Hyppää pääsisältöön

Euro repeää etelästä: käsikirjoitus

Italia on Euroopan unionin ongelmalapsi vuodesta toiseen. Maan politiikka on sekasortoista, ja Italiaa vaaditaan tavan takaa laittamaan velkaantumisensa kuriin.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
. . . jos Italian talous sattui-, pettäisi, niin sillä voisi olla erittäin katastrofaaliset merkitykset meidän valuutan eli euron näkökulmasta.

Pompeo Della Posta, apulaisprofessori, Pisan yliopisto:
. . . they have only one thing in mind – which is you know, the fear that Italians in the end will cheat you.
/ Heillä on vain yksi ajatus mielessä. He pelkäävät, että italialaiset lopulta huijaavat teitä.

Tässä ohjelmassa selvitetään, millainen uhka Italian velka on. Roomassa meille paljastuu, että Italiaa ja Euroopan unionia uhkaa vielä vaarallisempi ongelma kuin Italian valtion ja pankkien raskas velkataakka.

katuhaastattelu:
Sai che ne dico io? Dieci, cento, mille Salvini!
/ Kymmenen, sata, tuhat kertaa Salvini!

MOT:n tunnus + otsikko: MOT: Euro repeää etelästä

Edellisen hallituksen valtiovarainministerinä Petteri Orpo joutui perehtymään Italian tilanteeseen.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
Italia on maailman kymmenen suurimman talouden joukossa ja Euroopan kolmanneksi suurin talous. Minusta se kertoo jo sen merkityksen sekä euroalueelle että jopa maailmantaloudessa.

Timo Miettinen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto:
. . . jos Italiassa tää kasvu ei lähde käyntiin ja velkaantuminen jatkuu, niin hyvin pian Italia voi olla tilanteessa, jossa se ei pysty hoitamaan tätä hyvin suureksi kasvanutta velkamääräänsä.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
. . . Kreikan talous oli sen kokoinen, vaikka se oli suurissa ongelmissa, niin euroalue pystyi sitä hallitsemaan. Jos Italiassa tapahtuisi vastaavanlainen romahdus kuin Kreikassa aikanaan, niin se olisi erittäin suuri ja vaikeammin hallittava.

grafiikka

Italialla on julkisen sektorin velkaa noin 2 400 miljardia euroa. Henkeä kohti laskettuna velkaa on noin 39 000 euroa.
Suomella on velkaa 138 miljardia euroa, eli 25 000 euroa per nenä.

Lähdemme selvittämään, miten Italiassa suhtaudutaan maan velkaan ja siihen, uhkaako velka muuta euroaluetta. Pohjois-Italiassa suuntaamme Trenton kaupunkiin.

MOT:
What would happen if the markets decide that the Italian public debt is unsustainable?
/ Mitä tapahtuisi, jos markkinat päättäisivät, ettei Italian julkinen velka ole kestävällä pohjalla?

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
Well, this is a very obscure scenario in all the senses of the word. Of course it would be, it’s very serious dramatic situation for Italy . . .
/ Sellainen kehityskulku on monessa mielessä hyvin epäselvä.Italialle tilanne olisi tietenkin erittäin vakava.

Professori Roberto Tamborini on erikoistunut makrotalouden ja Euroopan unionin tutkimukseen.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
. . . People should know that assessing the sustainability of public debt is an extremely hard task.
In Greece, controversies over whether the public debt of Greece is sustainable or not is still going on after 8 years.
/ Ihmisten tulisi ymmärtää, että julkisen velan kestävyyden määrittely on erittäin hankalaa.
Kreikassa kiistellään yhä, onko velka kestävällä pohjalla vai ei, vielä kahdeksan vuoden jälkeenkin.

Ferdinando Nelli Feroci on tehnyt pitkän diplomaattiuran ja toiminut mm. EU:n komission jäsenenä. Nyt hän johtaa Roomassa arvostettua yksityistä ajatuspajaa IAI:ta.

MOT:
How dangerous is Italy’s public debt problem?
/ Miten vaarallinen ongelma Italian julkinen velka on?

Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
I would say that it is not dangerous. It is not dangerous for Italy and certainly it is not dangerous for the Eurozone as such.
/ En sanoisi, että se on vaarallinen. Se ei ole vaarallinen Italialle eikä sinänsä etenkään euroalueelle.

MOT:
Many people think it’s really, really dangerous.
/ Moni pitää sitä todella vaarallisena.
Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
There is a misunderstanding about this. In fact, I think it’s good that you put me this question so that I can try to dissolve uncertainties and question mark about our debt. It’s true that it’s very high. It’s true that it’s not going down as it should. We’ve undertaken a commitment to reduce the public debt and we’ve not been able so far to substantially reduce it. But there is no problem of debt sustainability as such for many reasons. The economy is not growing sufficiently but it’s solid, it’s stable.
/ Asia on käsitetty väärin. Hyvä että tulit kysyneeksi, jotta voin yrittää hälventää velkaamme liittyviä epäselvyyksiä. Velan määrä on tosiaan hyvin korkea, eikä se laske toivotusti. Olemme sitoutuneet pienentämään julkisen velan määrää, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatu laskemaan merkittävästi. Velan kestävyys ei sinänsä ole monestakaan syystä ongelma. Vaikkei talouskasvu ole riittävää,
velkatilanne on kuitenkin vakaa.

Velkataakka ei näytä olevan italialaisille yhtä suuri mörkö kuin se on muille maille. Se on kuitenkin selvää, että Italian velka ei ole vain Italian asia.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
. . . apart from some turbulence in recent times, all Italian government with many difficulties have been faithful to the idea that we should control public debt.
In a sense, of course it is also a European problem because if you have debt, you have creditors. And creditors are outside of Italy for the simple fact that together with the single market for goods, we also wanted a single market for capitals. So capital freely move across countries and now the share of public debt in foreign hands has fallen a little bit, now it’s below 50% which is good.
/ Viimeaikaista kuohuntaa lukuunottamatta kaikki Italian hallitukset ovat vaikeuksista huolimatta sitoutuneet julkisen velan hallintaan. Pohjimmiltaan kyse on tietenkin myös Euroopan ongelmasta. Kun on velkaa,
on myös velkojia. Velkojia on Italian ulkopuolella siitä yksinkertaisesta syystä, että halusimme tavaran lisäksi myös pääoman liikkuvan vapaasti. Pääoma siis liikkuu vapaasti maasta toiseen. Ulkomaisten lainanantajien osuus on hieman pienentynyt. Se on alle 50 prosenttia, mikä on hyvä.

Italia on saanut suuren osan lainoistaan italialaisilta pankeilta. Jos Italian valtio ei selviä velanhoitomenoistaan, pankit ovat heti vaikeuksissa. Tulilinjalla olisivat myös monet ranskalaiset ja saksalaiset suurpankit. Ne ovat antaneet Italialle lainaa yhteensä satojen miljardien eurojen edestä.
Pankit ovat rahanhankinnassaan täysin riippuvaisia toisistaan. Yhdenkin suuren eurooppalaisen pankin romahdus alkaisi nopeasti kaataa muita pankkeja kuin dominonappuloita. Pankkien kaatuminen taas ajaisi euromaat syvään lamaan.

grafiikka

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
. . . most people, most economists agree: at least in the short to medium round, more austerity may slow down growth. Therefore you fix the problem on the side of the numerator, on the upper side of the ratio, but to worsen it on the down side of the ratio.
/ Useimmat taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä talouskurin kiristyminen voi hidastaa kasvua. Tilanne siis paranee osoittajan puolella, eli jakoviivan yläpuolella, mutta käy nimittäjän puolella kehnommaksi.

grafiikka

Jos valtion menoja leikataan, pienenee myös tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo eli bkt. Silloin velan suhde bkt:hen voi kasvaa, vaikka itse velka ei kasvaisi. Säästäminen siis paisuttaa velkasuhdeprosenttia.

grafiikka

Talouden kantokykyyn eli velanmaksukykyyn suhteutettuna Italiassa on julkista velkaa 135 prosenttia suhteessa bkt:hen. Suomessa vastaava luku on 59 prosenttia.
Euroalueen sääntöjen mukaan suhdeluku saisi olla korkeintaan 60 prosenttia.

Italiassa julkinen velka ei ole vuosikausiin pienentynyt. Pohjoiset euromaat ja EU:n komissio ovat painostaneet Italiaa talouskuriin eli pienentämään valtion menoja.

Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
Now the real problem is that such a high level of public debt is a strong limitation on our capability of utilising the public budget in a counter-cyclical manner. So this is the real problem. So no risk of bankrupt, but serious limitation on our fiscal margins of manoeuvre. This is the big problem.
/ Todellinen ongelma on se, että suuri julkisen velan määrä rajoittaa suuresti kykyämme hyödyntää julkista taloutta suhdanteita tasoittavaan finanssipolitiikkaan. Se on todellinen ongelma. Maksukyvyttömyyden
vaaraa ei siis ole, mutta liikkumavaramme valtion finanssipolitiikan suhteen on pieni.

Pompeo Della Posta toimii taloustieteen apulaisprofessorina Pisan yliopistossa.

Pompeo Della Posta, apulaisprofessori, Pisan yliopisto:
It really depends very much on what we tell the market. Because if the message is “Oh they are spending more! Therefore let’s run away! You know, this is going to be scary!” Of course the markets will get scared, right? But if you tell them: “They’re spending more, therefore there is room for growing. They’re spending more because they’re investing. And they’re creating the conditions for their growth”. And then people say “Very good, I like that. I like the fact that these people are planning their future.”
/ Paljon on kiinni siitä, millaisen viestin annamme markkinoille. Jos sanoma on se, että rahaa menee yhä enemmän, sijoittajat säikähtävät ja ottavat jalat alleen. Tietenkin markkinat säikähtävät. Sen sijaan voi sanoa, että rahaa käytetään enemmän, jotta kasvulle tulisi tilaa. Varojenkäyttö lisääntyy, koska täällä investoidaan ja luodaan paremmat olosuhteet kasvulle. Silloin ihmiset sanovat, että niin sitä pitää. Tulevaisuudesta pitää huolehtia.

MOT:
Why Germany and also the Northern Europe . . . they think Italy’s public debt is a big problem?
/ Miksi Saksa ja Pohjois-Eurooppa pitävät Italian julkista velkaa niin suurena ongelmana?

Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
I assume that there are probably some prejudice, which to a certain extent are founded about the reliability of the Italian system as such.
. . . So the big problem of, surrounding Italy and the perception of Italy’s performance in our Northern partners is very much linked to the problem of political stability. Or if you want to maybe better, of political instability.
/ Se johtuu oletettavasti osittain ennakkoluuloista, joista osa on perusteltuja.Italian järjestelmään ei oikein luoteta. Merkittävä ongelma sen suhteen, miten pohjoiset kumppanimme Italian toimiin suhtautuvat, liittyy vahvasti poliittisen vakauden pulmiin, toisin sanoen poliittiseen epävakauteen.

grafiikka

Pohjoiset euromaat saivat alusta asti ajettua yhteisen valuutta-alueen EMU:n jäsenmaille tiukat säännöt. Valtioiden budjeteissa tulojen ja menojen erotus eli alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia suhteessa talouden kokoon. Julkisen velan osuus ei saa ylittää 60 prosenttia.
Tosiasiassa valtaosa euron jäsenmaista, niin Saksa kuin Suomikin, ovat ajoittain rikkoneet näitä yhdessä päätettyjä raja-arvoja.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
Minusta kaikessa tekemisessä pitää olla säännöt, ja säännöt luo myöskin sitä uskottavuutta. Nyt on kyse siis kuitenkin viime kädessä siitä, että yhdessä sovituista säännöistä pidetään kiinni.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
. . . the rules we have in the EMU have a problematic relationship with theory. And this was clear from the very beginning, has been always debate among scholars about how good or not good are these rules that we have. Are they too important? Let me say very, a little bit sharply, to the extent that they have been ill designed and badly applied, yes they have been too important.
/ Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n säännöissä on ongelmansa. Se on ollut selvä alusta asti. Tutkijat ovat koko ajan kiistelleet siitä, ovatko nämä säännöt hyvät vai huonot. Onko niiden merkitys liian suuri?
Jos sopii, ilmaisen asian hieman kärjistäen. Siihen nähden, että ne on laadittu huonosti ja niitä on sovellettu kehnosti, niiden merkitys on ollut liian suuri.

MOT:
Minkä takia Suomi ja te myös valtiovarainministerinä ja nyt myös oppositiojohtajana korostatte näiden kuitenkin suhteellisen keinotekoisten raja-arvojen noudattamista?
Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
Siksi koska ne on se perusta sille, että luottamus meidän yhteiseen valuuttaan säilyy.

Timo Miettinen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto:
. . . nää raja-arvot perustu silloiselle euroalueen keskimääräiselle velkaantumisasteelle sekä ole-, oletukselle siitä, mikä on tuleva kasvu. Ja, ja tää kolmen prosentin alijäämäkriteeri sekä tää 60 % julkista velkaa koskeva kriteeri tuli oikeestaan näistä, näistä tekijöistä. Siin ei ollu mitään varsinaista taloustieteellistä analyysiä taustalla.

grafiikka

Italia tarvitsee vuosittain noin neljäsataa miljardia euroa uutta lainaa muun muassa maksaakseen erääntyviä lainoja takaisin.

MOT:
What do you think about the argument that because Italy is too big to fail, the Italian governments do not care about the debt rules?
/ Jotkut väittävät, etteivät muut maat voi antaa Italian kaatua, ja siksi Italian hallitukset eivät piittaa velkasäännöistä?

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
No, this is part of stereotypes. It’s not true . . . if you look at serious government actions in the last 20 years, which means after the creation of the Euro, no Italian governments has ever used default as a threat to obtain something, never.
/ Tuokin liittyy osaltaan ennakkoluuloihin. Ei se pidä paikkaansa. Kun tarkastellaan merkittäviä hallitustoimia 20 vuoden ajalta, eli euroon siirtymisen jälkeen, yksikään Italian hallituksista ei ole uhannut jättää velkoja maksamatta ajaakseen omaa etuaan.

Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
. . . the big problem for a country like Italy, but not only for a country like Italy but in general for all members of the Eurozone is that of recovering economic growth. Once you’re able to recover a sustainable economic growth, the problem of debt will be immediately reduced. The impact of debt would immediately be reduced.
/ Suuri ongelma Italian kaltaiselle maalle, kuten myös kaikille muille euroalueen maille, on talouskasvun saaminen nousuun. Kun talouskasvu saadaan taas vankalle pohjalle, velkaongelma pienenee välittömästi.
Velan vaikutus vähenee heti.
MOT:
Can you see Germany changing its mind so that Italy can also grow?
/ Voiko Saksa muuttaa mielensä, jolloin Italian kasvu voisi alkaa?
Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
Not really, to be honest.
. . . there is a cultural problem in Germany on the question of debt, which is very difficult to overcome. Not only Germany, there are other countries in Northern Europe that contain a similar attitude with respect to debt.
/ En suoraan sanoen usko.
. . . Suhtautuminen velkaan on Saksassa kulttuurikysymys.Sitä on vaikea muuttaa. Pohjois-Euroopassa on muitakin maita, joissa velkaan suhtaudutaan samoin.

MOT:
How do you think, why people in Germany and for example in Finland, they don’t seem to understand that Italy needs its economy to grow? That that’s the question number one?
/ Minkä takia esimerkiksi Saksassa ja Suomessa ei ymmärretä, että Italialla on kova tarve saada taloutensa kasvuun?
Pompeo Della Posta, apulaisprofessori, Pisan yliopisto:
Yeah, because they have only one thing in mind – which is you know, the fear that Italians in the end will cheat you: we will be cheating, we’ll be doing something at your expenses.
/ Heillä on vain yksi ajatus mielessä. He pelkäävät, että lopulta Italia kuitenkin huijaa, ja havittelemme jotain teidän kustannuksellanne.

grafiikka

Italialaisten esittämä valtion menojen kasvattaminen ei saa ymmärrystä muilta euromailta.
Päinvastoin – Suomi ja muut pohjoiset EU-maat tiukensivat entisestään suhtautumistaan euroalueen kehittämiseen viime vuonna. Petteri Orpon johdolla Suomi muodosti seitsemän muun EU-maan kanssa Hansa-ryhmäksi nimetyn liittouman.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
Ryhmän idea oli se, että saman mieliset maat, pääasiassa pohjoisemman Euroopan pienempiä talouksia, saman mieliset maat halusivat pistää paperille omia näkemyksiään euroalueen kehittämisestä.

Timo Miettinen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto:
. . . se, että vaan korostetaan tätä maiden omaa vastuuta niin ei auta ratkasemaan näitä sisäsiä ongelmia. Mutt toinen merkittävä kysymys on myös se, että muissa EU-maissa tätä Hansa-liittoa ei tulkita vaan talouden näkökulmasta käsin vaan sitä usein pidetään pi-, pidemmälle vietynä poliittisena projektina, jo-, joka on, on osoitus tämmösestä yleisestä blokkiutumisesta EU-politiikan sisällä.

MOT:
What is your take on the Hanseatic League? Can it have any real influence on the Eurozone?
/ Mitä mieltä olette Hansa-ryhmästä? Onko sillä vaikutusta euroalueeseen?
Ferdinando Nelli Feroci, hallituksen puheenjohtaja, IAI:
It is having, it is having a very important influence.
. . . the most important blockage if I may say so is on the idea of providing the Eurozone with the stabilization function, and utilizing a Eurozone budget, even as modules on budget, but with some stabilization function. And on that point we have a total negative attitude of the Hanseatic League countries.
/ Sillä on erittäin merkittävä vaikutus. Kaikkein merkittävin hankaluus on ajatus siitä, että euroalueeseen liitetään vakautusjärjestely, ja eurobudjetin käyttöön, vaikka budjetti olisi pienikin, liitetään vakautusjärjestely. Siinä mielessä suhtaudumme Hansa-ryhmän maihin kielteisesti.

Saksa ja Hansa-ryhmän maat eivät halua euroalueelle yhteisvastuuta. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että yhteisin varoin voitaisiin tukea maita, jotka joutuvat äkillisiin talousongelmiin.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
. . . minulle yksi pyhä periaate on se, että jokainen maa euroalueella vastaa omasta taloudestaan.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
. . . reforming the EMU is not a fancy idea of Italians or Southern people, it’s necessary because we feel that the common house is in danger for the next storm which is mounting around us . . . And the prevalent opinion is that our common house will not withstand a big storm like the previous one, 2008–2009. So we have to reform it together.
/ EMU:n uudistaminen ei ole Italian tai eteläisten maiden keksintö.Se on välttämättömyys, sillä meidän mielestämme yhteinen talomme on vaarassa. Sitä uhkaa seuraava myrsky, joka on jo nousemassa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei yhteinen talomme kestä vuosina 2008-2009 iskeneen myrskyn kaltaista koettelemusta. Siksi EMU on uudistettava yhdessä.

grafiikka

Ketkä sitten ovat hyötyneet eurosta? Tiukan linjan pohjoinen rintama vai eteläiset maat?
Eurooppapolitiikkaan erikoistunut saksalainen tutkimuslaitos CEP päätti selvittää euron hyödyt ja haitat. Tutkimuksen tuloksista ei ole aiemmin kerrottu Suomessa.

CEP:n tutkimuksen mukaan euron vaikutukset ovat jakaantuneet epätasaisesti. Saksalaiset ovat hyötyneet yhteisvaluutasta yli 23 000 euroa kansalaista kohti, kun taas Italiassa euro on leikannut varallisuutta lähes 74 000 euroa per kansalainen. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
. . . nämä kaksi maata on pitänyt huolta siitä, että niitten talous on dynaaminen ja julkinen sektori on pidetty kunnossa.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
Our union is still rather young. But this is a very important problem and we should address it seriously.
/ Unioni on yhä suhteellisen nuori. Ongelma on kuitenkin erittäin merkittävä, ja siihen tulee suhtautua vakavasti.

Petteri Orpo, pj, Kokoomus:
Näiden maiden osalta kaikki tietää, että rakenteelliset uudistukset on jääneet monelta osin tekemättä.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
. . . think of North Italy, South Italy, West Germany, East Germany, North France, South France. Or the states within a large federation like Canada or US. All these countries have territorial differences. What is interesting to see is how the system deals with differences. The interesting question is what institutions do we have that prevent or if this kind of divergences develop, help to reduce them. That’s the key point of a union or a federation.
/ Jos vertaa Pohjois- ja Etelä-Italiaa, Länsi- ja Itä-Saksaa, Pohjois- ja Etelä-Ranskaa tai Kanadan ja USA:n kaltaisia laajoja liittovaltioita, kaikista löytyy alueellisia eroja. On mielenkiintoista tarkastella, miten järjestelmä ottaa erot huomioon. Kiinnostava kysymys on, millaisten instituutioiden avulla estämme erojen syntymisen ja vähennämme niiden vaikutusta, mikäli niitä syntyy. Se on unionin ja liittovaltion
ydinkysymyksiä.

Italia on kärsinyt eurosta muun muassa sen takia, että se ei enää ole voinut auttaa vientiyrityksiä alentamalla oman valuuttansa arvoa. Ennen euroa tätä samaa devalvaatiokikkaa käytti Suomi auttaakseen metsä- ja metalliteollisuuden vientiä.
Italia on ollut perinteisesti iso vaatteiden valmistaja. Kiinan ja muiden Aasian maiden tulo markkinoille on lyönyt maan vaateyritykset polvilleen.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
Let me, since in Europe soccer, football is very famous, popular, let me put it this way: if we go on this way, of course we have this arena, which is the single market, in which countries play the championship. Some win, others lose. The winners are happy, but what they don’t realize is since because we do not have
supranational solutions that benefit all,
the winners of the EMU championship are losers at the level of the world championship.
. . . if we don’t move at a higher level, put aside our national views and interest, altogether we are playing a minor league. We are not playing the major league.
/ Jalkapallo on Euroopassa hyvin suosittua, joten vertaan tilannetta siihen. Jos jatkamme samaan tapaan, meillä on yhä sama kilpakenttä eli sisämarkkinat, jolla maat kisaavat mestaruudesta. Toiset voittavat, toiset häviävät. Voittajat iloitsevat, mutta heiltä jää huomaamatta, että ilman ylikansallista, kaikkia hyödyttävää ratkaisua, myös EMU-mestaruuden voittajat häviävät maailmanmestaruuskisoissa. Ellemme nouse
korkeammalle tasolle ja siirrä kansallisia etujamme syrjään, pelaamme kaikki alemmalla tasolla, emme pääsarjassa.

Italiassa näkee, mihin epäreilu politiikka voi johtaa. Se voi tuhota koko euroliiton.

Pompeo Della Posta, apulaisprofessori, Pisan yliopisto:
I would say that this is worrying but it’s worrying again also for those who have been benefitting. Not only for those who have been losing. Because this means that the reasons for staying together are going down. Because of course you know populist movements are happy to see this: “You see? I told you, we told you!”. . . They’re happy to see this. And so you know, this is really, really bad news.
/ Sanoisin, että tämä on huolestuttavaa muttei pelkästään häviäjille vaan myös voittajille. Yhdessä pysymisen syyt menettävät suosiotaan. Populistisia liikkeitä tällainen ilahduttaa. Siellä sanotaan, että siinäs näette. Siksi tämä on erittäin kehno uutinen.

katuhaastattelu:
Il problema è perché la Germania ha più voce in capitolo in Europa . . . Diciamo che le nazioni sud europee sono molto penalizzate dalle linea sia della Merkel che di Macron, i due alleati che compongono l’ossatura dura dell’ Europa.
/ Pulmana on se, että Saksalla on Euroopassa enemmän sananvaltaa. Eteläisen Euroopan maat joutuvat kärsimään sekä Merkelin että Macronin linjasta. Nämä kaksi muodostavat Euroopan kovan ytimen

katuhaastattelu:
Si, io dico che Italia e Francia prendono molto di meno degli altri stati. Come mai la Germania…? No, non è giusto.
/ Italia ja Ranska hyötyvät paljon vähemmän kuin muut maat. Ei, se ei ole oikein.

Italian hallitus meni uusiksi kesällä. Maan suosituimman puolueen Legan aiempi hallituskumppani Viiden tähden liike muodosti uuden hallituksen vanhan verivihollisensa sosiaalidemokraattien kanssa.
Legan hallitustie oli alkanut tulla päätökseensä, kun oikeistopopulistisen puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini oli käyttänyt fasistidiktaattori Benito Mussolinin sananpartta.

Pompeo Della Posta, apulaisprofessori, Pisan yliopisto:
(But) the coalition of forces against him started when he said “I want pieni poteri” in Italian. “I want full power.” What? You want full power? Are you joking?
. . . and people at that point, people said “Wait a minute. We have a guy who wants to go to the government and want pieni poteri? We have another Mussolini?” No thanks. We have had enough of that, right?
/ Muut alkoivat yhdistää voimiaan häntä vastaan, kun hän sanoi, että haluaa pieni poteri, eli täydet valtuudet. Haluatko kaiken vallan? Et ole tosissasi. Siinä vaiheessa kaikki alkoivat miettiä, että tämä mies haluaa hallituksessa kaiken vallan. Emme halua uutta Mussolinia. Sellaisesta on saatu tarpeeksi.

Lokakuun lopulla Matteo Salvini kutsui kannattajansa San Giovannin aukiolle Roomaan.

katuhaastattelu:
Perdo il gruppo, ragazzi. Ci sarebbe molto di dire. Stiamo andando molto male.
/ Odottakaa, kaverit. Tuosta olisi paljonkin sanottavaa. Meillä menee todella kehnosti.

Aukiolle ei saapunut vain Salvinin Legan kannattajia. Yllättäen koko oikeisto-oppositio esiintyi yhtenä rintamana.
Entisen pääministerin Silvio Berlusconin Forza Italia.
Ja Giorgia Melonin johtama, Mussolinin fasistien perintöä vaaliva Fratelli d’Italia.
Lega arvioi, että aukiolla oli parhaimmillaan 200 000 ihmistä. Poliisin arvio päätyi 70 000:ään.

Roberto Tamborini, professori, Trenton yliopisto:
The problem from European point of view is the ability of these kind of leaders to really create a common front and overturn the majority of parties and movements that have ruled Europe so far.
/ Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna pulmana on, jos tällaiset johtajat tosiaankin pystyvät muodostamaan yhteisen rintaman ja syrjäyttämään suurimman osan valtaa pitäneistä puolueista ja suuntauksista.

San Giovannin aukiolla on totuttu näkemään vasemmiston ja ay-liikkeen kokouksia.
Nyt kolme oikeistopoliitikkoa antoivat huutia niin Italian nykyiselle hallitukselle, EU:lle, Saksalle ja Ranskalle kuin homoille ja maahanmuuttajillekin.
Aitona populistina Matteo Salvini vaihtelee suhtautumistaan Italian EU- ja eurojäsenyyteen tuulen mukana. Jos hän saa nostettua uuden liittouman valtaan Italiassa, EU:lla on käsissään Italian valtionvelkaakin suurempi ongelma.

Pompeo Della Posta, apulaisprofessori, Pisan yliopisto:
. . . the main thing is that this attitude at the top level is really encouraging the worst instincts, the worst sentiments in the people. And this is something that the politicians should never, never do.
/ Jos ylimmällä tasolla asenne on tällainen, se vahvistaa ihmisten kehnoimpia vaistoja ja tunteita. Sellaista poliitikon ei pitäisi koskaan tehdä.

katuhaastattelu:
Problema è che non ci dobbiamo difendere questa gente qua. Salvini, è lui chi ci deve difendere di queste canaglie qua. Secondo lei no? Si o no?
Sai che ne dico io? Dieci, cento, mille Salvini!
/ Ei meidän pitäisi puolustaa sitä porukkaa. Salvinin pitäisi suojella meitä niiltä roistoilta. Vai mitä? Kyllä vai ei? Minä sanon, että kymmenen, sata, tuhat kertaa Salvini.