Hyppää pääsisältöön

Suomen vaihtoehtoinen pianomusiikkihistoria

Pianotohtori Risto-Matti Marin tunnetaan paitsi taiturillisuudesta myös tutkivasta asenteesta ohjelmistoon. Uudella levyllä "Piilotettuja aarteita" Marin kirjoittaa suomalaisen pianomusiikin vaihtoehtohistoriaa - kansallisromanttisten miniatyyrien ja Sibeliuksen sijaan tarjolla on saksalaisen perusromantiikan vaikutteita ja laajempia teoksia.

Hidden Treasures
Hidden Treasures Uudet levyt

Richard Faltin, Martin Wegelius, Ilmari Hannikainen ja Einari Marvia ovat eittämättä olleet piilossa, mutta ovatko he säveltäneet aarteita? Sitä Marin ei levyotsikosta huolimatta väitä, olennaisempaa on historiallisen kuvan täydentäminen mahdollisimman hyvällä musiikilla. Musiikillisesti levyn kiinnostavinta antia on Ilmari Hannikaisen pianosonaatti vuodelta 1911. Siinä kuuluu Lisztin koulukunnan herooinen perinne mutta vain muutama skandinaavinen sävy. Marin syystäkin kehuu sonaatin hidasta osaa, jossa ihastuttavan sibeliaaninen melodia kerrankin yhdistyy pianistiseen tekstuuriin. Myös Einari Marvian sonaatti vuodelta 1945 viehättää epäsuomalaisuudellaan - Marvia kehittelee myöhäisromanttista pianotyyliä slaavilaisen täyteläisesti, mutta säilyttäen omaleimaisen raikkauden ja läpikuultavuuden.

Faltinin ja Wegeliuksen teokset kiinnostavat enemmän historiallisesti. Kun kuulee, kuinka saksalaisesti Suomen musiikkielämän varhaiset hahmot sävelsivät, Sibelius alkaa vaikuttaa entistä radikaalimmalta ja kotoinen kansallisromantiikkamme entistä suomalaisemmalta.

Risto-Matti Marin on odotetusti kotonaan levyn ohjelmistossa, joka pohjautuu romanttiseen traditioon ja on kauttaaltaan pianistista. Hänen jäntevään, suoraviivaiseen soittoonsa tulee ihastuttavaa herkkyyttä Hannikaisen sonaatin kauneimmissa kohdissa ja Wegeliuksen viattomassa keijukaismusiikissa. Vähemmän kliinisellä äänityksellä levy kenties tekisi vielä suuremman palveluksen musiikille.

Kokonaisuus on musiikillisesti ja historiallisesti muuten mielekäs, mutta Sirkka Harjunmaan jäykkä Häämarssi ja toisteinen Etydi jäävät jopa tässä seurassa kuriositeeteiksi. Viime vuonna kuolleelle pitkän linjan pianopedagogille olisi ehkä voinut osoittaa kunnioitusta muulla tavoin.

"Piilotettuja aarteita", säv. Faltin, I. Hannikainen, Wegelius, Harjunmaa ja Marvia. - Risto-Matti Marin, piano. (Alba, ABCD 446)

Kuuntele Uudet levyt 5.11.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Pianon aatelinen pysyy (ja paranee vähän)

    Levyarvostelu

    Angela Hewitt tunnetaan Bach-pianistina, ja hän levytti Bachin tärkeimmät kosketinsoitinteokset Hyperion-yhtiölle jo 90-luvulla. Viime vuosina Hewitt on palannut Bachin pariin uudella innolla ja päätynyt myös tekemään uusintalevytyksen kuudesta partitasta. Yleensä uusintalevytyksiä markkinoidaan tulkinnan perusteellisella muuttumisella, mutta Hewitt on fiksu ja asettelee saatesanansa varovaisesti. Vertailun perusteella kehitystä on silti tapahtunut - vieläpä parempaan.

  • Luuttumusiikkia kreivin ajalta

    Levyarvostelu

    1600-luvun puolivälissä syntynyt Jan Antonin Losy sattui olemaan Losinthalin kreivi ja vieläpä varoissaan. Siksi hän sai rauhassa soitella luuttua koko ikänsä. Jakob Lindbergin asema luutistina ei ole yhtä turvattu, mutta etuoikeus on kai sekin, että voi levyttää BIS-yhtiölle Losyn sävellyksiä.

  • Sirpaleista laatua mutta kiinnostava yhdistelmä

    Levyarvostelu

    Lappeenrannassa on ollut orkesteri jo satakymmenen vuotta, minkä kunniaksi nykyinen Lappeenrannan kaupunginorkesteri on julkaissut levyn otsikolla Saimaa Seasons. Levyn sisältö ei liity Saimaaseen eikä vuodenaikoihin, vaan yhdistää Carl Nielseniä Paavo Heiniseen. Orkesterin edellisellä levyllä kuultiin molemmilta huilukonsertot, nyt klarinettikonsertot.

  • Daniel Herskedal jättää raja-aitoja ylitettäväksi

    Levyarvostelu

    Kun strategisesti viisas levyjätti Naxos julkaisee norjalaisen jazz-tuubistin sävellyksiä, siihen täytyy olla syy. Osan selittää levyn takakansi, jossa komeilee norjalaisten kulttuuritukijoiden logoja, mutta pääasiassa Naxos kai ajattelee, että Daniel Herskedalissa on taidemusiikin tulevaisuus. Hänen teoksensa Behind the Wall (Muurin takana) onkin muodikasta ja ymmärrettävää musiikkia, muttei ongelmatonta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua