Kansakoulunopettaja Aino Siukonen kävi keväällä 1920 Viipurin uudessa Musiikkikoulussa laulu- ja pianotunneilla sekä musiikin teoriassa. Kirjeissään kotiväelle Aino ihmetteli, miten hänen lauluäänensä soi joskus kuin kukkopilli ja toisinaan taas kuin vanhoilla kirkkomummoilla. – Osa 6/26.
Keväällä 1920 Aino Siukonen kirjoitti ahkerasti Viipurista kotiväelleen Valkealaan. Ainon vanhemmalla sisarella Impillä oli ongelmia keuhkojen kanssa. Impi oli vetäytynyt lepäämään lapsuudenkotiin isän, lukkari Herman Siukosen luo.
Aino ja Impi kuuluivat lukkari Siukosen kymmenpäiseen musikaaliseen lapsiparveen. Sisaruksista kuuluisin oli säveltäjä ja tohtori Wilho Siukonen, joka toimi Sortavalan seminaarin musiikin lehtorina 1918–1935 ja julkaisi useita laulukirjoja.
Aino Siukonen oli kirjoittanut ylioppilaaksi Kouvolan Yhteiskoulusta 1915 ja valmistunut kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1918. Syksyn 1919 ja kevään 1920 hän toimi opettajana Viipurin kaupungin kansakoulussa.
Työnsä ohessa 25-vuotias Aino opiskeli Viipurin vastaperustetussa Musiikkikoulussa. Pianonsoiton opettajakseen hän oli saanut Wilma Patomäen ja laulua hänelle opetti Jenny Ikonen. Aino mainitsee kirjeissään myös laulunopettaja Anna Forsténin. Forstén oli kuulunut 1800-luvun lopulla Suomen arvostetuimpiin laulunopettajiin. Vielä vanhoilla päivillään hän opetti yhä Boris Sirobin uudessa Musiikkikoulussa.
Musiikin teoriaa Aino opetteli ryhmässä, jota veti Pietari-Paavalin ruotsalais-saksalaisen kirkon urkuri Theodor Björklund.
Theodor Björklund johti myös samana keväänä 1920 perustettua uutta mieskuoroa Karjalan Laulua, jota pidettiin perinteisen viipurilaisen mieskuoron Viborgs Sångar Bröderin eli Viipurin Lauluveikkojen haastajana. Lauluveikot oli vaihtanut nimensä suomenkieliseksi vuonna 1919.
Karjalan Laulussa oli mukana Ainon veli, ekonomi Olli Siukonen. Ainon kirjeissä Impi-siskolle vilahtelee myös Ollin kihlattu Maija Falck. Olli ja Maija menivät naimisiin myöhemmin vuonna 1920. Heidän kolmesta tyttärestään, Leenasta, Varpusta ja Inkeristä tuli aikanaan tunnettuja muusikkoja ja Sibelius-Akatemian opettajia. Leena Siukonen-Penttilä oli sekä pianisti että arvostettu viulunsoiton opettaja, Varpu Siirala sellisti ja Inkeri Siukonen-Kuosma pianisti.
Ensimmäisessä kirjeessään tammikuun 13. päivänä 1920 Aino Siukonen kertoi kotiväelleen tarvitsevansa pikaisesti pianon.
Tänään aijon panna ilmoituksen Karjalaan, että Siukosen Aino haluaa vuokrata pianon ja pian! Ei siitä Vilhon flyygelin kuletuksesta siis mitään tullutkaan. Kumpa nyt vain sattuisi saamaan!
Maija on kovasti minua innostuttanut luistelemaan. Ja ei se taida paljon puuttua etten taivu. Tänään pitäisi mennä ostamaan luistimia á 25 mk. Mutta kuulkaahan, nyt juuri muistui mieleeni, että ne Armaan luistimethan passaa mulle. Niillähän kerran jo harjoittelinkin.
Musiikkikoulu alkaa maanantaina.
Tänään oli taas pitkästä aikaa soittotunti. Rva Patomäki on jo melkein terve (espanjantauti).
Olimme Maijan kanssa tunnilla hänen kotonaan. Lääkäri on määrännyt, ettei hän saa pitää niin paljon soitto-oppilaita, ettei rasitu. Hän on sanonutkin ainakin 10 yksityisoppilasta “ylös”. Musiikkikoulun tunnit hän pitää kyllä. Hyvä!
Hyi, kun nyt on ollut pakkanen! Aivan on nenä ja posket meinanneet mennä. Emme ole tarjenneet mennä yhtään kertaa jäälle luistelemaankaan, vaikka nyt on jo kaikki luistinmeiningit valmiina.
Olen tehnyt suuren parannuksen itsessäni: pyyhin joka aamu itseni kylmällä, märällä rätillä. Näissä asuinhuoneissa se ei kävisi päinsä kylmyyden takia, mutta vannahuone on hyvin lämmin ja siellä se sujuu hyvin. Kolmena päivänä on se jo tapahtunut.
Terve, terve!
Tulimme Maijan kanssa Ollia hakemasta lauluharjoituksista. Kyllä ne nyt kovasti harjoittelevat konserttia varten, joka on ensi torstaina. Olli vakuuttaa, että kyllä he hyvästi laulavat, paremmin kuin V.S.B.
Kyllä se kova kritiseeraus käy torstaina, kun Karjalan laulu nyt ensi kerran esiintyy kaikessa loistossaan. Kumpa nyt onnistuisivat hyvin!
Eilen päivällä olivat Suhoset meillä ensi visiitillä ja iltapäivällä olimme me sitten Björklundilla. Se oli hyvin hauskaa – tietysti!
Oli vähän puhetta, että Karjalan laulu tekisi konserttimatkan Kuusaaseen ja Kouvolaan. En tiedä nyt sitten tuleeko tosi vai ei.
Meidän palvelija on ollut jo useita päiviä sairaana. Kai se on espanjalaista. Kyllä hän nyt jo alkaa muuten olla terve, mutta ei jaksa olla ylhäällä.
Eilen se oli sitten se kuuluisa Karjalan laulun konsertti. Se onnistui oikein hyvin. Sekä johtaja että laulajat olivat tyytyväisiä. Ihmisiä oli sali pakaten täysi. Moni sai kääntyä ovelta takaisin, kun eivät enää saaneet lippuja.
Sunnuntaina on toinen konsertti. Maija ja minä olemme kuoron vuotuisia kannattajajäseniä (25 mk vuodessa) ja pääsemme tähän ensimmäiseen konserttiin ilmaiseksi.
Olin eilen Emil Freyn konsertissa. Musiikkikoululaiset pääsivät ilmaiseksi.
Patomäen rouva oli sisarensa luona Haminassa. Hänen sijaisenaan eräs neiti. Ihmetteli, että olen niin pitkällä soitossa (toisen vihkon loppupuolella), vaikka syksyllä aloitin.
Björklund on taas ollut sairaana kohta viikon.
Eräänä teoriatuntina oli meillä Sirob itse. Se oli hassu tunti, kun hän “poho niin hoono soome”. Hän kehaisi minua julkisesti ainakin kolme kertaa: “Neiti Siukonen osa niin hyvä skaalat!” (Haiseeko jo kovasti?)
Hyvähän ja helppo se on olla parempien joukossa, kun on suurin osa oppilaista sellaisia, jotka eivät ole ikinä ennen lukeneet skaaloja enempää kuin muutakaan.
Tunnin alussa hän kyseli eri klaavia, joita emme aluksi tahtoneet kukaan muistaa, kun ne luettiin syksyllä aivan aluksi. Menihän nekin sitten lopuksi, kun pääsi alkuun.
Ruusuja menen huomenna kysymään täältä läheltä eräästä puutarhasta. Eipä sitten muuta erikoista. Monet terveiset!
Tulin juuri laulutunnilta, joka epäonnistui taas tällä kertaa tyystin. Rouva Ikonen on nim. viikon matkoilla, jonka aikaa meitä opettaa nti Forsten (häntä pidetään parempana kuin Ikosta).
Forstenilla on tietysti (aivan) erilainen metoodi ja minun äänenikään ei kulkenut nyt juuri paremmin kuin kukkopillin. Voi, kun harmittaa tällaiset epäonnistuneet tunnit!
Olimme illalla Karjalan laulun kannattajajäsenille vietetyssä illanvietossa. Siellä lauloi mm. Alma Kuula. Pyydettiin sinne, kun oli eilen täällä konserttia antamassa sekä tohtorinna Valvanne (Vilén). Tulimme kotiin ½ 3 yöllä.
Meillä oli tänään sävelentapausta. Keskellä tuntia tulee Björklund kuiskuttelemaan minun korvaani ja kysyi olinko minäkin H-mollia kuuntelemassa. Minä vastasin, että en, vaan olin kotona sinun luonasi.
Sitten hän kysyi, kuinka voit. Kerroin sen. Silloin hän kertoi, kuinka hänelläkin on ollut vettä keuhkoissa (otettiin pois 3 litraa). Hän makasi sairaalassa 5 kuukautta ja sen jälkeen oli vielä pitkän aikaa niin heikkona, ettei jaksanut tehdä mitään. Loikoi vain paljon.
Hän sai tämän taudin keväällä, mutta lääkäri oli hänelle silloin sanonut, että jos se olisi alkanut syksyllä, olisi se kestänyt vielä kauemmin.
Ja nyt minä oikein nimittelen: Th. Björklund on maannut 5 kk ja sen jälkeen vielä ollut kauvan aivan heikkona vaikka saikin taudin keväällä. Näin käski Bj-d kirjoittamaan ja sinua lohduttamaan.
Rouva Patomäki on niin suruissaan, kun hänen sisareltaan poltettiin nyt ne kasvit kurkusta (josta taisin jo kertoakin) ja hän on nyt kadottanut kokonaan (oikein kauniin) lauluäänen ja varmaa ei ole, menettääkö hän puheäänenkin. Lääkäri oli kai jotenkin epäonnistunut tehtävässään.
Minun ei tarvitsekaan suorittaa sitä kurssitutkintoa soitossa, kun en itse halua. Kyllä minä olisin varmasti tutkinnossa soittanut kaikki päin hongikkoon, sillä jo sellaisessa kenraaliharjoituksen tapaisessa vapisin kuin onneton ja soitin tietysti pontevasti “epäsointuja”.
Olli ja Maija menivät juuri Kyllästisille ja minä jäin kotiin soittamaan Romanssia, mutta en minäkään täällä viitsi kauan yksin soitella. Lähden ehkä Kortelle.
Soololauluni vain ei muutamina viime kertoina ole ollenkaan sujunut. Ääni on tueton, kalsea ja kimakka ja terävä kuin konsanaan vanhojen kirkkomummojen. Ikosen rouva kysyi eilenkin: “Missä se teidän hyvä tukenne nyt on; sehän oli jo niin hyvällä alulla.” Kyllä minä sen itsekin huomaan, että voima ja meininki on poissa.
Toukokuun alussa on jonkinlainen tutkinto musiikkikoululla, jolloin melkein kaikkien täytyy esiintyä. Mikä minut onnettoman perii silloin? En oikein tiedä vielä, millainen se homman järjestys tulee olemaan.
Ostin eilen itselleni uudet valkoiset kesäkengät. Ne mokomat maksoivat 100 mk. Kesähatun koetan vielä jotenkin irti saada.
Kun tässä nyt sattuisi saamaan vakinaisen paikan, niin hätäkös sitten. Voisi tehdä velkaakin paremmalla omallatunnolla.
Anteeks’ paljon, kun en ole kokon. viikkona kirjottanut, mutta kun on ollut noita kokeen tapaisia, niin en ole oikein kerinnyt.
Teoria sekä säveltapaus menivät noin tavallisesti. Jälkimmäinen vähän paremmin. Saamme keväällä oikein todistukset ja numerot kaikista. Mukavaa.
Soitto on keskiviikkona.
Laulua en vielä tiedä, koska minulle tulee. Minun asteellani oleville oli silloin, kun olin Valkealassa. En olisi voinut äänen käheyden tähden olla mukana, vaikka olisinkin ollut täällä. Minä laulan nyt joko alemmalla asteella olevien kanssa tai yksinäni. Riippuu ääneni selviämisestä. Näin sanoi Ikosen mamma eilen. Ääneni on yskästä vielä hiukan käheä. Kyllä minä vielä näitä jälellä olevia pelkään.
Tänään minulla piti olla tutkinto laulussa, mutta siirrettiin se perjantaihin äänen käheyden takia.
Silloin on myös soiton tutkinto. Kyllä ne sormet menee silloin vinksin vonksin! Ei auta! Kaikki toiset pianonsoitonoppilaat saavat olla kuuntelemassa. Entä sitten vielä monet opettajat!
Ensi perjantaina on Karjalan laulun konsertti. Huomenna on kenraaliharjoitus, johon saavat tulla kuuntelemaan noin 7–8 koulun konventtiluokat.
Minulla on 3 päivää ollut vatsa tai oikeammin sydän-ala niin oudosti kipeä. Lieneekö matoja vai mitä. Jos ei hellitä, menen lauvantaina lääkärille.
No, ja nyt sitten tutkintoni. Perjantaina oli musik. koululle kokoontunut lähes 10 opettajaa ja 30–40 oppilasta. Vuoron perään siellä kukin pianolla pelasi. Sattui minultakin menemään näppiharjoitus oikein, vaikka sormet tutisivatkin.
Mutta sen jälkeen oli laulu! Kauhistus, kuinka meni kamalasti! Niin lauloin kuin vieraan suusta. Leuka vapisi, huulet vapisi ja tuesta ei tietoakaan!
Se on vain hyvä, että mokomat tutkinnot ovat ohi. Saamme todistukset koulun loputtua. Ensi torstaina on musiikkikoulun oppilaiden julkinen näyte kansakoulun juhlasalissa.
Perjantaina oli Karjalan laulun konsertti. Hyvin meni ylipäänsä. Tietystihän sitä on aina jonkun verran moitteenkin syytä. Tänään on toinen konsertti.
Sydän-ala tauti on jo ohi. Ei tarvinnutkaan mennä lääkärille.
Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939 jatkuu! Lue seuraavaksi millaiseen kukkotappeluun säveltäjä Toivo Saarenpää joutui siksi, ettei voinut sietää huonoa ja halpa-arvoista musiikkia. Lue mitä tähän mennessä on tapahtunut!
Lähteet
Suulliset lähteet
Aikio, Auli: Muistoja isovanhemmista Ellen ja Elias Karista, isotädistä Greta Sirposta ja hänen miehestään Boris Sirposta, Sirpon toisesta vaimosta Gretchenistä ja isästä Leo Karista. Tietoja isoisovanhemmista Anna ja Gustaf Ollbergistä, isän serkusta Willy Sirobista ja viulutaiteilija Heimo Haitosta. Auli Aikion puhelinhaastattelu 13.11.2019.
Hyökki, Matti: Muistoja isästä, viipurilaisesta viulutaiteilijasta Anton Hyökistä. Kuoronjohtaja, professori emeritus Matti Hyökin haastattelu Helsingissä 21.2.2019.
Kari, Päivi: Muistoja isovanhemmista Ellen ja Elias Karista, isotädistä Greta Sirposta ja hänen miehestään Boris Sirposta, Sirpon toisesta vaimosta Gretchenistä ja isästä Leo Karista. Tietoja isoisovanhemmista Anna ja Gustaf Ollbergistä, isän serkusta Willy Sirobista ja viulutaiteilija Heimo Haitosta. Päivi Karin haastattelu Orivedellä 21.11.2019.
Ohela, Kyllikki: Muistoja isästä, säveltäjästä ja Viipurin Musiikkiopiston johtajasta Felix Krohnista. Lääketieteen tohtori Kyllikki Ohelan (o.s. Krohn) haastattelu Lappeenrannassa 25.1.2019.
Rauhala, Matti: Oppilaan muistoja Viipurin Musiikkiopistosta. Kanttori Matti Rauhala haastattelussa Lahdessa 11.9.2019.
Saarnilahti-Becker, Meri: Muistoja äidinisän veljestä, viipurinvenäläisesta pianotaiteilijasta ja pianopedagogista Sergei Kulangosta. Kouluttaja Meri Saarnilahti-Beckerin haastattelu Helsingissä 19.2.2019.
Saraste, Jukka-Pekka: Muistoja Viipurin Musiikkiopiston viulunsoitonopettajasta, viulutaiteilija Naum Levinistä. Kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen haastattelu Helsingissä 3.10.2019.
Suurpää, Matti: Muistoja äidistä, viipurilaisesta viulutaiteilijasta ja viulupedagogista Irma Salmela-Suurpäästä. Kustantaja Matti Suurpään haastattelu Helsingissä 2.5.2019.
Sipilä, Aila: Muistoja vanhemmista rehtori Kauko ja rouva Tellervo Mankosesta, o.s. Tillistä. Rouva Aila Sipilän o.s. Mankosen puhelinhaastattelut 5. & 7.11.2019.
Taipale, Auli: Muistoja isovanhemmista, viipurilaisesta kanttori Oskari ja rouva Elli Tillistä sekä vanhemmista, rehtori Kauko ja rouva Tellervo Mankosesta o.s. Tillistä. Rouva Auli Taipaleen o.s. Mankosen haastattelu Helsingissä 6.11.2019.
Painetut lähteet
Aikalaiskirja 1934
Aaltoila, Heikki: Ilmari Hannikainen kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.Aho, Kalevi: Ernest Pingoud - Taiteen edistys. Esipuhe teokseen. Gaudeamus. Jyväskylä 1995.
Bergroth, Kersti & Jääskeläinen, Lempi & Kojo, Viljo: Rakas kaupunki. Otava. Helsinki 1951.
Bodalew, Orest: Artikkeli Orest Bodalew kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia (toim. Maire Pulkkinen). Oy Fazerin musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Dahlström, Fabian: Jean Sibelius - Päiväkirja 1909-1944. Svenska litteratursällskapet i Finland. Porvoo 2015.
Elmgren-Heinonen, Tuomi: Toivo Kuula, elämäkerta. WSOY. Porvoo 1938.
Garam, Lajos: Viulun mestareita. Hellasedition. Rajamäki 1985.
Hagelberg-Raekallio, Dagmar: Kaiu Suomen laulu. Laulajattaren muistelmia. Otava. Helsinki 1934.
Haitto, Heimo: Maailmalla. Kirjayhtymä. Helsinki 1976.
Haitto, Heimo – Vastari, Eva: Viuluniekka kulkurina. Heimo Haiton vaellusvuodet Yhdysvalloissa 1965-76. Tammi. Jyväskylä 1994.
Heikkilä, Ritva (toim.): Kultaisten rantojen Kannas. Kuvauksia Terijoen maisemista ja ihmisistä. Karisto. Hämeenlinna 1986.
Heiskanen, Outi: Elohuvia. Elokuvateatterien kotimainen kulta-aika. Otava. Keuruu 2009.
Hirn, Sven & Lankinen, Juha: Viipuri. Suomalainen kaupunki. WSOY. Porvoo 2000.
Häyrynen, Antti: Viipurin perintö elää. Rondo-lehti 11/2018.
Ilanko, Jori: Viipurin musiikkiopisto 1918-1928. Viipuri Kauppakirjapaino 1928.
Jokinen, Esko (toim. Antti Jokinen): Eväät. Kansan sivistysrahaston tuella. Tampere 2003.
Junkkari, Olli: Laulun laaja kotimaa. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Helsinki 1997.
Jussila, Osmo & Hentilä, Seppo & Nevakivi, Jukka: Suomen poliittinen historia 1809–1995. WSOY. Juva 1995.
Järvinen, Maria: Optimistit rakentavat maailmaa. Olavi Kajala Lahden kaupunginjohtajana 1942-1967. Historian pro gradu -tutkielma. Treen yliopisto. Huhtikuu 2012.
Jääskeläinen, Lempi: Idästä saapuu myrsky. Otava. Helsinki 1942.
Jääskeläinen, Lempi: Kevät vanhassa kaupungissa. Otava. Keuruu 1957.
Kajanus-Blenner, Lilly: Artikkeli Lilly Kajanus-Blenner kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Kari, Leo: Papan pakinat. Tekstinkäsittely Päivi Kari. Oriveden kirjapaino 2013.
Karppanen, Eka: Nuorukaisena Knut Possen jäljillä. Piirroksellinen muistelmisto 30-luvun Viipurista. Karjalan Kirjapaino Oy. Lappeenranta 1987.
Keskisarja, Teemu: Viipuri 1918. Siltala. Latvia 2018.
Koivisto, Juhani: Tuijotin tulehen kauan. Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY. Juva 2008.
Kolari, Pertti: Viipurin autotietoa - Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry. Viipurin läänin autoja ja autoilijoita. Luettelo-osa 2016.
Kortelainen, Anna: Ei kenenkään maassa. Romaani. Tammi. Juva 2012.
Kujala, Antti: Viipurin työväenliike vuosina 1899–1907 kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21. Kirjaksi.Net 2019.
Kuula, Pentti: Viipurin Musiikin Ystävien orkesteri suomalaisen musiikin ja kansallisen identiteetin edistäjänä 1894-1918. Studia Musica 28, Sibelius-Akatemia, Kirkkomusiikin osasto. Helsinki 2006.
Kuujo, Erkki: Viipuri. Karjala. Osa 3. Arvi A. Karisto Oy.
Laine, Eine: Pitkä päivä paistetta ja pilviä. Muistelmia. Helsinki 1967.
Lankinen, Juha: Kaupan ja teollisuuden Viipuri. Karjalan Kirjapaino Oy, Lappeenranta. Jyväskylä 2000.
Lampila, Raija: Ralf Gothónin soiva elämä. Teos. Juva 2016.
Leppo, Jaakko: Viipurilaisia. Kustannusosakeyhtiö Kivi. Lahti 1946.
Lindgren, Göran (toim.): Viipurin taistelu 1944. Kooste Suomen Sotilassosiologisen Seuran seminaarin 19.4.2007 esitelmistä. Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki. Johtamisen laitos. Julkaisusarja 3. Helsinki 2008.
Liski, Tuure: Lakkarinpalle. Elämää Valkjärven Mannilassa. Pohja 1982.
Louhivuori, Anna-Maija: Artikkeli Cyril Szalkiewicz kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia – Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja, toim. Maire Pulkkinen. Fazer. 1958.
Mainio, Aleksi: Vakoilijoita ja pomminheittäjiä. Viipurin venäläiset taistelujärjestöt ja virkavalta 1917–1939 kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21. Kirjaksi.Net 2019.
Malmberg, Ilkka: Kaiken nähnyt kaunotar. HS Kuukausiliite. Tammikuu 2005.
Moisio, Erkki: Lempi Jääskeläinen – Viipurin kuvaaja. Otava. Keuruu 1983.
Mäkinen, Kirsi-Marja: Viipurin konserttielämä 1920- ja 1930-luvulla. Musiikkitieteen Pro gradu -tutkielma. Kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitos. Turun yliopisto 1978.
Neuvonen, Petri (toim.): Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa. Eino Partasen valokuvia. SKS. Hämeenlinna 2010.
Niskanen, Riitta: "Kruuni sen tekköö" Lahden konserttitalon rakennushistoria. Musiikkiopiston omakotisäätiö & Lahden kaupunginmuseo. Markprint Oy 2004.
Paavolainen, Jaakko: Lapsuus Kanneljärvellä. Tammi. Helsinki 1982.
Pajamo, Reijo: Musiikin juhlaa Viipuris. Repale-kustannus. Helsinki 2018.
Pakkanen, Outi: Rakas Emmi. Otava. Keuruu 1984.
Pelto, Hanna: Lukkarin lapset. Herman Siukosen perheen vaiheita kirjeenvaihdon kertomina. Omakustanne. Vammala 2011.
Pärnänen, Väinö: Viipurilaista teatterielämää. Viipurin Työväen teatteri - Viipurin Kaupunginteatteri 1898-1945. Tammi. Lahti 1950.
Raevuori, Antero: Hyvästi, Viipuri. Karjalan pääkaupungin kohtalon vuodet 1939, 1941 ja 1944. Minerva Kustannus Oy. Saarijärvi 2011.
Rasilainen, Toivo & Pullinen, Erkki: Viipurin musiikkiopisto – Lahden musiikkiopisto. 50 vuotta musiikin opetusta. Lahden musiikkiopisto Oy. 1968.
Roine, Maija-Stiina: Harry Wahlin viulut. Helsinki 2007.
Reijonen, Tuuli: Kannaksen mosaiikkimaailma. Otava. Keuruu 1968.
Roselius, Aapo: Valkoinen Viipuri. Artikkeli kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21, 2019.
Rousi, Arne: Ystäväni musiikin maestrot. Atena. Jyväskylä 2006.
Saarenpää, Mandi: Toivo Saarenpää. Kirjavälitys Oy. Tampere 1952.
Saarenpää, Toivo: Viipurin musiikkioloista. Suomen musiikkilehti nro 8. 1.12.1923.
Saarenpää Toivo: Artikkeli Toivo Saarenpää kirjassa Suomen säveltäjiä I (toim. Einari Marvia). WSOY. Porvoo 1965.
Salmenhaara, Erkki: Leevi Madetoja. Helsinki 1987, Painokaari Oy. Tammi.
Salmenhaara, Erkki: Ernest Pingoud – Taiteen edistys. Jälkilause teoksessa. Gaudeamus. Jyväskylä 1995.
Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos: Aamulehti – Kotka Nyheter. Kustannuskiila. Kuopio 1988.
Suomen lehdistön historia 2: Sanomalehdistö suurlakosta talvisotaan. Kustannuskiila. Kuopio 1987.
Tilli, Kalevi: Karjalainen rapsodia. Vanha viipurilainen kertoo. Juva 1992. WSOY.
Tilli, Kalevi: Viipuri. Muistoja kaipuuni kaupungista. Juva 1985. WSOY.
Tuomi, Liisa: Elämäni kiikkulauta. Apulehti. Helsinki 1972.
Tuulio, Tyyni: Nuoruuden maa. WSOY. Porvoo 1967.
Vares, Vesa: Porvarillinen ja demokraattinen maakunta. Luovutetun Karjalan porvarilliset puolueet 1900-luvun alusta vuoteen 1939 kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21. Kirjaksi.Net 2019.
Veltheim, Katri: Kultainen rinkeli. Tammi. Helsinki 1984.
Veltheim, Katri: Kävelyllä Viipurissa. Tammi. Helsinki 1985.
Ypyä, Ragnar: Viipurin kaupungin rakennuskonttorin huonerakennustöitä. Arkkitehtilehti nro 2, 1942.
Arkistolähteet
Elonet
Helsingin Sanomat HS Aikakone
Kansalliskirjasto.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Lahden konservatorion arkisto.
Nettilähteet
Airola, Tuomas: Onni Suhonen ja Viipurin perintö. Keski-Pohjanmaa 14.2.2004.
Bodalew, Pippe: Nummelan kylähistoria. Muistoja Huhrammäestä. Vaahteristo. 16.10.2008.
Floman, Per Erik: Glimtar från musiklivet i Wiborg. Wiborgs Nyheter, Lördagen den 7 januari 2012.
Hakala, Esa: Avainsijoitus.blogspot.com. Toista oli Viipurissa 7.8.2018 | Boris Osipovitš Sirpo 31.10.2018 | Heimo Haitto 30.6.2019.
Jalkanen, Pekka: 1930-luku: Katse taaksepäin. Populaarimusiikin museo Pomus.
Karjalainen, Katariina: Tällainen on Putinin hulppea luksushuvila Viipurissa. Ilta-Sanomat 27.9.2017.
Lappalainen, Seija: Ranta Sulho (1901–1960). Kansallisbiografia 9.10.2006.
Mäkelä-Alitalo, Anneli: Sirpo, Boris (1893–1967). Kansallisbiografia 14.11.2007. Päivitetty 25.9.2008.
Numminen, Pekka: Tällainen on Putinin huvila Viipurissa - maku kuin Trumpilla. Iltalehti 26.09.2017.
Salmenhaara, Erkki: Raitio, Väinö (1891–1945). Kansallisbiografia 20.8.1999. Päivitetty 26.7.2016.
Sariola, Petri: Orest Bodalew - suomalaisen pianotaiteen outsider. Nettiartikkeli. Amfion 17.8.2016.
OP Ryhmän Taidesäätiö
Schönberg, Kalle: Venäläismedia: Putinin uusi datsha on vanha suomalainen jugend-kartano Viipurin lähellä. Yle Uutiset 24.8.2017.
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK): VirtuaaliViipuri
Teatterimuseo: Tunteita ja eleganssia. Eino Partasen teatterivalokuvia 1930-luvun Viipurista. Työryhmä Pentti Paavolainen, Aila Teräväinen, Irina Fialkina, Sirpa Nygren.
Radio-ohjelmat
Tämä on semmoinen ammatti, ettei sitä täysin opi. Syksyn taiteilija Heimo Haitto soittaa kertoo työstään. Haastattelijana Eeva Hirvensalo. Yle 1979.
Vaito Haitto muistelee veljeään Heimo Haittoa. Toimittajana Outi Paananen. Narrin aamulaulu, Yle 2018.
Kirjallisuutta
Porvali, Mikko: Sinisen kuoleman kuva. Karelia Noir I. Atena Kustannus Oy. Nörhaven, Tanska 2015.
Porvali, Mikko: Veri ei vaikene. Karelia Noir II. Atena Kustannus Oy. Nörhaven, Tanska 2016.
Porvali, Mikko: Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir III. Atena Kustannus Oy. Nörhaven, Tanska 2018.
