Hyppää pääsisältöön

Gustavo Gimeno, Christoffer Sundqvist & Otto Virtanen

GUSTAVO GIMENO

Espanjalainen Gustavo Gimeno on toiminut syyskaudesta 2015 Luxemburgin filharmonisen orkesterin (OPL) musiikillisena johtajana, ja sopimusta on jatkettu kevääseen 2022 saakka. Hänet on myös nimetty viisivuotiskaudeksi Toronton sinfoniaorkesterin musiikilliseksi johtajaksi alkaen syyskaudesta 2020.

Gimeno aloitti muusikonuransa lyömäsoittajana. Hänet valittiin 2001 Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin lyömäsoitinryhmään, ja seuraavana vuonna hänestä tuli lyömäsoitinten äänenjohtaja. Samaan aikaan hän jatkoi opintojaan Amsterdamin konservatoriossa keskittyen orksterinjohtoon, ja hänestä tuli Concertgebouw-orkesterin tuolloisen ylikapellimestarin Mariss Jansonsin apulaiskapellimestari. Myös Claudio Abbado ja Bernard Haitink ovat olleet hänen tärkeitä mentoreitaan.

Gimeno toimi vuosina 2009–12 Amsterdamin Con brio -sinfoniaorkesterin ja 2012–13 Het Orkest Amsterdamin ylikapellimestarina. Vuonna 2013 hän luopui lopullisesti työtään Concertgebouw'ssa ja omistautui uralleen kapellimestarina.

Gimeno on esiintynyt kapellimestarina monissa huippuorkestereissa ja vieraillut myös RSO:n johtajana, viimeksi keväällä 2019. Viime kaudella hän debytoi Los Angelesin ja Lontoon filharmonikkojen, Houston Symphonyn, St. Louisin sinfoniaorkesterin, Seattle Symphonyn ja Orchestre de la Suisse Romanden johtajana. Kevätkaudella 2020 hän johtaa OPL:n lisäksi mm. Barcelonan Liceu-oopperan sinfoniaorkesteria, Indianapolisin sinfoniaorkesteria, tyylinmukaista esitystraditiota edustavaa 1700-luvun orkesteria, Washingtonin kansallista sinfoniaorkesteria, Toronton sinfoniaorkesteria, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteria ja Münchenin filharmonikkoja.

Gimeno debytoi oopperakapellimestarina 2015 johtamalla Bellinin Norman synnyinkaupungissaan Valenciassa. Hän on sen jälkeen johtanut Luxemburgin Grand Théâtressa Verdin Simon Boccanegran ja Mozartin Don Giovannin. Tämän vuoden tammikuussa hän debytoi Zürichin oopperassa johtamalla Verdin Rigoletton, ja tammikuussa 2020 hän johtaa Verdin Aidan Barcelonan Liceu-oopperassa.
Gimenon ohjelmisto ulottuu 1700-luvun musiikista oman aikamme teoksiin. Hän on levyttänyt OPL:n kanssa vuodesta 2017 lähtien Pentatone-merkille Šostakovitšin ja Brucknerin ensimmäiset sinfoniat, Ravelin Daphnis et Chloén kokonaisesityksenä, Mahlerin neljännen sinfonian, Stravinsky-levyn (Kevätuhri, Jeu de cartes, Agon ja Chant funebre), Debussyn orkesteriteoksia (La mer, Ibéria ja pianoteosten orkestraatioita) sekä viimeksi Rossinin Petite messe solennellen.

CHRISTOFFER SUNDQVIST

Christoffer Sundqvist on toiminut Radion sinfoniaorkesterin sooloklarinetistina vuodesta 2005 lähtien. Lisäksi hän opettaa klarinetinsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja pitää säännöllisesti mestarikursseja.
Sundqvist aloitti klarinetinsoiton opintonsa Pietarsaaren konservatoriossa Bernhard Nylundin oppilaana. Vuonna 2002 hän voitti jaetun ensipalkinnon Crusell -klarinettikilpailussa ja suoritti diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Anna-Maija Korsimaa. Sundqvist on opiskellut myös Baselin musiikkikorkeakoulussa professori François Bendan johdolla.

Christoffer Sundqvist on soittanut lähes kaikkien suomalaisorkestereiden solistina. Ulkomailla hän on esiintynyt mm. BBC:n, Göteborgin, Baselin, Luzernin ja Norrköpingin sinfoniaorkesterien kanssa.
Sundqvist on vieraillut mm. Oxford Chamber Music -tapahtumassa, Kuhmon kamarimusiikissa sekä Amsterdamin Concertgebouwssa. Vuonna 2013 Sundqvist perusti Pietarsaareen RUSK- kamarimusiikkifestivaalin yhdessä säveltäjä Sebastian Fagerlundin kanssa ja toimi Pietarsaari Sinfoniettan taiteellisena johtajana 2013-2016.

Christoffer Sundqvist on kantaesittänyt Sebastian Fagerlundin, Olli Kortekankaan, Erkki-Sven Tûûrin, Aulis Sallisen sekä Jukka Linkolan klarinettikonsertot. Kamarimusiikkiyhtyeidensä kanssa hän on kantaesittänyt teoksia mm. Nordgrenilta, Haapamäeltä, Lindbergiltä ja Almilalta. Sebastian Fagerlundilta hän on kantaesittänyt klarinettikonserton lisäksi Trion ja Sonaatin.

Sundqvistin viimeisimpiä levytyksiä ovat Fagerlundin klarinettikonserton EMMA-palkittu levytys Göteborgin sinfoniaorkesterin kanssa, Peter Eötvösin ja Aulis Sallisen konserttojen levytys sekä Plus Ensemblen Jukka Tiensuun musiikkia sisältävä EMMA -palkittu levy. Lisäksi hän on tehnyt Louis Spohrin klarinettikonserttojen kokonaislevytyksen Hannoverin radion filharmonisen orkesterin kanssa.

OTTO VIRTANEN

Otto Virtanen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana Ylä-Satakunnan musiikkikoulussa. 15 auringonkiertoa nähtyään hän siirtyi pitkäaikaisen piano-opettajansa Vesa-Matti Tastulan hoivista Tampereen konservatorioon, jossa alkoivat fagottiopinnot Stig Forsmanin ohjauksessa.

Sibelius-Akatemiassa touhu jatkui László Haran ja Jussi Särkän evästyksin. Ehtipä hän soitinopintojen ohessa piipahdella jonkin verran myös kummastuttamassa Tapio Nevanlinnaa tämän sävellystunneilla sekä Leonid Bashmakovia orkestrointia oppiakseen. Fagottidiplomin Otto Virtanen suoritti vuonna 1997, valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000 ja soitti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian Soiva Akatemia -konserttisarjassa keväällä 2002. Hän on täydentänyt opintojaan Tanskan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Asger Svendsenin sekä Pariisin Konservatoriossa Pascal Gallois’n fagottiluokilla sekä lukuisilla kesä- ja mestarikursseilla.

Orkesteriuransa aluksi Otto Virtanen toimi fagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1995–1999 ja sen jälkeen soolofagotistina Tampere Filharmoniassa 1999–2004. Syksystä 2004 alkaen hän on soittanut nykyisessä toimessaan Radion sinfoniaorkesterin 1. soolofagotistina. Orkesterimuusikkouden lisäksi Otto Virtanen on aktiivinen kamarimuusikko ja monipuolinen instrumenttinsa sanansaattaja. Hän on esiintynyt kotimaassaan useiden orkesterien solistina, tehnyt Yleisradiolle lukuisia nauhoituksia sekä esiintynyt monilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla.

Muun muassa näissä yhteyksissä sekä pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa hän on tullut toimineeksi yhteistyössä useiden suomalaisten säveltäjien kanssa ja soittanut paljon kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä useistakin fagottikirjallisuuden merkkiteoksista kuten Jouni Kaipaisen ja André Jolivet’n konsertoista, Nikos Skalkottasin Sonata Concertantesta tai Luciano Berion Sequenzasta. Konserttiohjelmissaan hän yhdistelee mieluusti eri aikakausien teoksia aina varhaisesta barokista 2000-luvulle saakka.