Tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävin vanhempien uupumusta lisäävä tekijä on ulkopuolisten ihmisten aiheuttamat suorituspaineet. Siksi on aika muuttaa vanhemmuuskeskustelu avoimemmaksi ja tehdä isien ja äitien epätäydellisyydestä hyväksyttävämpää! Neljä isi- ja äitibloggaajaa sekä mediapersoona Ile Uusivuori kertovat nyt millaisissa asioissa he ovat epäonnistuneet pikkulapsiarjessa.

Vanhemmuuden paineista on käyty paljon julkista keskustelua viime aikoina ja aihetta on tutkittukin vastoittain Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa selvisi, että merkittävin uupumusta lisäävä tekijä oli vanhempien kokemus ulkoapäin tulevista suorituspaineista.

Jotta vanhemmat ja lapset voisivat paremmin, päätimme Yle Akuutissa aloittaa vanhemmuuskeskustelun kulttuurimuutoksen!

Jokainen isä ja äiti onnistuu ja epäonnistuu joskus, epäonnistumisesta ei vain puhuta niin herkästi kuin onnistumisista.

Niinpä laitoimme vanhemmuudesta kolumneissaan ja blogeissaan kirjoittavat isit ja äidit paljastamaan, miten he ovat joskus epäonnistuneet lapsiperhearjessaan!

Osallistu Akuutin ja artikkelissa esiintyvien isien ja äitien Kehu vanhempaa –somekampanjaan! Tee Instagramiin feedpäivitys tai stoory, jossa kehut tuntemaasi äitiä tai isää ja haasta kehumasi vanhempi tekemään sama. Käytä hashtagia #hyvinsävedät #kehuvanhempaa ja tägää @yleakuutti!

Tommi Koivisto, 41, on 3-vuotiaan pojan ja 7-vuotiaan tytön isä, joka jakaa isän näkökulmaa lapsiperhe-elämästä Isyyspakkaus-blogissaan. Seitsemän vuotta kestäneeseen vanhemmuuteen mahtuu hyviä ja huonompia hetkiä.

– On päiviä jolloin jaksaa suhtautua lasten kiukutteluun, kinasteluun ja kaikenlaiseen perseilyyn lungisti ja yrittää vähän huumorin kautta viedä asiaa parempaan suuntaan, mutta sitten on niitä päiviä, kun ne vaan jatkaa ja jatkaa toistensa härnäämistä.

Joskus pako toiseen huoneeseen riittää pitämään homman hanskassa.

– Saatan mennä vaimon luokse vaikka keittiöön ja heristää ja huitoa nyrkkiä ilmaan hampaat irvessä. Sitten hengitän pari kertaa syvään ja menen käskemään lapsia rauhallisesti.

Lapsille on tullut myös huudettua, Tommi kertoo. Myös uhkailua ja esimerkiksi kännyköiden jäähyille laittoa on joutunut toisinaan käyttämään kasvatuskeinoina esimerkiksi silloin, kun nukkumaan meno ei ole ottanut sujuakseen.

Aina lapset eivät kiinnitä isänsä suuttumiseen mitään huomiota, toisinaan kuitenkin vanhempi lapsista loukkaantuu ja sulkeutuu lastenhuoneeseen tai vuodattaa kyyneleitä.

– Eihän siitä omasta rähjäämisestä voi kauhean ylpeä olla, kun pitäisi aikuisena nousta tilanteen yläpuolelle ja ymmärtää, että lapset ovat väsyneitä ja käyttäytyvät silloin tyhmästi.

– Mutta helpommin sanottu kuin tehty, Tommi naurahtaa.

Tommin mielestä arjen rutiineihin liittyvät kriisitilanteet perheessä ovat kaikista haastavimpia.

Perheen kuopuksen ollessa kaksivuotias, kuului tämän nukkumaanmenoon jokailtainen puolen tunnin kirkumiskohtaus. Tommin hermoja tuo aika raastoi ehkä pahemmin kuin mikään.

