Hyppää pääsisältöön

Äideistä parhain nostaa esiin Ruotsiin sijoitettujen sotalasten juurettomuuden

Äideistä parhain. Eero (Topi Majaniemi) on odottanut pitkään kirjettä Suomesta. Oikealla Ruotsin äiti Signe (Maria Lundqvist).
Ruotsin äiti (Maria Lundqvist) ojentaa Eerolle (Topi Majaniemi) kirjeen Suomesta. Äideistä parhain. Eero (Topi Majaniemi) on odottanut pitkään kirjettä Suomesta. Oikealla Ruotsin äiti Signe (Maria Lundqvist). Kuva: Yle Äideistä parhain,Klaus Härö

Sota on muutakin kuin sankarikertomuksia ja näyttäviä taisteluita. Äideistä parhain kertoo lapsesta, joka joutuu sodan jaloista pakolaiseksi toiseen kulttuuriin.

Talvisodan syttyessä Ruotsi tarjosi mahdollisuutta lähettää sodasta kärsiviä lapsia tilapäisesti turvaan länsinaapuriin. Sieltä löytyi kasvattiperheet jopa yli 70 000 suomalaislapselle.

Sotalasten kohtalosta kertovissa teoksissa ja haastatteluissa toistuu usein tarina kaksinkertaisesta kodittomuudesta: ensin sopeutumisvaikeudet Ruotsissa uuden kielen ja kulttuurin keskellä, ja sitten vastaavat hankaluudet sodan päätyttyä Suomessa. Saman tarinarungon ympärille kiertyy myös Äideistä parhain, joka perustuu löyhästi Heikki Hietamiehen samannimiseen, omaelämäkerralliseen romaaniin.

Klaus Härön elokuvassa yhdeksänvuotias Eero joutuu pakolaismatkalle, koska sotaleskeksi jäänyt äiti ei surultaan ja järkytykseltään jaksa pitää huolta lapsen turvallisuudesta. Kasvattiperhe Ruotsissa on odottanut tyttöä, eikä osaa suhtautua Eeroon, joka yrittää paeta takaisin Suomeen. Kun Ruotsin-perhe ja Eero vihdoin sopeutuvat toisiinsa ja oppivat luottamaan, on sota ohi ja Suomen-äiti haluaa lapsensa takaisin. Tarina kerrotaan yli kuusikymppisen Eeron muistojen takaumina.

Elokuva sai myötäelävän ja ihastuneen vastaanoton niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja kotimaisten kulttuuripalkintojen lisäksi se keräsi parikymmentä huomionosoitusta kilpailuissa ja festivaaleilla ympäri maailman. Erityiskiitosta sai ruotsalaisen perheen Signe-äitiä esittävä Maria Lundqvist, joka palkittiin parhaana naisnäyttelijänä Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Egyptissä, Yhdysvalloissa, Portugalissa, Virossa ja Brasiliassa. Kotimaiset Jussi-patsaat saivat Lundqvistin lisäksi lavastaja Cian Bornebusch ja kuvaaja Jarkko T. Laine.

Pientä Eeroa esittää uskottavasti Topi Majaniemi, aikuista Eeroa Esko Salminen. Suomen-äitinä nähdään sotavuosina Marjaana Maijala ja nykyajassa Aino-Maija Tikkanen. Ruotsalaisperheen isää esittää Michael Nyqvist.

Klaus Härö valmistui ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1999. Jo hänen esikoiselokuvansa Näkymätön Elina (2003) keräsi palkintoja ja kiitosta maailmalla. Äideistä parhaimman jälkeen Härö on ohjannut Suomessa ja naapurimaissamme elokuvat Uusi ihminen (2007), Postia pappi Jakobille (2009), Miekkailija (2015) ja Tuntematon mestari (2019).

Ur filmen "Den bästa av mödrar"
Pieni Eero piknikillä Ruotsissa. Ur filmen "Den bästa av mödrar" Kuva: MRP Matila Röhr Production Oy Äideistä parhain
  • Äideistä parhain (Den bästa av mödrar, Suomi - Ruotsi, 2005). Rooleissa Topi Majaniemi, Maria Lundqvist, Michael Nyqvist, Esko Salminen, Marjaana Maijala ja Aino-Maija Tikkanen. Käsikirjoitus Jimmy Karlsson, Kirsi Vikman, Klaus Härö, Veikko Aaltonen. Perustuu Heikki Hietamiehen romaaniin. Ohjaus Klaus Härö. Tuotanto MRP Matila Röhr Productions, OmegaFilm ja Film i Skåne.
  • Lapset aikuisten maailmassa – Teeman elokuvia joulukuussa

    Lapset avaavat näkökulmia maailman nurinkurisuuteen.

    Joulukuussa ja tammikuussa Teeman Kino Klassikko ja perjantain Kino esittävät vanhoja ja uusia elokuvia ajattomasta aiheesta. Lapset avaavat aina palkitsevan näkökulman aikuisten maailmaan ja sen nurinkurisuuteen ja epäkohtiin, koulukiusaamisesta maailmansotiin.

  • Teeman joulun lahjapaketit 2019

    Elokuvia, musiikkia, sarjoja, magiaa.

    Teeman jouluun kuuluvat lahjapaketit, joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12! Elokuvia, musiikkia, sarjoja, magiaa.

  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa