Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Musiikki on kummallinen asia!

pianon koskettimisto. käsitelty kuva
pianon koskettimisto. käsitelty kuva piano

Kummallista on se, miten me vastaanotamme, kuulemme musiikkia ja miten se vaikuttaa meihin.

Ensin on jokin joka tuottaa ääntä, ääniaaltoja, siis ilmanpaineen vaihteluita. Sitten nämä ääniaallot saapuvat meidän korvaamme, tärykalvoon.

Siitä värähtelyt etenevät kuuloluita pitkin sisäkorvaan, joka muuttaa ääniaallot sähköimpulsseiksi. Nämä sähköiset hermoimpulssit kulkevat meidän aivoihimme, niin kutsuttuun kuulokeskukseen, jossa syntyy aistimus äänestä.

Ja kiinnostavaa tässä on se, kuinka moneen paikkaan nuo hermoimpulsseiksi muuttuneet äänet kulkevat meidän aivoissamme. Ja se, kuinka meidän aivojemme eri osat osallistuvat äänellisen informaation hahmottamiseen. Aivotutkijat ovat esimerkiksi huomanneet, että meidän otsalohkomme hahmottaa musiikin ajallisia piirteitä eli rytmejä ja sävelten pituuksia.

Meidän päälakilohkomme hahmottaa esimerkiksi harmonioita ja intervalleja, ja se vastaa myös siitä, mitä me muistamme musiikista, kuinka me muistamme esimerkiksi melodioita ja laulujen sanoja.

Meidän aivojemme takaraivolohko jatkaa siitä pitemmälle, se vastaa esimerkiksi siitä, kuinka me tunnistamme musiikin eri tyylejä. Pikkuaivot taas koordinoivat meidän liikkeitämme, kun me soitamme tai tanssimme.

Meidän kuuloaivokuoremme tunnistaa sävelen korkeuden ja sen sointivärin, ja niin kutsuttu Brocan alue meidän aivoissamme osaa eritellä ääniä ja harmonioita. Ja kaikkia näitä tapahtumia koordinoi meidän etuotsalohkomme.

Ja kun ääniin liittyvät sähköiset hermoimpulssit kulkevat aivojen sisäosien niin kutsuttuun limbiseen järjestelmään, alkaa tapahtua. Limbinen järjestelmä on monien eri osa-alueiden ja aivojen osien kokonaisuus, joka säätelee esimerkiksi meidän tunteitamme ja motivaatiotamme. Ja kun sähköksi muuttunut ääniaistimus, esimerkiksi musiikki, kulkee sinne, alkaa tapahtua.

Musiikki todellakin vaikuttaa meihin. Ja vaikutus on nopeaa. Musiikki ei vaikuta vain tunteen tasolla, vaan enemmänkin kokonaisvaltaisesti. Musiikin monia vaikutuksia voidaan mitata.

Kuulotesti:

Musiikkia kuuntelevan ihmisen aineenvaihdunta ja aivojen verenkierto vilkastuvat. Musiikki vaikuttaa hengitykseen, lihasjännitykseen, verenpaineeseen, pulssiin, ihon sähkönjohtavuuteen sekä elimistön hormonipitoisuuteen.

Oikeastaan kaikkein huikeinta on se tutkijoiden selville saama asia, että kun ihmiset kuuntelevat samaa musiikkia yhdessä, heidän fysiologiset toimintonsa synkronoituvat keskenään. Siis samaa musiikkia yhdessä kuuntelevien ihmisten kehot toimivat ikään kuin yhdessä, samaan tahtiin.

Ja mitä tapahtuu muusikoille? Heille, jotka soittavat, esittävät musiikkia? Muusikoiden aivoissa on havaittu rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Yhteydet eri aivoalueiden välillä ovat musisoinnin myötä voimistuneet, kommunikaatio ja yhteistyö eri aivoalueiden välillä on tehostunut. Eikä edes tarvitse olla ammattimuusikko saadakseen näitä etuja haltuunsa: jokainen musiikkia harrastava kokee saman. Jokaisen aivot toimivat samansuuntaisesti. Musiikki virkistää aivoja.

Niin, kyllä musiikki vaikuttaa. Olkoon se teemamme ja johtoajatuksemme. Tässä inspiroiva ja mainio yhdistelmä: kokeellisen musiikin yhtye Elifantree ja nykymusiikkikvartetti Tölöläb yhdessä, ja musiikkia albumilla Blood Moon:

Edellä oli puhetta musiikista, ihmisestä ja musiikin vaikutuksista. Musiikki, nimenomaan ihmiselle mieluinen musiikki, laskee stressihormoni kortisolin tasoa ja nostaa hyvänolon tunnetta aiheuttavan yhdisteen, dopamiinin, tasoa. Tässä mitä parasta musiikkia tuohon tarkoitukseen: Lauri Porra Flyover Ensemble ja Abeyance albumilta Dust:

Ghost Rhythms on ranskalainen, melko villi ja vapaa kokoonpano. Yhtyeen johtaja Xavier Gélard kertoo nuorena ihmetelleensä Pink Floydin keikkaa Pompeijin raunioilla. Bändi soitti live-keikan ilman yleisöä. Soitti keikan ei-kenellekään. Se oli hänestä hyvin kiinnostavaa. Niinpä Ghost Rhythms teki myös live-levyn, omalla tavallaan. Se levytti konserttilevyn paikassa, jota ei oikeasti ole olemassa. Paikka eli Yoshiwara-niminen klubi oli olemassa vain levyn äänittämisen ajan.

Hämärä on suomalainen kaksihenkinen kokoonpano: Nina Niskala laulaa, sanoittaa ja säveltää, Ville Eriksson säveltää, käyttää koneita ja tuottaa. Jossakin puhuttiin rouheasta, Commodore 64-henkisestä, tummanpuhuvasta elektropopista. Tässä Kuvio, albumilta Hämärä:

Lisää uutta suomalaista musiikkia. Olli Karin johtama musiikkikollektiivi on nimeltään RFO eli Radiofiskars Orchestra. Tässä Fallen, albumilta Radiofiskars Orchestra III.

Seuraavan musiikin määritelmään törmäsin netissä ja se oli mystic ecstatic. Ville Määttä tekee musiikkiaan nimellä Wzaker, eikä nimi ole sattumaa, vaikka tavallaan onkin. Ville nimittäin kertoo valinneensa tuon taiteilijanimen jotenkin intuitiivisesti jo vuosia sitten, ja vasta myöhemmin saaneensa selville, mitä se tarkoittaa. Se oli miellyttävä yllätys, hän sanoo, sillä nimi tarkoittaa häntä joka rukoilee. Tässä Wzaker ja Dance Your Mind:

Jonas Meyer on saksalainen säveltäjä ja muusikko, jonka tuore ensilevy on nimeltään Konfusion. Ehkä tuo nimi kertoo jotakin musiikista: hämmennys, sekaannus, epäjärjestys. No, musiikki ei ole kuitenkaan kovin sekavaa tai mitenkään erityisen epäjärjestyksessä, tai miten sen nyt itse kukin kokee. Hämmentävää tämä voi kyllä olla. Tässä Jonas Meyer ja nimiraita albumilta Konfusion.

Siinä oltiin kyllä niin sanotusti musiikin rajamailla, noin hyvässä mielessä, ja niin ollaan tässä seuraavassakin, mutta ehkä hieman vähemmässä määrin. Tämä on myös yhden saksalaisen säveltäjän ja muusikon aikaansaannosta. Asialla on Christian Grothe, joka esiintyy nimellä Kryshe. Tämä on Epilog, albumilta Continuum.

Kuuntele, kuule, tiedä, tule ja ole. Jotakuinkin näin kääntyy seuraavana kuunneltavan albumin nimi: Listen, Hear, Know, Become, Be. Celestial Trax on Joni Judénin sooloprojekti, ja mainittu albumi on Celestial Traxin uusi julkaisu. Se on albumi, jota tekijä sanoo ehkäpä minimalistisimmaksi ja monoliittisimmaksi albumikseen tähän mennessä. Pääosassa ovat harmoniat, taajuudet ja niiden suhteet.

AVARUUSROMUA 10.11.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
ELIFANTREE & TÖLÖLÄB: Queen Ant (Blood Moon)
LAURI PORRA FLYOVER ENSEMBLE: Abeyance (Dust)
GHOST RHYTHMS: Yoshiwara's Theme (Live at Yoshiwara)
HÄMÄRÄ: Aika (Hämärä)
OLLI KARI: Fallen (Radiofiskars Orchestra III)
WZAKER: Dance Your Mind (nettijulkaisu)
JONAS MEYER: Konfusion (Konfusion)
KRYSHE: Epilog (Continuum)
CELESTIAL TRAX: Transfiguration (Listen, Hear, Know, Become, Be)

  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri