Hyppää pääsisältöön

Kun lapsilla ei ole oikeuksia - Poliisi surmannut yli sata katulasta Manilassa

Koditon lapsi nukkuu kadulla pahvin päällä
Manilan Quiapossa tuhannet lapset elävät kaduilla alttiina vaaroille. Filippiineillä on UNICEFin mukaan pari miljoonaa hylättyä tai hyljeksittyä lasta. Köyhillä vanhemmilla ei riitä voimat eivätkä varat huolehtimaan heistä. Koditon lapsi nukkuu kadulla pahvin päällä Kuva: Kirsi Crowley / Yle katulapset,arvottomat lapset

Toimittaja Kirsi Crowley asui Manilassa kahdeksan vuotta. Siinä ajassa kerjäävistä lapsista tuli hänelle arkipäiväinen näky. Ohjaamallaan Arvottomat lapset -dokumentilla Crowley haluaa näyttää, millaista osattoman lapsen elämä on miljoonakaupungin kaduilla.

Suttuinen lapsi kurottaa auton ikkunaan ja katsoo kuin anova kissanpentu. Liian suuri räsyinen t-paita yltää haavojen täplittämään puolisääreen kuin mekko. Lapsen silmät tunkevat omatuntoni läpi kuin lasersäde auton sisälle omaan mukavuuden linnakkeeseeni.

Avaan ikkunan sähköisen napin pehmeällä painalluksella ja sujautan lapsen käteen pikkurahan. Se taitaa olla täysin lastenjärjestöjen ohjeita vastaan. Ei saisi antaa rahaa kerjäläislapsille, muistelen. Se ei motivoi lasta kouluun. Ehkä aikuinen on pestannut tämän kerjäämään kadulle.

Ennen kuin ehdin syventyä pohtimaan tekoni oikeutta, lapsi on jo pyrähtänyt koputtamaan seuraavaan tuulilasiin, valo vaihtuu vihreäksi ja köyhyyden kasvot katoavat liikenteeseen. Sen verran tiedän kuitenkin, että harva näistä lapsista pääsee kouluun, vaikka koulutus on periaatteessa ilmainen Filippiineillä.

Kadusta tulee koti

Kahdeksan Manilan-vuoden aikana kerjäävistä lapsista tuli arkipäivän näky. Aasian suurkaupungissa köyhyys tuli silmille.

Mietin usein, miten nämä lapset pärjäävät kaduilla itsekseen ja miten heille käy. Olen äiti itsekin, joka on hyysännyt lapsiaan keskiluokkaisella tarmolla. Lasten kurjuuden todistaminen sattuu alkukantaiseen äiti-hermoon.

Kaksi lasta seisoo sillalla ja katsoo liikennettä sillan alapuolella.
Kaupungin kadut ovat kova paikka Manilan köyhälistön lapsille. He luottavat toisiinsa ja liikkuvat jengeissä selviytyäkseen aikuisuuteen usein ilman vanhempia, koulua tai huolenpitoa. Kaksi lasta seisoo sillalla ja katsoo liikennettä sillan alapuolella. Kuva: Kirsi Crowley / Yle lapset (ikäryhmät),arvottomat lapset

Arvottomat lapset -dokumentilla haluan näyttää, millaista osattoman lapsen elämä on miljoonakaupungin kaduilla, jossa heidän sänkynään on usein torakoita vilisevä asvaltti.

Nämä katujen ja köyhien kortteleiden pienet ihmiset paljastuivat neuvokkaiksi lapsiksi, joiden selviytymisstrategiana oli liittoutua toisten lasten kanssa.

Manilassa 8-vuotiaat järjestävät keskenään ruoan ja yösijan kiitettävällä oma-aloitteisuudella, jota vanhemmat ja koulut vauraassa maailmassa yrittävät opettaa lapsille. Kadusta on tullut monelle koti eivätkä he sieltä aina edes halua pois.

Lapset uhreina huumeiden vastaisessa sodassa

Kun presidentti Rodrigo Duterte aloitti huumeiden vastaisen sodan Filippiineillä kolme vuotta sitten, köyhään lapsuuteen tuli entistä enemmän pelkoa ja jännitystä. Tuhansia köyhiä ihmisiä on saanut surmansa poliisiratsioissa, kun poliisi on tappanut heitä epäiltynä huumekaupasta.

Tuhannet lapset ovat todistaneet, kuinka heidän vanhempansa on viety vankilaan, tapettu heidän silmiensä edessä tai he itse ovat joutuneet huostaan otetuiksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poliisi on surmannut operaatioissa ainakin sata lasta kolmen viime vuoden aikana.

Näistä lapsista ei kuitenkaan ole paljon puhuttu. He ovat jääneet aikuisten varjoon.

Nainen vierailulla vankilassa, katsomassa sellissä olevaa miestä
Filippiineillä selliin joutuu helposti jo syytöksistä. Oikeudenkäynnin odotteluun voi kulua kuukausia. Lapsia viedään rangaistuslaitokseen jopa kiven heittämisestä auton tuulilasiin. Nainen vierailulla vankilassa, katsomassa sellissä olevaa miestä Kuva: Kirsi Crowley / Yle vankilat,arvottomat lapset

Filippiinien johto pohtii rikosvastuun alaikärajan madaltamista koskemaan 12- tai jopa 9-vuotiaita. Taka-ajatuksena on se, että lapset tietävät tekevänsä rikoksen. Lain uskotaan vähentävän myös lasten pakottamista rikoksiin, kun rikolliset tietävät, että heidän tihutöihin pakottamansa lapsi saa rangaistuksen teoistaan. Poliisi tietää, että huumejengit käyttävät lapsia huumeiden kuljettajina.

Moni lainvalvoja kyllä pohti, että laki on tiukka jo nykyisellään ja alaikärajan madaltaminen vain tuo entistä nuorempia vankeja jo ennestään ruuhkaisiin vankiloihin.

Lapsia joutuu selliin jo nytkin, vaikka laki kieltää sen. Filippiineillä muistetaan yhä muutama vuosi sitten lehdissä levinnyt kuva alastomasta lapsesta, joka nukkui likaisella sementtilattialla kaltereiden takana lastenkodissa, joita sanotaan toivon taloiksi.

Lapsia säilötään laitoksiin

Dokumenttia tehdessäni ravasin poliisin perässä ratsiaan köyhälistön hökkelikyliin. Kuulen vieläkin korvissani vapisevan teinin itkun, kun tämä kyyhöttää aseistautuneen poliisin edessä lattialla. Rutiköyhän majan lattialla risteilevät torakat. Perheen koira on asettunut makaamaan pojan viereen. Poika myi viidellä eurolla metamfetamiinia miehelle, joka paljastui poliisin kätyriksi.

Katsoin aamuviideltä, kun sosiaaliviranomaiset puistelivat hereille kaduilla nukkuvia lapsia ja ohjasivat heidät lujalla otteella pakettiauton konttiin ja säilöön laitokseen.

Manilan Quiapossa tuhannet lapset elävät kaduilla alttiina vaaroille. Filippiineillä on UNICEFin mukaan pari miljoonaa hylättyä tai hyljeksittyä lasta. Köyhillä vanhemmilla ei riitä voimat eivätkä varat huolehtimaan heistä.
Manilan Quiapossa tuhannet lapset elävät kaduilla alttiina vaaroille. Filippiineillä on UNICEFin mukaan pari miljoonaa hylättyä tai hyljeksittyä lasta. Köyhillä vanhemmilla ei riitä voimat eivätkä varat huolehtimaan heistä. Manilan Quiapossa tuhannet lapset elävät kaduilla alttiina vaaroille. Filippiineillä on UNICEFin mukaan pari miljoonaa hylättyä tai hyljeksittyä lasta. Köyhillä vanhemmilla ei riitä voimat eivätkä varat huolehtimaan heistä. Kuva: Kirsi Crowley / Yle kodittomat,arvottomat lapset

Lastensuojelu on Manilassa kuin karuselli. Lapsia noukitaan kaduilta ja viedään laitokseen, jossa he elävät usein kaltereiden takana ilman ohjausta. Moni joutuu muiden lasten tai työntekijöiden kiusaamisen uhriksi. Olot ovat kurjat. Sänky on usein korkeintaan patja lattialla. Laitoksesta päästyään lapsi palaa taas köyhään kotiin tai kaduille. Viranomaiset ovat täyttäneet monia lomakkeita ja tehneet työnsä, mutta lasten elämää tämä ei ole parantanut.

Lasten pelastaminen kaduilta näytti siivoukselta, mutta viranomaiset uskoivat, että näin he tekevät parhaansa. “Eihän lapsia voi kadulle jättää nukkumaan”, he toistelivat. Mutta aikaa yksilölliseen kohtaamiseen ei ole. Niinpä lapsia kohdellaan kuin karjaa. Ongelmaa voisi verrata megalomaaniseen päivähoitajapulaan isossa lapsiryhmässä.

Kun aika riittää vain väkijoukon hallintaan, Filippiinien johdon kovat keinot tuntuvat monista viranomaisistakin helpotukselta.

Kurjuuden keskellä lapset kannattelevat vanhempiaan

Tapasin myös kaduilla elävien lasten äitejä ja isiä. Ne, jotka tapasin, olivat useimmiten voipuneita työn ja elämän taakasta yltiömäisen väestönkasvun maassa. Arki on hengissäselviytymistä, mutta kaikesta huolimatta lapset rakastavat vanhempiaan. Lapset jopa kannattelivat hauraita vanhempiaan.

Kävimme Sandran ja Johnnyn kanssa katsomassa lasten äitiä, joka joutui huumesodan ratsiassa vankilaan. Pienet lapset silittelivät ja halasivat voipunutta äitiään, kuiskasivat tämän korviin lohduttavia sanoja, jotta äiti jaksaisi palata kotiin.

Noin kymmenvuotiaat Sandra ja Johnny olivat mummon hoidossa. Mummot ovatkin Filippiineillä lasten pelastus. Ilman heitä monen olot olisivat todella kurjat.

Nuori poika kävelee kameraa kohti Manilan slummissa
Elämää slummissa. Nuori poika kävelee kameraa kohti Manilan slummissa Kuva: Kirsi Crowley / Yle slummit,arvottomat lapset

Mummojen lisäksi lapsia tukevat kansalaisjärjestöt. Quiapossa ison kirkon seudulla köyhälistö elää kuin Charles Dickensin kirjoissa - kurjuudessa. Seurasin muun muassa Bahay Tuluyan -kansalaisjärjestön työtä lasten parissa. Työntekijät olivat jatkuvassa hätävalmiudessa pelastamaan laitoksiin vietyjä lapsia.

Kuvaava esimerkki on nuori Raymond, jonka poliisi passitti rangaistuslaitokseen, kun pojan heittämä esine rikkoi bussin tuulilasin. Bussikuski vaati lapsen äidiltä 80 euron korvausta. Siihen ei pari euroa päivässä tienaavalle äidillä ole varaa. Siispä lapsi vietiin siltä paikalta kyselemättä telkien taa rangaistuslaitokseen. Syytteet tulivat myöhemmin perässä.

Bahay Tuluyan auttoi äidin byrokratian läpi, mutta pojan saaminen kotiin laitoksesta kesti useita päiviä.

Tärkeintä on tulevaisuus

Dokumentin tekeminen vei meidät moniin paikkoihin, sellaisiinkin jotka eivät päätyneet mukaan dokumenttiin. Etsin nuorta raskaana olevaa tyttöä muun muassa Jose Fabellan synnytyssairaalasta, joka tunnetaan yhtenä maailman ruuhkaisimmista synnytysosastoista. Vauvoja syntyy lähes liukuhihnalla. Joka sängyllä makaa kaksi äitiä vauvoineen.

Juttelimme hennon 14-vuotiaan tytön kanssa, joka sommitteli vaatetta nuken kokoisen vauvansa ylle. Hän kertoi olevansa onnellinen lapsesta mutta toivoi pääsevänsä takaisin kouluun. Kysyin oliko raskaus hänelle yllätys vai suunniteltu ja tyttö hiljeni epätietoisesti hymyillen. Sitten ympärillä alkoi kuhina ja toinen äiti totesi, että tytön isäpuoli oli raiskannut tämän.

Mikään ei ollut valmistanut minua vastaukseen, vaikka olinkin kuullut jo paljon lasten oloista kaduilla. Lapsiäiti katseli minua yhä ujosti hymyillen. Peitin shokkini hymyilemällä hänelle rauhallisesti, koska mitä sen jälkeen voi sanoa.

Lapsiäiti pukee pientä lastaan lattialla
Esikoinen on syntynyt Manilan köyhässä korttelissa 16-vuotiaalle äidille, joka toivoo lapselle parempaa elämää kuin itselleen. Joka päivä 500 teiniä synnyttää lapsen Filippiineillä. Lapsiäiti pukee pientä lastaan lattialla Kuva: Kirsi Crowley / Yle äitiys,arvottomat lapset

Kysyin kääntäjältä, halusiko nuori äiti jatkaa haastattelua ja epäilin saavani kielteisen vastauksen. Mutta tyttö halusi. Hän vain ei halunnut puhua menneestä. Hänelle tärkeintä oli tulevaisuus.

Oma isä ja täti olivat luvanneet auttaa. Hänellä oli lapsi, jolle hän halusi turvata paremman elämän kuin itsellään. Ja ehkä hän itsekin pääsee vielä kouluun.

Toivo on Filippiineillä ainut ehtymätön valuutta.

Kirsi Crowley, ohjaaja

Lue lisää aiheesta!

Ulkolinja: Arvottomat lapset Yle Areenassa ma 18.11.
Yle TV1 to 21.11. klo 22.00.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua