Hyppää pääsisältöön

Uhanalainen berberiapina on yksi laittoman eläinkaupan uhreista – Suomessa etsitään nyt uutta teknologiaa rikollisten nappaamiseksi

berberiapina
Korkeasaaren syntyi viime kesänä kaksi berberiapinan poikasta. Poikaset ovat ensimmäiset Suomessa syntyneet berberiapinat. berberiapina Kuva: Annika Sorjonen/ Korkeasaari Magotti,Korkeasaari

Pieni söpö apina, josta kasvaa hankala lemmikki. Sellainen on erittäin uhanalainen berberiapina. Berberiapinat kärsivät laittomasta lemmikkieläinkaupasta - niiltä riistetään pieniä poikasia myytäväksi. Apinoita rahdataan myös turistikohteisiin ihmisten ihmeteltäviksi. Laiton villieläinkauppa on suuri ja tuottoisa rikollisuuden muoto. Nyt ensimmäistä kertaa myös Suomessa keksitään aivan uusia ideoita ja käytännön toteutuksia rikollisten nappaamiseksi. Korkeasaari järjestää Zoohackathon-nimisen tapahtuman, jossa parhaan idean keksijä palkitaan.

Salakuljetus sekä laiton lemmikkikauppa ovat syitä useiden eläinlajien uhanalaisuuteen. Esimerkiksi Eurooppaan salakuljetetaan noin 200 emoiltaan riistettyä berberiapinan poikasta vuosittain. Suomeen rikollisuus ei ainakaan toistaiseksi ole ulottanut lonkeroitaan.

Korkeasaaressa on kuitenkin paljon eläviä tarinoita laittomasta villieläinkaupasta. Eläintarhan berberiapinat ovat saapuneet hollantilaisen pelastuskeskuksen kautta Suomeen. Apinat ovat entisiä lemmikkejä, ja ne on pelastettu huonoista oloista. Osa apinoista on tavannut vasta hollantilaisessa pelastuskeskuksessa lajitovereitaan. Korkeasaaresta saatiin kuitenkin iloisia uutisia viime kesänä - eläintarhassa syntyi kaksi berberiapinan poikasta.

Eläinten ja eläintuotteiden salakuljetusta vastaan taistelu on haastavaa. Yhdysvaltain suurlähetystö pyysi Korkeasaarta järjestämään kanssaan Zoohackathon-tapahtuman. Se on kaksipäiväinen koodaus- ja teknologiatapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna viidessätoista eri kaupungissa.

berberiapina Korkeasaaressa
Korkeasaaren berberiapinat ottivat poikaset hyvin vastaan. Laiton lemmikkieläinkauppa on näille apinoille vakava uhka. berberiapina Korkeasaaressa Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Magotti,Korkeasaari

Tarkoituksena on kehittää uusia ratkaisuja, joilla voitaisiin kitkeä eläinten ja eläintuotteiden salakuljetusta. Tapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran Suomessa ja Pohjoismaissa. Maailmalla, lähinnä Yhdysvalloissa ja Intiassa, tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien.

Teknologiaa on ylipäätään alettu maailmalla hyödyntää laittoman villieläinkaupan torjunnassa yhä enemmän.

– On esimerkiksi droneprojekteja, joissa ilmakuvalla pystytään paikallistamaan mahdollisia salametsästäjiä. On kehitetty myös dataminingia, jossa internetin syövereissä pystyy paikallistamaan laittomuuksiin liittyvää keskustelua. Lisäksi on kehitetty ilmiantoapplikaatioita, joista Wildlife Witness on yksi esimerkki, Korkeasaaren markkinointijohtaja Susanna Silvonen sanoo.

Wildlife Witness on sovellus, jolla paikallinen asukas tai turisti voi kertoa näkemästään laittomuudesta. Sovelluksella voi lähettää kuvia, kertoa tarkat paikkatiedot ja yksityiskohdat suoraan TRAFFICILLE, joka on kansainvälinen salakuljetusta vastaan taisteleva järjestö.

Suomeen korallia, kalloja ja nahkaesineitä

Silvonen kuvailee Zoohackathonia hyvin ratkaisukeskeiseksi tavaksi lähestyä ongelmia. Tapahtumassa on mukana asiantuntijoita, jotka toimivat kilpailuun osallistuvien joukkueiden tuomaristona. Voittaja osallistuu maailmanlaajuiseen kisaan. Asiantuntijaraadissa on mukana esimerkiksi norsunluukoira Rokan tiimin jäseniä.

Labradorinnoutaja Rokka on entisen sotilaan ja poliisin Toni Lahtisen koira, jonka hän on kouluttanut haistamaan norsunluuta. Lahtinen on auttanut koiransa kanssa Tansanian poliisin erikoisjoukkoja norsunluun salakuljettajien jahtaamisessa. Hän on myös kouluttanut tansanialaisia koiraohjaajia.

Lahtiseen ja norsunluukoira Rokkaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Tapahtumaan odotetaan noin viidenkymmenen ihmisen joukkoa. Kyseessä on kilpailu, jossa ideoijia motivoidaan 2 000 euron rahapalkinnolla.

Korkeasaaren pelastustarinat eivät pääty berberiapinaan. Eläintarha on vastaanottanut Hollannista myös nelivarvassiilejä, jotka ovat entisiä lemmikkejä.

Lisäksi eräs suomalainen luovutti vapaaehtoisesti Korkeasaareen pesukarhun, jota hän oli pitänyt lemmikkinä. Omistaja koki eläimen haastavaksi eikä pystynyt huolehtimaan siitä eläimen tarpeita vastaavalla tavalla. Omistaja oli hankkinut pesukarhun Virosta. Se pääsi eläintarhan pesukarhuporukan viidenneksi jäseneksi.

Korkeasaaressa kipittelee myös kaksi aavikkokettua. Toinen niistä on entinen lemmikki - laiton sellainen. Aavikkokettu on pesukarhun tapaan vieraslaji ja se tuotiin laittomasti Virosta Suomeen ja myytiin yksityishenkilölle, joka luovutti sen Korkeasaarelle. Aavikkokettu ei oikein sovellu lemmikiksi, koska se sairastuu helposti kotioloissa.

aavikkokettu
Aavikkokettu painaa vain noin kilon. Se on täysin sopeutunut aavikkoelämään. Korkeasaaren aavikkoketut elävät hämärätalossa. aavikkokettu Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Aavikkokettu,Korkeasaari

Suomeen yritetään tuoda esimerkksi korallia, kalloja ja nahkaesineitä. Silvosen mukaan moni yksityishenkilö tuo maahan tietämättömyyttään matkamuistoina tuotteita, jotka saattavat olla peräisin uhanlaisista lajeista.

Silvonen sanoo, että Korkeasaari haluaa jakaa tietoa, kertoa suojelutyöstä konkreettisin esimerkein ja tarinoin sekä jakaa käytännön vinkkejä, joita ihmiset voisivat omaksua omaan arkeensa.

– Laittoman villieläinkaupan osalta kehotamme muun muassa välttämään selfieitä villieläinten kanssa kuten esimerkiksi berberiapinoiden kanssa Marokossa tai tiikereiden Thaimaassa. Lisäksi kehotamme lemmikkiä hankkiessa varmistamaan kasvattajan olevan vastuullinen ja matkamuistoa ostaessa varmistamaan tuotteen alkuperän.

Silvonen uskoo, että kuluttaja pystyy parhaiten vaikuttamaan laittoman toiminnan kitkemiseen äänestämällä jaloillaan. Lisäksi hän vinkkaa jättämään matkakohteen matkailunedistäjille kirjallista palautetta epäkohdista, jotka liittyvät eläinten kohteluun tai eläinperäisten tuotteiden tarjontaan.

– Laiton villieläinkauppa on valtaisa bisnes. Kun kysyntä vähenee, se vaikuttaa väistämättä tarjontaankin ennen pitkää.

"Huono tuuri, jos jää kiinni"

Uhanalaisia lajeja koskee kansainvälinen CITES-sopimus. Se on yksi maailman laajimmista ympäristönsuojelusopimuksista. Suomessa sopimus on tullut voimaan jo vuonna 1976. Sopimus sääntelee yli 35 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien sekä niistä valmistettujen tuotteiden kauppaa.

Suomessa tapauksia paljastuu suhteellisen vähän. Esimerkiksi viime vuonna oli seitsemän tapausta, joissa CITES-tuotteita yritettiin tuoda Suomeen ilman asianmukaisia lupia. Suurin osa oli tilattu postin kautta. Mukana oli esimerkiksi punailveksen kallo ja suistokrokotiilin nahasta tehty hattu. Kiinnijääneiden lukumäärä on vuosittain pyörinyt kymmenen molemmin puolin. Eläviä eläimiä yritetään salakuljettaa Suomeen vain harvoin.

Vuonna 2017 Tulli takavarikoi Venäjältä Suomeen lähetetyt 250 verijuotikasta eli iilimatoa, joille ei ollut asianmukaisia CITES-lupia. Korkeasaari otti iilimadot hoidettavakseen, mutta niistä 150 oli jo niin huonokuntoisia, että ne kuolivat veriaterian jälkeen. Iilimato on lähes kokonaan hävinnyt Suomen lajistosta.

iilimatoja
Suuri osa heikkokuntoisista verijuotikkaista kuoli veriaterian jälkeen. Selvinneet asuvat Korkeasaaressa ja Sea Lifessa iilimatoja Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaari verijuotikas,Korkeasaari

Tulliylitarkastaja Jarkko Keskisen mukaan monen kiinnijääneen selitys on se, ettei tiennyt syyllistyvänsä laittomuuksiin. Yksittäisestä hatusta ei välttämättä seuraa rikosoikeudellista sanktiota - seuraus on riippuvainen siitä, millaisia määriä ihminen on hankkinut laitonta tavaraa. Käytännössä kielletyn tai luvanvaraisen tuotteen salakuljetus maahan voi olla luonnonsuojelurikos tai -rikkomus. Luonnonsuojelurikoksesta rangaistuksena on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Törkeästä luonnonsuojelurikoksesta ei selviä sakoilla. Teon tekee törkeäksi se, jos esimerkiksi tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai aiheutetaan vakavaa vaaraa uhanlaiselle eliölajille. Luonnonsuojelurikkomus on rikosta lievempi teko, josta selviää sakoilla.

Tulli kohdentaa valvontaa tiettyihin lähetyksiin ja matkustajiin oman riskianalyysinsä perusteella. On kuitenkin täysin selvää, että jokaisen esimerkiksi Thaimaasta tai Intiasta tulevan matkustajan tutkiminen on mahdotonta.

– Kyllä siinä pitää olla huonoa tuuria mukana, jos jää kiinni, ellei viranomaisilla ole mitään selkeää ennakkotietoa salakuljetuksesta.

Laittomuudet lopetettava paikan päällä

Eläinten ja eläintuotteiden salakuljetus on järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on ulottanut lonkeronsa myös moneen EU-maahan kuten esimerkiksi Hollantiin, Belgiaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan.

– Satoja tapauksia ja todella isoja yksittäisiä juttuja. Esimerkiksi Belgiassa isoja norsunluutakavarikoita ja ihan eläviä eläimiä. Suomessa puolestaan tuotteet ja pienet määrät kertovat, että kyseessä ei ole järjestäytynyt rikollisuus. Yhden kallon, hatun tai kitaran tuonti ei ole järjestäytyneen rikollisuuden pyörittämää, mutta jos norsunluuta on muutama sata kiloa, niin kyseessä ei ole enää normaali turistijuttu.

Tulli ei ole mukana Zoohackathon-tapahtumassa. Tulliylitarkastaja Keskinen ei oikein usko, että laittomuudet saataisiin loppumaan koodaamalla.

– Täytyy valvoa, ja niin tehdäänkin, mutta vain hyvin pienen osan valvontaviranomaiset saavat kiinni ja tämä pätee kaikkeen laittomaan tavaraliikenteeseen. Laittomuudet eivät lopu pelkillä valvontaviranomaisten toimilla, vaan toiminta pitäisi loppua siellä, missä eläimiä tapetaan laittomasti, otetaan luonnosta kiinni ja lähdetään säännösten vastaisesti kuljettamaan.

Zoohackathon-tapahtuma järjestetään Korkeasaaressa 9.-10.11. Korkeasaari näyttää asiantuntijoiden alustukset, tiimien esittelyt ja tuomaroinnin livenä Facebook-sivuillaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto