Hyppää pääsisältöön

Näin voitat matematiikka-ahdistuksen

Matematiikka-ahdistus on oikea, tutkijoidenkin käyttämä termi. Tunteet vaikuttavat oppimiseen monella tavalla, ja matematiikkaan kohdistuvat kielteiset tunteet ovat niin yleisiä, että matematiikka-ahdistus on käsite.

Matikan läksyt odottavat taas. Pelkkä ajatuskin turhauttaa, tekisi vain mieli heittää tehtävät seinään. Luovutatko vai sinnitteletkö tehtävät läpi? Tiedostatko, miten omat tunteesi vaikuttavat oppimiseen?

Kun jokin tehtävä tuntuu vaikealta, siitä suoriutumiseen vaikuttavat paitsi sinnikkyys ja motivaatio, myös itseen ja omaan oppimiseen liitetyt käsitykset ja tunteet. Matematiikka on aine, joka herättää paljon tunteita. Jollekin matematiikkaan liittyy lapsesta asti hyvin myönteisiä tunteita – joillekin pelkoa, harmistusta, jännitystä ja huolta omasta onnistumisesta.

Pahimmillaan ahdistus aiheuttaa sen, että pää tyhjenee täysin kaikesta opitusta. Tunne lamaannuttaa. Näitä matematiikkaan liittyviä hankalia tunteita ja kokemuksia kutsutaan matematiikka-ahdistukseksi. Matematiikka-ahdistus on yleisempää niillä, joilla on vaikeuksia matematikassa, mutta sitä voi olla kaikilla taitotasoilla.

En oo koskaan ollut hyvä matikassa, ja lukiossa opiskellessa turhauduin joka ikisellä tunnilla sekä kotona että läksyjä tehdessä. Mikään kaava ei kuulosta mun päähän järkevältä, ja jos edes ajattelen sitä, että pitäis laskea matikkaa, alkaa ahdistaa ja ärsyttää.

Ahdistus häiritsee työmuistia

Matematiikan opiskelu on erityisen haavoittuvainen negatiivisille tunteille. Negatiiviset tunteet nimittäin blokkaavat työmuistia, jota matematiikassa tarvitaan monia muita aineita enemmän. Kun huoli ja kielteiset ajatukset kuormittavat muistia, on vaikea pitää mielessä lukuja ja laskutehtävien välivaiheita. Ahdistus saattaa silloin johtaa alisuoriutumiseen.

Ahdistusta usein pahentavat aikapaine tai sosiaalinen paine. Aikapainetta aiheuttavat esimerkiksi koetilanteet, sosiaalista painetta taas vaikka opettajan kysymykseen vastaaminen tunnilla tai tehtävän laskeminen taululle.

Lukioaikana alisuoriuduin pitkän matematiikan opinnoissa ahdistuksen vuoksi. Läksyjä tehdessä alkoi usein itkettää, koska tehtävät ahdistivat. Kokeet menivät penkin alle, koska tuntui että unohdin kaikki asiat kokeen alkaessa. Muissa aineissa menestyin erinomaisesti ja kirjoitin laudaturin paperit.

Negatiivisella kehällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia

Kun on kokemuksia tilanteista, joissa on ahdistunut ja epäonnistunut, se voi poikia lisää ahdistumista ja epäonnistumisen pelkoa. Negatiivinen kehä lähtee liikkeelle. Ahdistus ja käsitykset itsestä huonona matematiikan oppijana ja osaajana ruokkivat toinen toistansa.

Matematiikka-ahdistus voi vaikuttaa siihen, että välttelee sellaisia kursseja ja arjen tilanteita, joissa matematiikkaa tarvittaisiin. Silloin ahdistus vaikuttaa jo taidon kehittymiseen ja sitä kautta sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos matemaattista osaamista tarvitsisi työelämässä.

Musta tuntuu, et mun isoin ongelma matikassa ei oo se taitotaso, vaan nimenomaan tuo ahdistus. Jos en osaa jotain heti, mun kurkkua alkaa kuristamaan ja on vaikea saada henkeä. Tää on pahentunut nyt lukion aikana tosi paljon, enkä oikein tiedä, mitä asialle voisi edes tehdä.

Kokeile näitä matematiikka-ahdistuksen lievittämiseksi

1. Avaa ahdistus paperille

Kielteisiä tunteita herättävästä aiheesta kirjoittamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ahdistuksen lievittämisessä. Pura esimerkiksi koetilanteeseen liittyviä tunteita etukäteen auki paperille. Sen on osoitettu vähentävän varsinaisessa tilanteessa koettavaa ahdistusta.

2. Keskustele aiheesta

Matematiikka-ahdistuksen syyt voivat olla erilaisia. Siitä olisi hyvä keskustella jonkun aikuisen tai kaverin kanssa ja yrittää tunnistaa ahdistukseen johtavia tai sitä lisääviä tekijöitä. Ovatko omat tavoitteet hyvin korkeat, jonka vuoksi syntyy pelko epäonnistumisesta? Vai onko sinulla aiempia kokemuksia siitä, ettet osaa ja mitä niissä tilanteissa on tapahtunut? Auttaako ahdistukseen, jos kokeen voi tehdä rauhallisessa tilassa?

Kun tietoisuus omasta ahdistuksesta ja sen syistä kasvaa, siihen on helpompi vaikuttaa. Jos sinulla on kokemuksia epäonnistumisesta, ne olisi hyvä käydä läpi.

3. Harjoittele

Ahdistusta lievittää kokemus siitä, että osaa asian ja hallitsee tilanteen. Siksi kannattaa yrittää tehdä se itselle näkyväksi harjoittelemalla tehtäviä, vahvistamalla taitoa ja todistamalla itsellesi, että osaat.

Jos matematiikka tuntuu vaikealta, kannattaa pyrkiä saamaan kaikki mahdollinen tuki. Monissa lukioissa on kertauskurssi, jolla voi vahvistaa perustaitoja. Joissain kouluissa on matematiikkatutoreita. Lisäksi voi hyödyntää erityisopetusta.

Tärkeintä on, ettei väistele matematiikkaa, vaan heti lukion alusta asti yrittää vahvistaa perusosaamista, rakentaa pohjaa osaamiselle ja sitä kautta saada hallinnan tunnetta. Hyödynnä siis kaikki saatavilla oleva tuki.

Täytyy sanoa, että mun isä ansaitsis jonkun palkinnon, kun jaksoi myöhään illallakin opettaa ja selittää auki tehtäviä, kun yksinäni olisin jo luovuttanut. Muutenkin hän puhalsi minuun uskoa aina silloin, kun se oli todella vähissä. Kirjoitin kuitenkin matikasta yllättävänkin hyvin, vaikka kurssikokeista pääsin juuri ja juuri läpi.

4. Tulkitse uudelleen

Ahdistukseen liittyy usein fysiologisia reaktioita: syke kiihtyy, kädet hikoilevat ja vatsassa möyrii. Reaktiot voi tulkita niin, että nyt on sopiva vire kokeeseen, olen keskittynyt ja lähden "taistelemaan", kuten esimerkiksi ennen urheilusuoritusta. Toinen voi tulkita ne merkkinä siitä, etten osaa yhtään mitään, olen huono ja kyvytön.

Pohdi, miten sinä reagoit fysiologisiin tuntemuksiisi. Ne eivät ole aina negatiivinen asia, vaan auttavat muun muassa keskittymään paremmin ja virittymään tilanteeseen.

5. Huomaa haitalliset tavat

Fysiologisten tuntemuksien tulkinnan lisäksi oma tulkinta tilanteesta vaikuttaa muillakin tavoin. Kun näet koetehtävät, kiinnitätkö ensin huomiota vaikeimpiin tehtäviin, ajattelet että näitä en ainakaan osaa ja ahdistut? Tällä tavalla tulkitset tilannetta itseäsi vastaan.

Toinen lähestymistapa on katsoa ensin helpommat tehtävät ja huomata, että nämä ainakin osaan. Samaa tilannetta voi siis yrittää tulkita positiivisemmin. Pohdi, onko sinulla tällaisia haitallisia tapoja ja yritä muuttaa niitä.

Kamppailen joka päivä tehdessäni pitkän matikan tehtäviä kyseisestä matikka-ahdistuksesta. Välillä helpottaa ja välillä ei. Mulle auttaa pikku breikit tai avun pyytäminen. Motivaattorina voi kans toimia esim. suklaa, että jos teen kaks tehtävää niin saan kaks palaa suklaata.

Juttua varten on haastateltu yliopistotutkija Tuire Koposta Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitokselta. Lisäksi lähteenä on käytetty Koposen, Jonna Salmisen ja Riikka Sorvon artikkelia Matematiikan perustaitojen oppimisvaikeudet teoksessa Timo Ahonen, Mikko Aro, Tuija Aro, Marja-Kristiina Lerkkanen ja Tiina Siiskonen (toim.): Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti 2019. Artikkelissa olevat lainaukset on Abitreenien Instagram-seuraajilta pyydettyjä kokemuksia matematiikka-ahdistuksesta.