Hyppää pääsisältöön

Miksi yo-kokeiden pisterajat vaihtelevat koekerrasta toiseen?

Karkeilla tehty viivakaavio
Karkeilla tehty viivakaavio Kuva: Anniina Nirhamo/Yle Abitreenit

Se, minkä arvosanan yo-kokeesta saat, ei ole aivan yksinkertainen juttu. Siihen vaikuttaa paitsi kokelaiden saamat pistemäärät ja niiden keskiarvo, myös laajemmin kirjoittajien osaamistaso kyseisellä koekerralla.

Ylioppilaskokeiden arvosanojen pisterajat päätetään kullakin koekerralla erikseen, kun kokeet on saatu arvosteltua. Periaatteessa pisterajat vaihtelevat koekerroittan sen mukaan, miten vaikea koe on ollut. Mitä korkeampi keskiarvo, sitä paremmin koe on yleisesti mennyt, ja sitä tiukemmat ovat pisterajat. Jos keskiarvo on alhaisempi, koe on ollut haastavampi ja pisterajat ovat matalammat.

Arvosanojen määrittelyssä käytetään normaalijakaumaa, jossa sekä huipputuloksia että heikoimpia tuloksia on vähän ja suurin osa kokelaista asettuu näiden välille. Jos arvosanat määräytyisivät puhtaasti normaalijakauman mukaan, tasan 5 % kokelaista saisi laudaturin, 5 % improbaturin ja muut arvosanat asettautuisivat sen välille. Kuitenkin myös nämä osuudet vaihtelevat vähän koekerrasta toiseen. Tämän vuoksi koekertoja on hankala vertailla keskenään pelkkien pistemäärien perusteella.

Lisäksi eri aineissa yo-kokeiden maksimipistemäärä on muuttunut vuosien varrella, mikä myös tekee pistemäärien vertailusta hankalaa. Pistemäärien lisäksi kannattaakin tutkia arvosanajakaumia, eli kuinka monta prosenttia kokeen tekijöistä on saanut minkäkin arvosanan.

Esimerkki pisterajoista ja arvosanajakaumasta

kaksi pylväskaaviota äidinkielen pisterajoista ja arvosanajakaumista keväällä 2019
kaksi pylväskaaviota äidinkielen pisterajoista ja arvosanajakaumista keväällä 2019 Kuva: Anniina Nirhamo/Yle Abitreenit
Pylväskaavio äidinkielen yo-kokeen arvosanajakaumasta keväällä 2019
Pylväskaavio äidinkielen yo-kokeen arvosanajakaumasta keväällä 2019 Kuva: Anniina Nirhamo/Yle Abitreenit

Miten arvosanat määräytyvät?

Arvosanojen määräytymiseen vaikuttaa myös kaikkien kokelaiden osaamisen taso laajemmin. Sen huomioimiseksi käytetään SYK-laskumenetelmää (standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo), joka perustuu kaikkien kirjoittajien ja aineiden suorituksiin useammalta koekerralta. Siis rankasti yksinkertaistaen: yritetään huomioida se, miten paljon hyviä kokelaita osui koekerralle. SYK-laskumenetelmää on avattu tarkemmin YTL:n sivuilla.

SYK-laskumenetelmän perusteella koeaineiden jaokset saavat ehdotuksen kyseisen kokeen arvosanajakaumasta. Ainejaos on Ylioppilastutkintolautakunnan jonkin oppiaineen asiantuntijaryhmä, joka päättää arvioinnista ja laatii lopulliset hyvän vastauksen piirteet. Jakaumaa kuitenkin säädetään koetehtävien määrällisen ja laadullisen analyysin mukaan. Esimerkiksi approbaturin ansaitakseen pitää olla todellista osaamista. Siksi läpipääsyn rajaa arvioidaan kriittisesti sen mukaan, millaisilla tiedoilla ylioppilaskokeen voi suorittaa hyväksytysti.

Ruotsin sensori ja Ylioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan ja ruotsin jaoksen puheenjohtaja Raili Hildén kertoo, että esimerkiksi keskipitkässä ruotsissa SYK-laskutoimituksen jälkeen A:n ehdotuksesi saattaa tulla 80 pistettä, mutta koska siihen pistemäärään mahtuva osaaminen on niin pientä, sitä ei voida sellaisenaan hyväksyä A:n arvosanan rajaksi.

Lisäksi arvosanajakaumassa pyritään tarkkailemaan sitä, että hylättyjen osuus olisi eri koekerroilla suhteellisen vakaa. Myös laudatur- ja eximia-arvosanojen yhteisosuus yritetään pitää melko samana koekerrasta toiseen.

Kaiken tarkoituksena minimoida vaihtelu

Kaiken kaikkiaan arvosanojen jakautumisessa pyritään siihen, että koekerrasta toiseen ei tulisi hirveän suuria eroja, jotta koetulokset ovat vertailtavissa esimerkiksi korkeakoulujen yhteishaussa.

Ylioppilastutkintolautakunnan aktuaari Alex Hellsten sanoo, että koko prosessin tarkoitus on se, että joka aineessa ja joka koekerralla olisi yhtä helppoa tai vaikeaa saada tietty arvosana.

Kokeita on kuitenkin vaikea verrata keskenään, sillä koe on joka kerralla uniikki. Koska ylioppilaskokeiden tehtävät ovat julkista tietoa, ne täytyy tehdä joka kerta uudestaan.

Koska ylioppilaskokeita ei voida pilotoida, niissä tulee väistämättä myös virheitä ja yllätyksiä. Jokaisella koekerralla arviointikin täytyy siis tehdä erikseen. Siksi pisterajojenkaan ei ole mahdollista olla samat kerrasta toiseen.

Juttua varten on haastateltu lisäksi YTL:n jäseniä Anne-Maria Ernvall-Hytöstä ja Katja Mäntylää sekä sensori Juha Oikkosta. Lisätietoa pisterajoista ja arvosanojen määräytymisestä Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.

Keskustelu sulkeutuu 13.12.2019.
Keskustele

Artikkelit

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit