Hyppää pääsisältöön

Voiko puita istuttamalla pelastaa maailman? Kuusi vastausta vaikeaan kysymykseen

Puut ovat nyt trendikkäitä. Kuuluisa Youtube-tähti Mr Beast kampanjoi puiden puolesta, koululaiset ympäri maailman istuttavat 100 miljoonaa puuta ja jopa nettihakuja tekemällä voi istuttaa puita. Mutta onko puiden istuttaminen todella ihmepilleri, jolla pelastamme maailman? Yle Luonto listaa kuusi vastausta kysymykseen, joka ei ole aivan yksinkertainen.

Vastaus 1: KYLLÄ - jos ajatellaan pelkkiä hiilidioksidipäästöjä

Puut imevät ilmasta hiilidioksidia. Kuitataksemme neljäsosan kaikista ihmisten hiilipäästöistä pitäisi istuttaa 500 miljardia puuta. Tällä logiikalla täysimittainen päästöjen nollaus vaatisi 2 000 miljardia puuta.

2 000 000 000 000 puun istuttaminen olisi silmitön urakka, mutta teoriassa mahdollinen: miljoona suomalaista metsäammattilaista hoitaisi urakan reilussa puolessa vuodessa.

Paljonko hanke maksaisi?

Puut ovat halvin tapa imuttaa hiiltä ilmakehästä. Taimet maksaisivat reilut 540 miljardia euroa eli noin 10 Suomen vuosibudjettia. Silti se on vähemmän kuin Yhdysvaltojen sotilasmenot vuodessa.

Miksei sitten aloiteta jo?

Miljoona suomalaista metsäammattilaista hoitaisi urakan reilussa puolessa vuodessa.

Rahan sijaan ongelmaksi muodostuu tila.

Valtaosa käyttökelpoisesta maasta on ihmisten käytössä. Arviolta puolet jäättömästä maa-alasta on varattu pelkästään kotieläimille. Tilaa vievät myös kaupungit ja muu asutus.

Mutta hätä ei ole tämän näköinen.

Tutkijat ovat kartoittaneet 900 miljoonaa hehtaaria puille sopivaa tilaa ilman, että viljelysmaista tai asuinalueista pitäisi luopua. Se riittäisi neljäsosaan tavoitteesta.

Kaikki päästömme kuittaava metsityshanke vaatisi maata enemmän kuin koko Afrikan mantereen verran, järisyttävät 3 600 miljoonaa hehtaaria.

Maapallolta kyllä löytyy tilaa 8 700 miljoonaa hehtaaria, mutta kuka päättää, mistä alueista luovutaan?

Pitää myös muistaa, että vaikka raha ja tila löytyisi, puut eivät pelasta meitä heti.

Kestää vuosikymmeniä ennenkuin taimet ovat kasvaneet riittävän kookkaiksi, jolloin hiilensidonta todella alkaa tuntua. Isot puut sitovat hiiltä eniten.

Mutta maailman pelastukseen liittyy muutakin kuin hiilidioksidi.

Jatkuvan kasvatuksen metsät voivat tuottaa enemmän rahaa kuin avohakkuu.

Vastaus 2: KYLLÄ - jos puut jätetään kaatamatta

Kääk. Idealismia? Ei täysin. Luvassa on sekä hyviä että huonoja uutisia suomalaisille. Huonot ensin!

Metsät työllistävät noin 140 000 suomalaista. Metsäteollisuuden liikevaihto on noin 46 miljardia euroa. Jos puut jätetään pystyyn, niistä ei saa rahaa ja talous kärsii.

Sama ongelma koskee muitakin metsäisiä maita. Brasiliassa sademetsiä raivataan viljelysmaiksi taloutta ja työllisyyttä ajatellen.

Sitten hyvät uutiset.

Suomen taloutta voi tasoittaa jatkuvan kasvatuksen menetelmä, avohakkuun vastakohta. Jatkuvan kasvatuksen ajatuksena on poimia metsästä suurimmat puut. Kaikkia ei siis kaadeta kerralla ja pienet puut jätetään kasvamaan.

Puut siis ovat majesteetillisen ratkaisevassa roolissa taloudessa, politiikassa ja ilmastoasioissa.

Jatkuvan kasvatuksen metsät voivat tuottaa enemmän rahaa kuin avohakkuu ja samalla ne toimivat hiilinieluna toisin kuin avohakattu metsä, jonka maaperä muuttuu päästölähteeksi peräti 20 vuoden ajaksi.

Sekin vaikuttaa, mihin kaadettu puu käytetään.

Jos puusta tehdään paperin sijaan talo, puussa oleva hiili pysyy varastoituneena pidempään. Puurakentamiseen satsaaminen voisi olla yksi konsti luoda työtä ja samalla sitoa hiiltä.

Voiko puita istuttamalla pelastaa maailman?

Talouden ja ilmaston lisäksi kyse on yhteiskuntien pelisäännöistä: lakeja muuttamalla metsien omistajille maksettaisiin hiilensidonnasta. Sademetsien raivaaminen voisi pysähtyä, kun olisi tuottoisampaa pitää metsät pystyssä kaatamisen sijaan.

Puut siis ovat majesteetillisen ratkaisevassa roolissa taloudessa, politiikassa ja ilmastoasioissa. Näyttäisi, että puiden avulla voi selättää suurimmatkin ongelmat!

Mutta luvassa on ikävä yllätys. Tiettyjä ongelmia puut eivät ratkaise.

Vastaus 3: EI - jos ajatellaan kasvavaa kulutusta

Pam.

Tällä hetkellä kaikki maapallon ihmiset yhdessä kuluttavat enemmän kuin maapallo kykenee synnyttämään uutta.

Kulutamme 1,75 maapallon edestä.

Monet joet ja järvet ovat kuivuneet tai kalastettu tyhjiksi. Maailmasta uhkaa loppua hiekka ja multa. Metsiä eli “hiili-imureita” raivataan tällä hetkellä noin 21 hehtaaria minuutissa. Ei hyvältä näytä.

Miten siis taata kasvava hyvinvointi kaikille ihmisille, kun yksi maapallo ei riitä? Siinäpä pohdittavaa aamuyön tunneille.

Kun elintaso nousee, kulutus kasvaa. Elintaso on noussut maailmassa jo vuosikymmeniä. Tiedämme, että jos kaikki ihmiset kuluttaisivat vähemmän, metsäkato ja energiantarve taittuisivat saastumisen ohella. Tiedosta huolimatta kulutus ei ole laskenut.

Suomalaistenkin ostokset näkyvät Brasilian sademetsissä. Ennen oli paremmin: suomalaiset kuluttivat vähemmän, koska rahaa oli vähemmän. Tilanne on ikävän monimutkainen.

Kulutuksen vähentäminen on ristiriidassa talouden kanssa. On ymmärrettävä, että rajaton kasvu ei voi toteutua rajatussa ympäristössä - maapallolla on vain tietty määrä maata ja vettä.

Joukkosukupuutto on eri asia kuin tavallinen sukupuutto.

Miten siis taata kasvava hyvinvointi kaikille ihmisille, kun yksi maapallo ei riitä? Siinäpä pohdittavaa aamuyön tunneille.

Ja vastaiskuja satelee lisää.

Vastaus 4: EI - jos ajatellaan lajikatoa

Parhaillaan lajeja kuolee sukupuuttoon noin 1000-kertaisella nopeudella normaaliin tahtiin verrattuna. Puhutaan kuudennesta joukkosukupuuttoaallosta.

Joukkosukupuutto on eri asia kuin tavallinen sukupuutto. Joukkosukupuutossa vähintään 3/4 lajeista katoaa.

On uskomatonta ajatella, että elämme nyt sellaisessa ajassa.

Lajien katoamista voidaan pitää ihmisille jopa ilmastonmuutosta vakavampana ongelmana. Hyönteisten häviäminen uhkaa ruuantuotantoa ja kasvien yksipuolistuminen edesauttaa tuholaisongelmia. Yksipuolinen luonto on altis vahingoille.

Lajien katoamista voidaan pitää ihmisille jopa ilmastonmuutosta vakavampana ongelmana.

Puiden istuttaminen luo suojaa eläimille, mutta valtaosa metsän lajeista elää vanhoissa metsissä. Suuri osa maapallon lajeista ei elä metsissä lainkaan. Niityt, tasangot tai jäätiköt ovat metsien ulottumattomissa meristä puhumattakaan.

Kaiken kukkuraksi on vielä yksi puista riippumaton ongelma. Se kipein ja inhimillisin.

Vastaus 5: EI - jos ajatellaan ihmisten kasvavaa lukumäärää

Nykyään ihmiset kuluttavat siis lähes kahden maapallon verran. Mitä tapahtuu, kun meitä saadaan pari miljardia lisää?

YK on arvioinut, että ihmisiä on noin 10 miljardia vuonna 2050.

Nyt ei saa masentua saati syyttää toisia. Ihmiset tuskin kuluttavat ilkeyttään. Pitää sisuuntua ja yrittää ratkaista.

Tiedot ihmismassojen vaikutuksista ovat kuumentaneet tunteita myös Suomessa.

Ei huolta, suomalaiset saavat edelleen lisääntyä. Yhteiskuntamme kannalta se on suotavaakin. Maailmanlaajuisesti Suomi on kirkkainta kärkeä, huippumaa, kehittynyt ja vakaa yhteiskunta.

Voimme siis toimia esimerkkinä ja apuna muulle maailmalle.

Mitä tapahtuu, kun meitä saadaan pari miljardia lisää?

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että syntyvyys on laskussa ympäri maailman, jopa Kiinassa. Ainoastaan Afrikassa väkiluvun ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti. Voihan olla, että YK:n laskelmat ovat väärin.

Maailman pelastamisen näkökulmasta yhä useampien tehtävänä onkin kulutuksen, ei syntyvyyden, vähentäminen.

Jos yksi rikas kuluttaa kymmenen köyhän edestä, lienee selvää, mistä korjausliike on syytä aloittaa.

Maailman pelastaminen ei ole utopiaa.

Kaikki vastaiskut - kulutus, lajikato ja ihmisten lukumäärä - kietoutuvat yhdeksi solmuksi kuin kuulokejohdot taskun pohjalla. Kuka ikinä tuon jättimäisen solmun selvittää, ratkaisee samalla maapallomme kohtalon.

Viimeistään nyt on perusteltua ajatella, että puiden istutus ei pelasta maailmaa. Mutta emme luovuta, yksi ässä piilee hihassa! Puut osaavat yllättää.

Vastaus 6: KYLLÄ - jos ajatellaan maanviljelyä kehitysmaissa

Puilla on erikoinen vaikutus.

Kuumissa ja kuivissa oloissa ne sitovat maahan ravinteita ja kosteutta, hidastavat tuulen nopeutta, luovat varjoa ja rehua kotieläimille. Pelloille istutetut puut eivät siis vie tilaa viljelyksiltä vaan parantavat lopputulosta.

Puut voivat todella auttaa maailman pelastusoperaatiossa.

Peltometsäviljelyn on todettu parantavan viljasatoa moninkertaisesti.

Väestö kasvaa räjähdysmäisesti köyhissä oloissa kuten Afrikassa eikä ihme: mitä enemmän ihmiset stressaavat selviytymisestään, sitä enemmän he hankkivat jälkeläisiä. Toki uskonto ja kulttuurikin vaikuttavat.

Puiden potentiaali piirtyy parhaiten positiivisen kierteen kautta: parempi sato luo ravintoa eli huoli tulevaisuudesta helpottaa ja lisääntymisen tarve hellittää.

Täydet vatsat pitävät ihmismielen tyynenä ja rauha ehkäisee kahakoita.

Puiden hyödyt ovat kiistattomat

Estetyt kahakat ehkäisevät pakolaisaaltoja ja ehkäistyt pakolaisaallot edistävät rauhaa maailmanlaajuisesti. Tämä on kaikkea muuta kuin naiivi ajatuskulku. Kun kelaamme takaisin, päädymme pellolla seisovaan puuhun.

Puut voivat todella auttaa maailman pelastusoperaatiossa.

Lopputulos: voiko puita istuttamalla pelastaa maailman?

Puiden hyödyt ovat kiistattomat - ne parantavat satoa ja ovat halvin tapa sitoa hiiltä ilmakehästä. Samalla puut tuottavat happea.

Lisäksi puut tukevat taloutta, luovat viilentävää varjoa, parantavat maata, ehkäisevät eroosiota ja sitovat kosteutta. Metsillä on ihmisten mieltä rauhoittava ja terveyttä edistävä vaikutus.

Puiden suojissa elävät miljoonat lajit vahvistavat luontoa muuttuvassa maailmassa. Samalla hyötyy ihminen.

2 000 miljardin puun istuttaminen voi olla utopiaa, vaikka se on teoriassa mahdollista. Sen sijaan maailman pelastaminen ei ole utopiaa.

On hyvä saada toivoa tämän synkän maailman keskelle.

Lakien, tapojemme ja monien muiden muutosten lisäksi maailman pelastaminen vaatii suunnitelmallisuutta, erityisen suurta sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta. Sisua.

Onnea siis kaikki puiden istuttajat, tubettajat, nuoret, lahjoittajat, ja erityisesti te, jotka käytätte mahdollisimman vähän rahaa. Olette maailman pelastajien eturintamassa!

On hyvä saada toivoa tämän synkän maailman keskelle.

Toivon voi löytää puista.

EDIT: jutun kuvia muutettu 6.12.2019