Hyppää pääsisältöön

Tarzan ja kotityöt (yms.)

Tarzan (et al.) ja kotityöt (yms.)

(Jutun vakio-naamakuva ei nyt näy. Ei mahda sillen mitään. Tietökone on vahvempi kuin ihminen.)

Mutta asiaan!

Tarzanin ei tarvitse viedä roskapussia pönttöön, eikä lajitella roskia eri kasteihin. Senkun nakkaa banaaninkuoret puunlatvamajan ikkunasta ulos ekosysteemiin.

Minun pitää viedä roskapussi pönttöön ja lajitella, ja miettiä, että mikä kuuluu mihinkin kastiin ja genreen.

Ja jos on yhdessä ja samassa roskassa sekä pahvia ja muovia että jotain maatuvaa, niin itsen pää menee jäkköön ja sitä seisoo roskapönttöjen luona, eikä päässä liiku mitään lajittelusta, ja jos jää niin pahasti jumiin siihen, ettei pääse koko yönä eikä vielä seuraavana päivänäkään pois, niin kuka korvaa flunssan tältä. Ja keuhkokuumeen!

!

Ja itse kun lähti viemään sitä roskapussia pönttöön, ja on iljanteinen piha, niin voi lentää selälleen, ja katketa pää, mutta Hämähäkkimies voi ampua takapuolestaan vaikka ylös pihapuuhun sellaisen seittiköyden, jonka avulla se estää iljanteessa lennön selälleen viedessä roskat.

Ja itse jos menee agraarihenkilön luokse kyläreissulle ja hortoilee vahingossa niiden navettaan, ja peloittaa ne eläimet kuin voi nauta sanoa kammottavalla äänellä möö! Mutta Tarzan osaa keskustella karjan kanssa vuolaasti kuin Oprah Winfrey. Ei edes naudan pahin Möö Tarzanta kauhista! Kissan päivät hänellä!

Jos haluaa Taika-Jim tv:n seikkailuohjelmaa katsoessa syödä sikanautaa puukolla suoraan purkista kuin elukka, jotta tiivistyisi maskuliininen seikkailu-mielle, niin sen tarvitsee vain heilauttaa taikasauvaansa, ja toiseen käteen ilmestyy heti sikanautapurkki ja toiseen puukko.

Mutta jos tämä itse edes lähestyy puodissa sikanautapurkkia, niin jo on joku sydänlääkäri pillissä kiinni ja ravistaa itseä edestakaisin kuin Paksukainen Ohukaista filmissä. Että Sydän-Terveetön Valinta! Ja että paskiainen.

Tai, kun yrittää verenmaku suussa kolata painavaa lunta silmät hiki-itkusta sirrillään, niin kola osuu johonkin kiveen, ja kahva iskee palleaan, ja silmissä säkenöi ja meinaa siitä paikasta tulla ulostus ja kuolema. Mutta Teräsmies saa pelkällä laserkatseellaan pihatien sulaksi. Ja vielä naiset ihailee!

Superhenkilöillä on ihanat arjet. Milloinkaan ei pese pyykkiä, vedä lakanoita, tai kaivele töhnää pesukoneen iljettävästi filtteristä Batman. Hovimestari hoitaa!

Eikä edes Robin joudu jynssäämään pulun sontaa parvekkeen kaiteesta tai hakkaamaan melkein pakkasessa mattoja, niin että otsalla on hiki mutta selkää paleltaa kuin vinttikoiralla.

Ja Robin on sentään supersankareiden plebeijiluokkaa. Tai vielä alempi: super-proletaari. Tai mikälie apu-akoluutti.

Itsellä ei ole edes kultakalaa, mutta joillakin on Rin-tin-tin tai Lassie. Tai hieno kenguru Skippy! Tai edes se piipittävä, ärsyttävä delfiini, Flipper.

Että se oli ärsyttävä piipittäjä!

Kadulla jos tulisi vastaan, niin eikun kuula kalloon ja pressu päälle. Loppuu piipitykset jonninjoutavalta kalalta!

Jos Heikki-ukkini (s. 1876) katiskaan olisi uinut se piipittävä riesa, niin suolakalaksi saman tien. Siinä hyvä talven särvin!

Mutta Tarzanin seikkailuista olisi Heikki-ukki mieluusti kuullut, kun oli luontoihmisiä itsekin.

Pihalla oli ukkilassa hiilineutraalit puutarhakalusteet, omin käsin puusta tehdyt - älyttömän hyvät istua; selkänoja tehty kapeista rimoista, niin että se muodosti tarkkaan mietityn kurvin, joka tuki istujan selkärankaa ihanasti.

Siihen kalustoon, pyöreän pöydän ääreen olisi Ukki Tarzanin istuttanut, kummitätini olisi keittänyt kahvia ja tuonut karjalanpiirakoita, munavoita, karjalanpaistia ja tassia [=muusia].

Ja piimää, maitoa, mehua, mansikoita, vattuja, mustikoita, kermavaahtoa ja marenkeja ja lusikkaleipiä, ja karnevaalikeksejä ja istuutunut kuuntelemaan Ukin ja Tarzanin keskustelua.

Tätiä ja Ukkia olisivat ihmetyttäneet Tarzanin kuvailemat monenlaiset kummat eläimet, ja niiden äänet, joita Tarzan osaisi matkia yhtä helposti kuin Ukki käkeä.

Ja lihansyöjäkasvia olisi ihmetelty ja tätini olisi vähän voivotellutkin sitä.

Mutta jos Tarzan olisi ryhtynyt uhmamielelle, ja karannut pystyyn, ja alkanut pitää sitä loilotus-huutoaan, ja meinannut ryhtyä käsivoimillaan elvistelemään ja kiskomaan tädin gladioluksia maasta, niin jo olisi Heikki-Ukin pamppu laulanut! Ja taju kankaalla olisi viety viidakon kuningas putkaan. Siellä saisi muutaman päivän pää-kuhmuaan parannella, ja miettiä syntejään.

Voisi olla hyväksikin supersankarille putkareissu, niin oppisivat arvostamaan tavallista köyhää kansaa, joka joutuu viemään roskapusseja, vetämään lakanoita, jynssäämään pulunsontaa parvekkeen kaiteesta, nitkuttamaan rätillä mehukeittotahraa melamiinipöydästä ja kaivamaan iljettävää töhnää pesukoneen filtteristä, vaikka tekisi mieli vain seikkailla, ja tehdä urheuksia, eikä jahdata kipeä selkä kyyryssä ja lyyryssä, että missä ne sukat taas ovat.

Eikä iskeä tulehtunutta varvasta ainakin 3 x päivässä nuottitelineen rautajalkaan. Hitsaamalla tehty aikoinaan se nuottiteline. Painaa varmaan 60 kiloa. Iske siihen tulehtunut varvas muutaman kerran peräkkäin niin tiedät, onkomuka pikkuharmi!

Ei ole!

Sellaista on elämä kärsineen kansamme piirissä. (Eikä siinä vielä kaikki!*)

Pahoittelee


Yksi monten puolesta

(*Mutta kaikesta muusta kansanvaivakirjossa kerr. tulevissa "jaksoissa", ajoittain.)

Keskustelu sulkeutuu 20.12.2019.
Keskustele
  • Koulun hiihtopäivä (!!)

    Näin riivaa Saatana meitä, opinahjojen avulla.

    Pieni hiihtäjäparka uursi latua niin syvällä monimetrisessä hangessa, ettei sieltä hanki-urasta illalla hiihtäessään nähnyt kuin noin 2° kapean viirun tähtitaivasta, jos pipo silmillä edes jaksoi yrittää katsoa lumisesta ”ojastaan” ylös kuin Oscar Wilde.

  • Pieniä lämmön pilkahduksia

    Itsen varhaiskasvattumismuistelua, vaatimattomin annein.

    Koska noihin aikoihin ei ollut tietokoneita, nettiä, eikä paljon mitään muutakaan (paitsi verot, sairausvakuutustoimisto, invaliidien kioski, perunannosto, kuolema ja poliisi), piti lapsena keksiä jotakin tekemistä, että olisi ollut jotakin tekemistä.

  • Täti

    Erinomaisesta tädistään kertoo hra Kajo.

    Jos olisi aikoinaan pidetty täteyden olympialaiset, minun kelpo tätini olisi voittanut kaikki mitalit, ja yleisöäänestyksen.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat