäri

Omaiset eivät uskalla tarttua epäkohtiin

Aluehallintovirastojen ja Valviran valvonta on pitkään perustunut tehtyihin epäkohtailmoituksiin. Niitä on aiempina vuosina tehty vain muutamia, sillä mielenterveyden ongelmista puhumiseen liittyy edelleen häpeää.

Mielenterveyskuntoutujilla on vähän puolestapuhujia. Asukkaat ovat niin sairaita, etteivät he itse kykene pitämään puoliaan. Omaiset eivät koston pelossa uskalla tarttua epäkohtiin.

Epäkohtailmoituksia alkoi tulla runsaammin vasta viime keväänä, vanhustenhuollon kriisin jälkimainingeissa.

”Kunnat viis veisaavat palveluista”

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu on kuntien tilaamaa. Kunnilla on tässä kaksoisrooli, he ovat sekä palvelun järjestäjiä että valvojia. Se voi johtaa siihen, että kunnat eivät valvo toimintaa.

– Kunta saattaa jopa tietää epäkohdista, mutta sijoittaa edelleen asukkaita yksikköön taloudellisten seikkojen vuoksi tai siksi, että kunnassa ei ole tarjolla muita palveluita, ylitarkastaja Lilli Autti Valvirasta sanoo.

Aluehallintoviraston psykiatrin mukaan kunnat viis veisaavat mielenterveyskuntoutujien palveluista.

– Kunnilla on suuria vaikeuksia ymmärtää tämän ihmisryhmän tarpeita, sillä niillä ei ole osaamista. Eräs sosiaalijohtaja oli sanonutkin, että heidän kilpailutuksessaan kaksi kolmannesta tulee hinnasta ja yksi kolmasosa laadusta. Mutta koska mä en ymmärrä laadusta mitään, niin se tulee pelkästään hinnasta. Tällaista ei saisi enää olla. Täytyy ymmärtää, mitä ostaa, aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen sanoo.

MOT: Hullun huonoa asumispalvelua

Maanantaina 4.11.2019 Yle Areena klo 12 ja TV 1 klo 20.

Terveys

Keskustelu sulkeutuu 30.11.2019.
Keskustele