Tina Cavén
Yle
Puhelinmyyjä yrittää saada lehtitilauksia puhumalla lupsakasti savoa. Viraston työntekijä piiloutuu hiotun ammattikielen taakse ja kätkee puheesta omat tunteensa. Käskyvaltaansa pönkittävä puhuu painokkaasti, alistuva naurahtelee sovittelevasti.
Kun juttelet tuntemattoman kanssa, teet monia huomioita hänen puhetavastaan. Ensivaikutelma persoonasta syntyy puheen sisällön lisäksi äänen väristä, voimasta, rytmistä ja intonaatiosta.
Murre saattaa paljastaa henkilön syntymä- tai asuinpaikan, ehkä myös sen miten hän suhtautuu juuriinsa. Murrehavaintoon ei kuitenkaan voi täysin luottaa, koska on mahdollista ammatillisista tai sosiaalisista syistä omaksua toisenlainen puhetapa. Puheen maneerit voivat myös tarttua, jos on ollut paljon kanssakäymistä esimerkiksi murretta puhuvan kanssa.
Moni uskoo kuulevansa, jos puhetapa on tietoisesti opeteltu; aito puhetapa tulee kaikkine vivahteineen automaattisesti suoraan selkäytimestä. Opettajilta ja esiintyjiltä edellytettiin ennen yleiskielen käyttöä, mutta nykyään persoonallinen puhetapa saa kuulua.
Temperamenttia voi olla murretta vaikeampi peittää puhuessa. Äänen voima, puheen tahti ja intonaatio kertovat paljon puhujan luonteesta ja suhtautumisesta puheenaiheeseen. Tietenkin myös puheen määrä. Myös se mistä vaietaan kertoo puhujasta ja tilanteesta.
Sosiaaliluokka johon samaistutaan vaikuttaa puhetapaan, yhteiset kiinnostuksen kohteet ja elinpiiri vaikuttavat siihen. Yhteiskuntaluokka voi kuulua puhetavassa, mutta ei välttämättä. Halutessaan kuka tahansa voi ottaa käyttöön yleiskielen ja neutraalin puhetavan. Sivistys ja kokemuspiiri kuuluvat enemmän puheen sisällössä kuin lausumistavassa.
Erilaisten muodikkaiden sanojen ja sanontojen käyttö kertoo puhujan sijoittumisen trendikartalle. Kieleen tulee jatkuvasti puhetta sähköistäviä uusia sanoja tai sanojen käyttöä uudessa merkityksessä. Slangin dynamiikka on sellainen, että kun sanat leviävät yleiseen käyttöön, niiden alkuperäisille keksijöille tulee tarve luoda uusia ydinjoukon yhteenkuuluvuutta lisääviä ilmaisuja.
Aristoteleen kantapää kysyy, kuuluuko seksuaalinen suuntautuminen puhetavassa? Väitöskirjatutkija Sanni Surkka tutkii homomiesten puheeseen liittyviä käsityksiä ja stereotypioita. Hän osaa kertoa, millaista on homopuhe, ja mistä se opitaan.