– Niitä tilanteita alkaa pelkäämään. Ajattelin iltaisin, että voi ei kohta pitää lähteä taas nukuttamaan lapsia ja on taas se sama huuto edessä. Silloin on itsekin jo valmiiksi virittyneessä tilassa ja kun se tilanne jälleen kerran toistuu, on hermot todella kireällä.

– Mutta kyllä sen sitten tajuaa, jos menee täysin yli molemmin puolin. Ollaankin sitten opetettu esikoiselle, että ihmiset saavat suuttua toisilleen ja se on ihan normaalia ja luonnollista.

– Kaikki suuttuu joskus, mutta siitä pitää päästä yli.

Riidat sovitaan mahdollisimman nopeasti tilanteen jälkeen. Vihaisena Tommin perheessä ei mennä nukkumaan.

Arjen rutiineihin on kompasteltu myös aiheesta kirjankin kirjoittaneen Koti-iskä88 –bloggaaja Ville Viholaisen, 31, kotona.

Kahden lapsen isä kertoo, että vanhemmuus on kasvattanut hänestä yllättävänkin kylmähermoisen. Silti ylilyönneiltä ei voi aina välttyä.

– Pahimmillaan lapset ovat aikamoinen taistelukaksikko ja ehkä vähän lähtevät yhdessäkin jekuttamaan meitä. Eli kyllä välillä tulee ääntä korotettua ja siitä tulee jälkeenpäin huono fiilis, että miksi mä nyt huusin. Miksi mun maltti ei kestänyt?

Toisinaan Ville on joutunut laittamaan lasten sijaan tilanteesta jäähylle itsensä.

– Kyllä olen joskus joutunut ottamaan pienen hetken, että jaahas käynpäs viemässä roskat ja tuun sitten takaisin.

– Mutta se kuuluu kans tähän vanhemmuuteen. Tunteita saa näyttää, mutta vanhempi osaa käsitellä niitä tunteita paljon paremmin kuin lapsi.

Kolmen lapsen äiti Hanne Kettunen, 36, on keskittynyt jo vuosien ajan Valeäiti-blogissaan käsittelemään myös vanhemmuuden epäonnistumisia.

Arjen pikkumokat kuten toisinaan unohtuneet ruoka-ajat tai liian kuumiin tai kylmiin vaatteisiin puetut lapset Hanne osaa ylittää jo kevyemmin, mutta vaikeiden tunteiden vyöryessä yli on tyyneys koetuksella.

– Se tilanne, kun taapero on ollut 12 tuntia vähän rasittava. Ja sitten kun sillä kolmannellatoista tunnilla tapahtuu jotain, se reaktio vaan menee suhteettomasti itsellä yli. Siitä moittii itseään paljon enemmän kuin siitä, että lapsella oli pakkasella ulkona käsissään märät hanskat.

Hannen mielestä vanhempien on todella tärkeää kuulla, että muillakin menee välillä yli.

– Välillä on normaalia menettää hermot ja korottaa ääntä. Se on musta outoa, että äänen korottaminen lapselle on edelleen niin iso tabu.

Lapselle tiuskimista vieläkin vaietumpi aihe on lapsen fyysinen kurittaminen.

– Se, että vanhempi vaikka läpsäisee lastaan vaikkakin kevyesti tai tukistaa on sellainen rajapyykki, jota ei selvästi haluta ylittää vanhemmuudesta keskusteltaessa. Mutta eihän se poista sitä, että sitä tapahtuu tosi paljon.

– Saan seuraajiltani paljon viestejä näistä heikoista hetkistä ja vaikeista tunteista.

Ne tilanteet, joissa oot itse epäreilu ja sun reaktio on ylimitoitettu jää painamaan mieltä tosi paljon.

Siksi Hanne itsekin myöntää, että on joskus käyttäytynyt kohtuuttomasti lasten kanssa riidellessään.

– Silloin kun lapset olivat pieniä, olen joskus repinyt liian voimakkaasti heitä jostain tilanteesta pois. Ja ihan vähän aikaa sitten mulla meni hermot, kun lapsi ei totellut yhtäkään asiaa ja teki vaarallisia asioita. Silloin otin häntä ranteesta kiinni ja sanoin: Ymmärrätkö, että nyt lopeta heti!

Hanne kertoo tietävänsä, että ranteesta pitäminen tuntui lapsesta kurjalta, mutta pään sisällä vain pyöri ajatus, että lapsen pitää todella ymmärtää tilanteen vakavuus.

– Aina, jos on lapsi vaarassa, siitä triggeröityy sellainen alkukantainen puolustusvietti. Ne on todella vaikeita tilanteita.

– Silloin olen joutunut itse pysähtymään ja poistumaan huoneesta ja totta kai pyytämään lapsilta anteeksi.

– Ne tilanteet, joissa oot itse epäreilu ja sun reaktio on ylimitoitettu jää painamaan mieltä tosi paljon.

Tietoisesti lapsiaan läimivät tai tukistavat vanhemmat ovat Hannen mukaan oma lukunsa, mutta hänestä olisi tärkeää ymmärtää, että on myös niitä vanhempia, joilla on vaikeuksia käsitellä omia heikkoja hetkiään.

Tällaisista hetkistä useat vanhemmat ovat kertoneet Hannelle viestien välityksellä.

– Silloin sorrutaan joskus vääriin keinoihin. Eikä sitä uskalleta sanoa ääneen edes neuvolassa, koska pelätään niin paljon, että nyt tulee sosiaaliviranomainen ja vie lapset.

Kun tilanteista vaietaan, syntyy niistä valtavaa syyllisyyttä, joka on uhka vanhemman jaksamiselle ja sitä kautta lapselle, Hanne uskoo.

– Kun vaikea hetki tulee seuraavan kerran eteen, sulla vain jyskyttää pään sisällä ajatus siitä, että vitsi olen huono vanhempi ja mä varmaan tälläkin kertaa raivostun lapselleni. Miten silloin voisi pysyä rauhallisena?

Hanne kannustaakin kaikkia vanhempia puhumaan ääneen omasta käytöksestään ja tunteistaan. Siten vanhempi voi saada uusia työkaluja toimia jatkossa paremmin lasta kohtaan.

Ilkka “Ile” Uusivuoren, 39, kolmilapsisessa perheessä eletään ruuhkavuosien huippuhetkiä parhaillaan, mutta osuu matkalle välillä töyssyjäkin. Niistä hän kertoo avoimella otteella myös kolumneissaan, joita kirjoittaa Meidän Perhe –lehteen.

– Vanhemmuuden ongelma on tämä: sä saatat tehdä kaiken oikein, mutta silti lapsi ei ole tyytyväinen.

– Ja sitten, kun liität siihen työpaineet, huonot yöunet ja nälän, ei tarvita kuin se yksi hetki, että pinna palaa ja se määrittääkin sitten koko loppu päivän.

Ilen mukaan näissä tilanteissa on hyvä muistaa armo.

– Sitä pitää pystyä antamaan itselleen, kun sulla on kuppi nurin. Totta kai sä pyydät siltä lapselta ensin anteeksi, että isi oli nyt hölmö ja teki väärin. Mutta kaikilla vanhemmilla on huonoja hetkiä.

Viimeksi huono hetki vanhemmuudessa on sattunut samana aamuna. Kolmen lapsen saaminen kurakamoihin vaati tänään lahjontaa muumi-kekseillä.

– Pukeminen aiheuttaa välillä myöhästymistä, kun lapset harovat eteisen lattialla väkisin vastaan. Jotenkin ne kurahousut on vain saatava jalkaan.

Ile onkin opetellut heittämään itselleen henkiset yläfemmat joka kerta, kun arkiset askareet saa hoidettua ilman oman pinnan palamista, vaikka lapsilta pinna olisikin jo palanut.

– Mut se kuluttaa ihan sikana voimavaroja. Silloin ei enää lähdetäkään lenkille, vaan meen vaikka johonkin kahvilaan hetkeksi rentoutumaan.

Ile ei halua ylläpitää täydellisen parisuhteen tai perhe-elämän kulisseja.

– Mä en ollenkaan usko sellaiseen maailmaan, ettei riidellä koskaan lasten kanssa tai ei näytetä negatiivisia tunteita lapsille. Mutta siihen liittyy myös se, että pyydetään anteeksi ja lapset näkevät, ettei maailma lopu siihen riitaan.

Shitty is the new black –äitibloggaaja Sarianna Salon, 31, ei tarvitse miettiä pitkään, mitkä asiat ovat saaneet hänet tuntemaan itsensä huonoksi äidiksi viime aikoina. Muutaman viikon ikäisen vauvan ja taaperon kanssa kotona olemiseen on liittynyt paljon ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia.

– Kun vauva heräili yöllä tunnin välein, kiroilin koko sen imetyksen ajan päässäni, että miksi tämä nyt heräilee koko ajan ja olispa hän jo isompi, että saisi nukkua edes pikkaisen pidempiä pätkiä.

– Mä olin niin väsynyt, että mua vitutti se vauva, vaikka eihän tuollainen vastasyntynyt mitään tee tarkoituksellisesti.

Sitten yhtenä aamuna Sarianna huomasi, ettei uusi tulokas mahtunut enää koon 50 vaatteisiin.

– Mä rupesin itkemään, ettei mulla ole enää pientä vauvaa, joka mahtuu pieniin vaatteisiin. Vaikka juurihan oltiin tultu lähemmäksi sitä hetkeä, mitä olin juuri yöllä väsyneenä toivonut.

Huonoa omatuntoa on aiheuttanut myös tunne siitä, ettei aikaa riitä taaperolle tarpeeksi.

– Hänellä on ihan jäätävä uhmaikä ja päikkäriajat on ihan kauheita. Saatan joskus tiuskaista hänelle ja olen korottanut ääntäkin.

– Just viime viikolla taaperolle tuli paha mieli mun huutamisesta. Sitten hän meni ihan yliraukkana omaan sänkyyn itkemään. Olin aivan paskan siitä, mutta menin tietysti pyytämään anteeksi ja kerroin miksi hermostuin.

Sarianna on kuitenkin huomannut, ettei omilta lapsiltaan anteeksi pyytäminen ole aina kovin helppoa.

– Sä oot siinä se aikuinen ja sun pitäis osata käyttäytyä, mutta kun ei vaan aina osaa. Ehkä siinä on sitäkin, että ajattelee, että toihan tän aloitti ja sekin huusi. Miksi se ei pyydä multa anteeksi, Sarianna nauraa.

Osallistu Akuutin ja artikkelissa esiintyvien isien ja äitien Kehu vanhempaa –somekampanjaan! Tee Instagramiin feedpäivitys tai stoory, jossa kehut tuntemaasi äitiä tai isää ja haasta kehumasi vanhempi tekemään sama. Käytä hashtagia #hyvinsävedät #kehuvanhempaa ja tägää @yleakuutti!

Lue lisää:
“Vanhempi, uskalla olla epävarma!” – Listasimme 8 huojentavaa havaintoa vauvan ensimmäisestä vuodesta

Taru ja Mikko Meritie haluavat onnistua 11-henkisen uusperheen vanhempina – “Väkisinkin joku tuntee välillä olevansa ulkopuolinen”

Kun lasten äiti kuoli, Hermanni Hyytiälä, 40, kantoi koko perheen surun ja rakensi uuden arjen – tänään hänet palkittiin Vuoden isänä

Kuuntele myös: Uusperhe on haaste parisuhteelle – Taru ja Mikko Meritie ovat nähneet vaivaa onnistuakseen

Kiristys, lahjonta ja uhkailu - huonon vanhemmuuden kulttuurihistoriaa

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Vaativa vanhemmuus - Katso Yle Areenassa:

Toimittaja Tero Kyllönen tuli isäksi viime vuonna ja haluaa isänpäivän alla selvittää, miten lapsi kannattaa kasvattaa. Miten muusikko Teho Majamäki on onnistunut yhdistämään uran ja isyyden? Entä millaisia kasvatusperiaatteita ohjaaja Suvi West noudattaa?