Hyppää pääsisältöön

Kun köyhä ja rikas rakastuvat – luokkaeroja keittiössä ja kulissien kätköissä

Laura Kolbe, Maarit Tastula ja Katriina Järvinen
Laura Kolbe, Maarit Tastula ja Katriina Järvinen Kuva: Harri Hinkka Flinkkilä & Tastula

Luokkaerot elävät ja voivat hyvin! Kun työväenperheen köyhä tyttö nai professoriperheen pojan, miten luokkaerot luikertelevat parisuhteeseen? Ja mitä Björn Wahlroosin kuninkaalliset Albert-tossut kertovat omistajansa salaisista päiväunista?

Luokkaerot eivät ole kadonneet, vaan jopa päinvastoin, väittää moni tutkija. Erityisesti erot kaikkein köyhimpien ja kaikkein rikkaimpien välillä näyttävät kasvaneen. Talvisodan henkeä ei enää ole. Mutta missä muussa luokkaerot näkyvät, paitsi verotiedoissa?

Työväenluokan tyttö Katriina Järvinen ja ”hopealusikka suussa syntynyt” Laura Kolbe ystävystyivät 21 vuotta sitten. Ystävyyden ja yhteistyön tuloksena on syntynyt kolme tutkielmaa suomalaisista luokkaeroista.

Viimeisin kirjoista pohtii sitä, miten luokkaerot näkyvät parisuhteessa, kun eri taustoista tulevat ihmiset rakastumisen huuman jälkeen perustavat perheen.

Ja näkyväthän ne – pienissäkin asioissa.

- Kun toin professorin pojan ensi kertaa kotiini näytille, työväenluokkainen äitini sanoi hänelle, että minua saa puolisona komentaa, jos en osaa käyttäytyä. Joka kerta äitiä jännitti, osaanko minä tai osaako hän käyttäytyä riittävän hyvin
professoriperheen seurassa, muistelee Katriina.

Toisilla treffeillä Katriina yritti tehdä vaikutuksen professorin poikaan kutsumalla hänet iltapalalle kotiinsa.

- Tein lihamakaronilaatikkoa puolukkahillolla, koska työväenperheen tyttönä ajattelin, että sellaista ruokaa miehille tarjotaan. Vasta myöhemmin selvisi, että iltapalalla olisi ”kuulunut” tarjoilla salaattia, patonkia ja viiniä.

Laura Kolbe meni naimisiin suomenruotsalaisen miehen kanssa ja joutui opettelemaan ”ns. Forssin kieliopin”, miehensä suvun puhetavan, ymmärtääkseen puolisonsa reaktioita.

- Tulin itse riitaisesta ja repaleisesta perheestä, jossa asiat pantiin poikki ja pinoon kovaäänisesti, ja kyllä minulla oli vaikeuksia kestää alussa sitä, että mieheni perheessä ristiriidat piilotettiin mieluummin maton alle, jotta näennäinen harmonia säilyi.

Onnellisuusmuurin takana elää onneton perhe

Kolben omassa ylemmän keskiluokan perheessä isä, 10-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen paennut Boris Kolbe rikastui idänkaupalla ja äiti Pirkko Kolbe oli aikansa tunnetuimpia julkkistoimittajia. Helsinkiläisperheen julkisivu oli kunnossa, mutta kulissien takana onnellisuusmuurissa oli isoja säröjä.

- Ulospäin kaikki näytti hyvältä. Ja sitten siellä neljän seinän sisällä tapahtui asioita, joita lähipiirinkään oli vaikea uskoa.

Kolben äiti alkoi paeta kodin ahdistavaa ilmapiiriä ja miehensä komentotaloutta kosteisiin illanviettoihin. Isä perusti puolestaan salaa rinnakkaisperheen, mitä äiti ei koskaan antanut hänelle anteeksi. Kun vanhemmat lopulta virallisesti erosivat, äiti masentui.

Äitinsä alkoholiongelmasta Laura ei koskaan puhunut ääneen edes lähipiirille. Naisten alkoholinkäyttö oli vielä 1970-luvun Suomessa tabu, varsinkin hyvin menestyvissä perheissä.

- Vasta myöhemmin olen puhunut asiasta esimerkiksi luokkakaverieni kanssa ja on ilmennyt, että lähes kaikkien kodissa oli ongelmia, vaikka niistä ei puhuttu ääneen.

Sen sijaan Katriinan tamperelaiskoulussa 1970-luvun alussa opettaja kutsui köyhän yksinhuoltajan tyttären luokan eteen ja kertoi ääneen koko luokalle, että tytön isä oli pultsari, joka etsi ruokansa Tammelantorin roskalaatikoista.

- Eikä kukaan meistä puolustanut tätä tyttöä, koska mehän ihailimme opettajaa. Muutaman vuoden kuluttua selvisi, että opettajalla itsellään oli vakava alkoholiongelma ja hän päätti päivänsä oman käden kautta.

Lattea vai Juhla Mokkaa?

Luokkaerot näkyvät myös maaseudun ja kaupunkien välillä. Todellisuus on toista haja-asutusalueilla Itä-Suomessa kuin Helsingin vaurailla alueilla. Laura Kolbella ei nuoruudessaan ollut paljonkaan yhteyksiä Helsingin ulkopuolelle. Vasta kesämökin hankkiminen Sysmästä opetti ymmärtämään, ettei koko Suomi juokaan lattea vaan Juhla Mokkaa.

- Olen tietoisesti rakentanut uuden suomalaisuusidentiteetin itselleni ja avannut silmäni sille, että Suomi elää vahvasti myös kaupunkien ja erityisesti Helsingin ulkopuolella.

Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirja Huipputuloiset paljasti menestyvän luokan koventuvat arvot yhteiskunnan tuilla eläviä kohtaan. Kolbe arvelee yhteiskunnan ”amerikkalaistuneen”: rahan tekemisestä on tullut yhteiskunnan ensisijainen arvo.1960-luvulla parjatut 20 varakasta perhettä eivät ajaneet Lamborghineilla vaan vitosen ratikalla. Nyt rahalla saa estottomammin leuhkia.

Ex-pankinjohtaja Björn Wahlroosin käyttämät kalliit ja kuninkaalliset Albert-tossut kertovat omaa tarinaansa ylemmän keskiluokan päiväunista. Miksi porvari Wahlroos haluaa näyttää aateliselta?

- Omasta mielestään hän varmasti on ihan täydellinen aatelinen! nauraa Kolbe.

Katriina sen sijaan ei edes noteerannut Wahlroosin tossuja, koska ei osaa aina lukea ”yläluokan” kieltä, hienovaraisia viestejä omasta luokka-asemasta ja varallisuudesta.

Mutta Euroopan historian professorina Laura Kolbe tietää hyvin, että aateluuteen ei riitä pelkkä kartano ja vaakuna Ritarihuoneen seinällä, vaan aateluus edellyttää myös eliitiltä vastuuta.

- Aateluus velvoittaa. Ei riitä, että vain omistat, vaan omistavan luokan pitää myös antaa omastaan. On tehtävä työtä itseään suurempien arvojen eteen, jaettava varallisuutta esimerkiksi veroja maksamalla. Minkäänlainen ahneus ei ole aateluutta.

Suomalaisuuden ytimessä on myös sydämen sivistys, joka oli Kolben venäläisen isoäidinkin eettinen ohjenuora: ajatus, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella hyvin ja sivistyneesti. Yhteiskunnan arvon perimmäinen mitta ei olekaan euro, vaan se, miten yhteiskunta pitää huolen heikommistaan.

Tosielämän aatelisto ei tarvitse siis kartanoa todistamaan oman säätynsä erinomaisuutta. Hyvät teot riittävät.

Lähteet:
Katriina Järvinen, Laura Kolbe: Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta, Kirjapaja 2007
Laura Kolbe: Nykyajan nainen, Pirkko “Pii” Kolbe - äiti ja toimittaja, Kirjapaja 2016
Katriina Järvinen, Laura Kolbe: Sopivia ja sopimattomia - Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde, Kirjapaja 2019
Anu Kantola, Hanna Kuusela: Huipputuloiset - Suomen rikkain promille, Vastapaino 2019