Hyppää pääsisältöön

”Muistinmenetykseen saatetaan uskoa liian helposti”, sanoo oikeuspsykologian professori Pekka Santtila – Rikollinen mieli -sarja muistin ytimessä

Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken?
Oikeuspsykologian professori Pekka Santtila. Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken? Yle TV1,Rikollinen mieli

TV1 tiistaina 12.11.2019 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaina 1.12. klo 23.05 ja maanantaina 2.12. klo 23.00, Areenassa

Millaista on istua tuomiota henkirikoksesta, jota ei muista tehneensä?

Lähes kolmasosa henkirikokseen syyllistyneistä kertoo tekohetkeen liittyvän muistamattomuutta. Muistamattomien määrä lähes tuplaantuu, jos henkirikos on kohdistunut heille läheiseen ihmiseen kuten perheenjäseneen tai kumppaniin.

Rikollinen mieli -sarjan kriminaalipsykologi Taija Stoat tapasi oikeuspsykologian professori Pekka Santtilan, joka työskentelee tällä hetkellä NYU yliopistossa Shanghaissa.

Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken?

”Kysymys on vaikea, sillä emmehän voi tietää, kuinka aktiivisesti rikoksentekijä yrittää palauttaa tilannetta mieleensä. Osa heistä ehkä eri syistä haluaa välttää tapahtumien muistelemista, koska tilanne ja siihen liittyvät muistikuvat ovat liian vaikeita käsiteltäviksi”, Pekka Santtila pohtii.

Mitä uhkaavampi ja järkyttävämpi tilanne on, sitä huonommin ihminen muistaa tapahtuman yksityiskohdat, mutta sitäkin paremmin hän muistaa kaikkein keskeisimmät tapahtumat.

”Luultavasti useat rikoksentekijät valehtelevat muistamattomuudestaan, erityisesti silloin, jos oikeusjärjestelmä voi todeta muistamattoman tekijän oikeustoimikelvottomaksi. Suomessa oikeusjärjestelmä ei kuitenkaan toimi näin.”

Miten muisti sitten toimii poikkeustilanteissa? Vastaako elokuvista ja kirjoista saamamme mielikuva muistinmenetyksestä todellisuutta?

”Suuri osa tavallisista ihmisistä ja ammattilaisista ajattelee, että ihminen voi painaa vaikeita asioita alitajuntaansa, tavoittamattomiin. Tieteen näkökulmasta tämä näkemys on hyvin epävarmalla pohjalla. Totta kai yksittäistapauksissa tämä on mahdollista. Itse asiassa ihmisen muisti toimii voimakkaassa tunnelatauksessa juuri päinvastaisella tavalla: mitä uhkaavampi ja järkyttävämpi tilanne on, sitä huonommin ihminen muistaa tapahtuman yksityiskohdat, mutta sitäkin paremmin hän muistaa kaikkein keskeisimmät tapahtumat. Täten on syytä olettaa, että tappaminen jää erityisen hyvin tekijän mieleen”, Santtila kuvailee.

Suuri osa muistitutkijoista suhtautuu epäilevästi siihen, että ihmisen mieli pitäisi tapahtumat aktiivisesti poissa. Muistikuvien mieleen palaamisella on joidenkin näkemysten mukaan evolutiivinen peruste. Sen tarkoituksena on auttaa meitä välttämään vastaavanlaisia vaarallisia tai järkyttäviä tilanteita.

Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken?
Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken? Yle TV1,Rikollinen mieli

Esimerkiksi keskitysleireiltä selvinneet ihmiset eivät juuri kerro muistinmenetyksestä, vaikka ympäristö ja tapahtumat ovat olleet heille hyvin järkyttäviä.

Jos henkilö on täysin kykenemätön käsittelemään väkivallantekoaan millään tavalla, tämä saattaa tutkimustulosten mukaan olla riski rikoksen uusimiselle.

”Rikostentekijöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset tietävät käytännön kokemuksesta, että tekijän on ennemminkin vaikeaa painaa tekoa pois mielestään. Rikoksen tehneet myös usein näkevät painajaisunia tapahtuneesta. He haluaisivat painaa tapahtuneet pois mielestään, mutta eivät pysty”, Santtila kertoo.

”Joskus tekijä voi pyrkiä tietoisesti välttämään tapahtuneen ajattelemista ja sen käsittelemistä, sekä itsekseen että ammattiavun tilanteessa. Jos henkilö on täysin kykenemätön käsittelemään väkivallantekoaan millään tavalla, tämä saattaa tutkimustulosten mukaan olla riski rikoksen uusimiselle. Näin ollen olisi tärkeää sekä pyrkiä muistamaan että myös käsittelemään muistamaansa.”

Suomalaisiin henkirikoksiin liittyy useimmiten tekijän päihtymystila. Mitä tutkimukset sanovat päihteiden vaikutuksesta muistamattomuuteen?

”Tilanne on eri, jos rikoksentekijä on alkoholin sijaan tai sen lisäksi käyttänyt vahvoja lääkkeitä tai huumeita. Alkoholi ei vaikuta muistiin useimmiten niin radikaalisti kuin yleisesti ajatellaan. Valitettavasti päihteiden vaikutuksista henkirikosten muistamattomuuteen ei juuri ole tutkimustuloksia ja joudumme turvautumaan toisenlaisiin asetelmiin”, Santtila sanoo.

Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken?
Voiko tekijä unohtaa henkirikoksen tekohetken? Yle TV1,Pekka Santtila,Rikollinen mieli

”Jos katsotaan tutkimustuloksia humalassa ajaneista ajoneuvon kuljettajista niin saman alkoholimäärän juoneista kuljettajista ne, jotka joutuivat onnettomuuteen usein väittävät olevansa muistamattomia tapahtumista. Puolestaan niillä kuljettajilla, jotka joivat saman määrän alkoholia, mutta eivät joutuneet onnettomuuteen, harvemmin ilmenee muistamattomuutta.”

Kun henkilö valehtelee, hän valitsee tahallaan väärät vastaukset ja täten teeskentelee huonomuistisempaa, kuin hän oikeasti on.

Mistä sitten voi tietää onko ihmisen muistamattomuus todellista vai tekaistua?

”Kun on kysymys todellisesta muistamattomuudesta, henkilö useimmiten kuvailee joitakin muistisaarekkeita tapahtuman ajalta. Välähdyksiä sieltä täältä. Kun henkilö valehtelee, hän usein antaa tarkat rajat sille, mistä muistamattomuus alkaa ja mihin se päättyy”, Santtila kertoo.

”On myös olemassa muistitestejä, jossa ihmiselle esitetään tiettyjä kuvia ja sanoja sekä pyydetään häntä valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta se, jonka hän on aiemmin nähnyt tai kuullut. Henkilöt, jotka valehtelevat muistamattomuudestaan saavat alle puolet vastauksista oikein. 50 prosenttia on sattumatodennäköisyys, eli arvaamallakin saisi paremman tuloksen. Kun henkilö valehtelee, hän valitsee tahallaan väärät vastaukset ja täten teeskentelee huonomuistisempaa, kuin hän oikeasti on.”

Ihmisen muisti ei toimi aina loogisesti eivätkä rikoksentekijän muistikuvat välttämättä aina tallennu juuri niihin oikeudellisesti tärkeisiin yksityiskohtiin. Tulisiko rikostapauksissa sitten aktiivisemmin pyrkiä herättelemään tekijän muistia eri keinoin?

”Saattaa tosiaan olla, että ammattilaisetkin uskovat tekijän muistinmenetykseen liian helposti ja hyväksyvästi. On tärkeä pohtia, missä määrin muistinmenetykseen uskominen voi vaikkapa vaikuttaa asiantuntijoiden kuulustelu- ja haastattelustrategioihin rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn yhteydessä. Näkisin, että ammattilaiset voisivat monipuolisemmin pyrkiä etsimään keinoja muistijälkien palauttamiseksi. Mahdollisesti enemmän muistikuvia olisikin tavoitettavissa”, oikeuspsykologian professori Pekka Santtila arvioi.

Teksti: Taija Stoat

Rikollinen mieli -dokumenttisarjan jaksossa tavataan Laukaan vankilassa henkirikostuomiotaan istuva vanki, jolla ei ole teostaan tarkkoja muistikuvia. TV1 tiistaina 26.11.2019 klo 20.00, sarja katsottavissa Areenassa.