Hyppää pääsisältöön

Kevyet mullat Officium-projektille

The Hilliard Ensemblen ja Jan Garbarekin levy Officium oli minulle mullistava musiikkielämys julkaisuvuonnaan 1994. Garbarek täytti varhaisen polyfonian rakoja terävästi saksofonillaan, mutta Hilliard Ensemblen kiinteä sointi ja kivikirkon kaiku silottivat kokonaisuudesta musiikillista neroutta, ja levy poiki pari jatko-osaa ja tuhat keikkaa. Mutta kaikella on aikansa, todistaa Officium-projektin jäähyväiskiertueelta taltioitu livelevy "Remember me, my dear".

Remember me, my dear
Remember me, my dear Uudet levyt

Jäähyväiskiertue tapahtui jo vuonna 2014, mikä levystä päätellen oli liian myöhään. On kamala kuunnella, kuinka kunnianarvoisan The Hilliard Ensemblen samettinen polyfoniavalli on ajan kuluessa murentunut seniorikuoroksi, jonka epäpuhtauden ja epäyhtenäisyyden viimeistelee kontratenori David James - hänen määkivä äänensä huojuu kuin vanha gramofoni.

Levy sisältää muutamia vanhoja varhaisen polyfonian hittejä, jotka yhtye saa juuri ja juuri menemään, mutta uudemmat teokset ovat sietämättömiä. En voi ymmärtää, että ECM antaa kohdella kruununjalokiveään Arvo Pärtiä niin kaltoin, ja Garbarekia varmasti nolottaa, etteivät laulajat saa hänen yksinkertaisia kuorokappaleitaan soimaan.

Livetaltioinnin hälyt ja yletön kaiku paikkaavat soinnillista epäyhtenäisyyttä hieman, ja äänikuva luo melko aidon konserttitunnelman, vaikka laulajat kuulostavatkin eksyneiltä. Sen sijaan kelvottomaan intonaatioon ei auta edes sopraanosaksofoni, joka on miksattu kovalle ja teräväksi.

Kenties ECM:n kultasormituottaja Manfred Eicher on viivyttänyt levyn julkaisua viisi vuotta juuri miksauksen takia - on vaatinut paljon työtä ja pokkaa peittää laulusta mahdollisimman paljon yleisön hälinällä ja saksofonilla. Kunniallisempaa olisi ollut jättää levy kokonaan julkaisematta. Kevyet mulla alkuperäiselle Officium-klassikolle, se ei kelvottomasta jäähyväislevystä huonone, mutta luottamus Eicheriin ja ECM-brändiin heikentyy. Levy-yhtiön pitäisi säilyttää tasonsa, vaikka artistit vanhenevat ja projektit väljähtyvät.

“Remember me, my dear”, säv. Komitas, Garbarek, Kedrov, Pärt, Brumel, Perotinus, Hildegard Bingeniläinen ym. - Jan Garbarek, saksofoni, ja The Hilliard Ensemble. (ECM New Series, 2625)

Kuuntele Uudet levyt 5.11.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Sinkovsky on barokkiviuluvirtuoosien ykkönen

    Levyarvostelu

    Viulisti ja kontratenori Dmitri Sinkovsky tunnetaan periodipiirien väriläiskänä, ja hän on piipahdellut Suomessakin Helsingin barokkiorkesterin solistina. Itse kuitenkin huomasin vasta uuden virtuoosikonserttolevyn myötä, että Sinkovsky taitaa olla tämän hetken barokkiviuluvirtuoosien ykkönen. Pitää ollakin, kun soittaa Locatellin, Pisendelin, Leclairin, Tartinin ja Telemannin viulukonserttoja, joissa ennenkuulematon taiturillisuus on keskeinen ilmaisukeino.

  • Debretzeni soittaa Bachia hienostuneesti mutta sovittaa väkisin

    Levyarvostelu

    Kati Debretzeni soittaa konserttimestarina English Baroque Soloists -orkesterissa, joka John Eliot Gardinerin johtamana on noussut maailman asiantuntevimmaksi Bach-yhtyeeksi. Orkesterin oman levymerkin SDG:n uutuuslevyllä Debretzeni pääsee esittelemään taitojaan Bachin viulukonserttojen parissa. Soitto on hienostunutta ja tyylitajuista, mutta mukana on muutama väkinäinen ohjelmistovalinta.

  • Iiro Rantalan mylly jauhaa Gershwiniä

    Levyarvostelu

    Pianisti-säveltäjä Iiro Rantalalla on paljon pyrintöjä taidemusiikin raja-aitojen tällä puolen, ja niissä erääksi yhteistyökumppaniksi on vakiintunut Bremenin Deutsche Kammerphilharmonie. Edellisellä yhteislevyllä Rantala höysti omia kappaleitaan Mozartin pianokonsertolla, kun taas uutuusjulkaisulla preludina toimii George Gershwinin pianoklassikko Rhapsody in Blue. Muuten reseptiä ei juuri ole peukaloitu, ja miksi pitäisikään.

  • Taiteellinen epäyhtenäisyys on huonoa brändityötä Sibelius-Akatemialle

    Levyarvostelu

    Helsingissä on meneillään SibaFest, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oma festivaali. Sen teemana on tänä vuonna ihmisen ääni, etenkin yhdessä laulaminen. Festivaalin höysteeksi Sibelius-Akatemian oma levymerkki SibaRecords julkaisee levyn Aikojen ääni, jolle on koottu yhtyelaulumusiikin eri tyylejä esittäjistöiltä, jotka ovat Sibelius-Akatemiaa lähellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua