Hyppää pääsisältöön

Tanssi itsellesi terveemmät aivot

Kuvassa aivot, jota pieni mies moukaroi - kertoo stressin vaikutuksesta aivoihin.
Kuvassa aivot, jota pieni mies moukaroi - kertoo stressin vaikutuksesta aivoihin. Kuva: Credit: Ray W Gaters / Alamy Stock Photo aivot,stressi,Eustressi

Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta.

Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä. Kannattaisi pitää hyvää huolta elimestä, jonka avulla voit ratkaista vaikean tilanteesi ja päästä huonosta kierteestä.

Symbolisk bild av stressad kontorsanställd.
Symbolisk bild av stressad kontorsanställd. työ,stressi,toimistotyö,hätäily

Uuden oppiminen, virikkeet ja harrastukset ovat aivoille erityisen hyödyllisiä

Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin. Aivoja pitää käyttää, että ne pysyvät kunnossa. Ratkaisujen miettiminen ongelmiin on aivojen jumppaa, mielikuvituksen käyttö ja luovuus sitä työtä, johon ne on tarkoitettu. Tylsyys ei tue aivojen terveyttä, ei myöskään ylikuormitus. Kohtuus kaikessa on aivoterveyden perusta.

Aivoliitto tekee työtä aivojen terveyden hyväksi ja edustaa henkilöitä, joilla on kielellinen erityisvaikeus, tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Tämän artikkelin suositukset on koottu aivoliiton sivuilta.

Aivot hyötyvät siitä, että ihminen liikkuu, niin että hengästyttää

Liikunta pitää verisuonistosta huolta koko elimistössä, myös pienistä suonista aivoissa. Tarkkaavaisuus ja muisti paranevat, ajattelu nopeutuu ja aivosolut uusiutuvat. Erityisesti aivoja hyödyttävät pitkäkestoiset, hapenottokykyä vaativat ja parantavat lajit, kuten juoksu, kävely, pyöräily, hiihto ja uinti.

tanssitunti
tanssitunti Kuva: Tanja Heino / Yle tanssi,koreografi

Kaikki liikunta on hyväksi, mutta yksi liikuntamuoto on ylitse muiden. Tanssiessa kehon ja aivojen yhteispeli muokkaa aivojen biomarkkereita, eli juuri niitä, jotka muuttuvat monissa rappeuttavissa sairauksissa, kuten Alzheimerin tai Parkinsonin taudissa.

Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on tärkeää on liikkua tavalla, josta itse pitää. Aivot virkistyvät, kun liikunnan aikana erittyy aivojen henkistä toimintakykyä kohottavia mielihyväaineita, endorfiinejä.

Suomalaisessa suosituksessa sanotaan, että jo kymmenen minuuttia liikuntaa kerrallaan vaikuttaa. Ja päinvastoin: jo 20 minuutin paikallaanolo vaikuttaa negatiivisesti verenkiertoon. Aktivoidu siis 20 minuutin välein: pari kyykkyä ja pää toimii taas paremmin.

Jatkuva stressi on aivojen vihollinen, älä anna sille valtaa

Pitkään jatkunut huono stressi voi näkyä aivosolujen vähenemisenä. Muutoksia on todettu varsinkin aivojen hippokampuksessa, jossa stressi hidastaa solujen uusiutumista. Hippokampus on muistille, tunteiden käsittelylle ja oppimiselle tärkeä rakenne.

Monilla aloilla työolosuhteet ovat muuttuneet levottomammiksi ja lyhytjänteisemmiksi. Työskentely avokonttoreissa, kiireen lisääntyminen, jatkuvat keskeytykset ja erilaisten viestikanavien tiivis seuraaminen tekevät työstä pirstaleista. Aivot ovat jatkuvassa palohälytyksessä. Aivot eivät voi suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa, sillä ihmisen tarkkaavaisuus on suunnattu aina yhteen asiaan kerrallaan. Niinpä paljon puhuttu monitekeminen eli multitaskaaminen, ei ole aivojen kannalta järkevää.

Kiire XL Mikko Heinonen osakemeklari teollisuuskadun op
Kiire XL Mikko Heinonen osakemeklari teollisuuskadun op Kuva: Jouni Immonen / Yle op:n tilat

Työ on aivoille kuormitustekijä, mutta toisaalta toimettomuuskaan ei ole hyväksi. On tärkeää käyttää aivoja ja stressaantuakin voi sopivasti, kunhan huolehtii aivojen palautumisesta: lepää, liikkuu, harrastaa sekä syö monipuolisesti ja hyvin.

Ystävyyttä, rakkautta ja myönteistä ajattelua kannattaa vaalia

Myönteinen maailmankuva ja hyvät ihmissuhteet suojaavat myös sydäntä. Se, että välittää toisista ja vastaanottaa muiden huolenpitoa ohjaa myös usein parempiin elämäntapoihin. Läheisyys lämmittää sydäntä myöten.

Kosketuksen ansiosta esimerkiksi elimistön hälytystilasta kertovat kortisolihormonin tasot madaltuvat ja myös verenpaine laskee. Kosketus on aivoillemme konkreettinen muistutus siitä, että ympärillämme on ihmisiä, jotka välittävät. Kosketuksen ansiosta kehon itse tuottamat, hyvää oloa aiheuttavat opioidit aktivoituvat, samoin käy läheisyyshormoniksi kutsutulle oksitosiinille sekä mielialaamme ylläpitävälle välittäjäaine serotoniinille.

Kissaa rapsutetaan.
Kissaa rapsutetaan. Kuva: Yle, Samuli Holopainen kissa

Jos ympärilläsi ei ole hyväileviä tai hyväiltäviä ihmiskumppaneita, on hyvä tietää, että myös lemmikin kanssa seurustelun ja hyväilyn on tutkimuksen mukaan todettu laskevan verenpainetta.

Uni on erittäin tärkeää aivojen palautumiselle, ja sitä kannattaa yrittää suojella kaikin tavoin

Uni, lepo ja palautuminen ovat aivojen elinehto. Vaikka tinkisit kaikesta muusta, älä unesta. Riittävän unen vaikutukset huomaa arjessaan nopeasti: jaksat, muistat ja opit helpommin ja elämässä on enemmän iloa ja valoa.

uni terveys nukkua nukkuminen
uni terveys nukkua nukkuminen Kuva: Henrietta Hassinen / Yle nukkumaanmeno,nukkuminen,uni (biologiset ilmiöt),unihäiriöt,unettomuus,terveys,nukkua

Unessa elimistö muun muassa korjaa perintötekijöiden vaurioita, mutta syvän unen aikana aivot myös puhdistuvat. Syvässä unessa aktivoituu aivojen ihmeellinen viemäriverkosto nimeltä glymfaattinen järjestelmä. Se löydettiin aivoista vasta seitsemän vuotta sitten, ja nyt sen vikoja veikataan aivorappeumasairauksien merkittäväksi riskitekijäksi.

Moni kokee tarvitsevansa silloin tällöin hermosauhut ja palkitsee tai lohduttaa itseänsä alkoholilla

Alkoholin aivohaitat alkavat kasautua, kun alkoholia alkaa kulua usein ja runsaasti. Missä vaiheessa ja kenelle haittoja tulee, on hyvin yksilöllistä, eikä varmoja turvarajoja voida antaa. Suurkulutuksen rajana pidetään miehellä 24 annosta viikossa ja naisella 16 annosta viikossa. Ikäihminen ei kestä samaa määrää kuin työikäinen, sillä ikääntyessä alkoholin sietokyky muuttuu. Lasten ja nuorten kehittyviin aivoihin alkoholi ei kuulu ollenkaan.

Anonyymiä juontikuvaa.
Anonyymiä juontikuvaa. Kuva: Yle/Nella Nuora tupakka

Tupakka vaikuttaa aivoihin verenkierron kautta. Nikotiini ja häkä aiheuttavat verisuonten supistumista, mikä voi pahimmillaan saada aikaan sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön. Hapen kuljetus heikkenee. Tupakka myös moninkertaistaa kohonneen verenpaineen haittavaikutukset.

Jos ei voi elää tyydyttävää elämää ilman edellä mainittuja paheita, kannattaa ainakin käyttää kohtuudella näitä aivojen terveyden vihollisia.

Kasvisten runsas käyttö on myös yhteydessä hyvään aivoterveyteen

Syö oranssia, punaista, violettia ja vihreätä. Värikäs syöminen näkyy veressä karotinoideina. Niiden saanti ruokavaliosta on yhteydessä parempaan kognitioon.

Se, mikä hyödyttää sydäntä ja verisuonia, on hyödyksi myös aivoille. Kun veri virtaa aivoihin terveitä kaulavaltimoita pitkin, aivot saavat happea. Sydämelle terveellinen ruoka on terveellistä myös aivoille. Niin kutsuttu välimeren ruokavalio sisältää sopivassa suhteessa edellä mainittuja sydämelle ja aivoille hyödyllisiä ruoka-aineita.

Kasviksia.
Kasviksia. Kuva: Unsplash vihannekset,ruoka

Aivot tarvitsevat omega-rasvahappoja, mutta kaikissa rasvoissa niitä ei ole. Jos rasvakiintiösi täyttyy huonoista, kovista rasvoista, aivosi voivat jäädä vaille välttämättömiä omegoita. Kova rasva, eli eläinperäinen tai tyydyttynyt rasva voi jäykistää aivosolujen seinämiä. Se voi myös tukkia myös kaula- ja aivovaltimoita ja aiheuttaa aivoinfarktin. Aivojen tarvitsemia omega-rasvahappoja saadaan kasviöljyistä, kalasta sekä pähkinöistä, manteleista ja siemenistä. Aivot pitävät myös kalanrasvan sisältämistä pidempiketjuisista omega-3-rasvahapoista.

Ruoka, joka pitää suoliston mikrobiston tyytyväisenä, on hyödyksi myös aivoille

Suoliston mikrobit, mm. bakteerit, sienet ja hiivat ovat tärkeitä myös aivoille. Aivojen ohella toisen hermokeskuksen, suoliston, välisten yhteyksien tutkimus on paljastanut, että suoliston mikrobit osallistuvat toimintaan, jossa elimistö valmistaa aivoille välttämättömiä välittäjäaineita. Suolistobakteerit saavat suolen erittämään viestiaineita, kuten rasvahappoja ja hormoneja. Esimerkiksi valtaosa onnellisuushormoniksi nimitetystä serotoniinista syntyy suolistossa.

Suolisto pitää kuitupitoisista ravintokasveista, kuten kaaleista ja pinaatista. Hyväksi ovat myös hedelmät ja kasvikset, joissa on suhteellisen vähän sokeria, kuten tomaatti, paprika ja sitruuna. Suolistoa pitävät hyvänä myös maitohappobakteerit ja hapanmaitotuotteet sekä hyvän rasvan lähteet, kuten kala, pähkinät ja avokado. Bakteerien erityistä herkkua ovat liljakasvit: parsa, purjo, sipuli ja valkosipuli, sekä asterikasvit kuten mustajuuri, salaattisiskuri ja maa- ja latva-artisokka.

saksanpähkinä
saksanpähkinä Kuva: Yle, Tero Kyllönen saksanpähkinä

Suoliston vaikutus aivojen toimintaan kiinnostaa myös suomalaisia tutkijoita. Aristoteleen kantapää otti selvää, mitä suoliston mikrobien tutkimuksessa on tähän mennessä saatu selville. Toimittaja Pasi Heikura kysyi ja tutkijalääkäri ja tohtorikoulutettava Anna Aatsinki vastasi.

  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri