Hyppää pääsisältöön

Onko stressiä? Näillä illuusioäänillä se tutkitusti vähenee – kokeile itse

Binauraalinen biitti on aivojen illuusioääni, jonka väitetään muokkaavan aivoaaltojasi ja vievän sinut peräti muuntuneisiin tajunnantiloihin.


Tutkimustuloksia on puolesta ja vastaan.


Laita luurit päähäsi, paina pian näytölle ilmestyvästä kaiutin -symbolista äänet päälle ja testaa itse.

(Artikkeli ei välttämättä lataudu kunnolla kaikilla mobiililaitteilla. Käytä tällöin selainta.)

Oletko valmis?






Varoitus: binauraalisen biitin kuuntelemista ei varmuuden vuoksi suositella epileptikoille, lapsille, raskaana oleville, henkilöille, joilla on mielenterveysongelmia tai joilla on rytmihäiriöitä.

Vasen korvasi kuulee nyt 200 hertsin taajuudella värähtelevää puhdasta siniääntä.

Oikea korvasi 210 hertsin taajuudella soivaa ääntä.

Mitä kuulet, kun nämä eri taajuudella värähtelevät äänet soivat yhtä aikaa?

Kuuluu aivan uudenlainen humina.

Sen värähtely alkaa fyysisesti tuntua päässäsi, eikö niin?

Värähtely on vasemman ja oikean korvan kuulemien äänten erotus: 10 hertsiä.

Tätä kutsutaan binauraaliseksi biitiksi.

Se värähtelee samalla taajuudella kuin aivoaaltosi silloin kun ne ovat syvärentoutuneessa tilassa.

Jos siis kuuntelisit tätä huojuntaääntä jonkin aikaa, aivoaaltosi saattaisivat alkaa resonoida sen mukaisesti ja pääsisit sen myötä syvärentoutuneeseen tilaan.

Skrollaa jutun loppuun, jos haluat heti testata alfa-, beta-, delta- ja theta -aivoaaltojen taajuuksilla värähtelevien biittien vaikutusta.

Mistä tässä illuusioäänessä on oikein kyse?

Binauraalinen biitti muokkaa joidenkin tutkimusten mukaan aivojen omia sähköisiä aaltoja ja siten joko syvärentouttaa tai virkistää kuulijansa.

Se on suosittu ääniterapiamuoto (puhutaan myös ääniohjauksesta) ja huomattavan monessa tutkimuksessa on saatu positiivisia tuloksia stressinhallinnassa, ahdistuksen hoidossa sekä luovan työskentelyn ja kognition kehittämisen alueilla. Sitä on myös testattu epilepsian parantamiseen.

Viime vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan binauraalinen biitti syvensi ja pidensi koehenkilöiden unta.

Muuntuneita tajunnantiloja tutkinut Robert Monroe havaitsi 1950 -luvulla, että tietynlaiset äänet saavat aikaan taajuusseurantavasteen aivojen sähköisessä toiminnassa. Aivoaallot siis lähtisivät seuraamaan binauraalisen biitin värähtelyä.







Miten on mahdollista, että illuusioääni voi muokata aivoaaltoja?

Varmaa vastausta ei ole.

On osittain edelleen mysteeri, millä kaikilla eri tavoilla aivot ääniaaltojen välittämää informaatiota ylipäänsä käsittelevät.

Se, mitä tiedämme on seuraavaa:







Vasemman ja oikean korvan välittämä tieto yhdistyy käsiteltäväksi aivoille ensimmäisen kerran aivorungon oliivitumakkeessa.


Tämä on siis ensimmäinen mahdollinen paikka, jossa myös binauraalinen biitti saattaisi syntyä.







Alemman nelikukkulan jälkeen rata haarautuu.







Ja kulkeutuu aivojen sisäosissa olevaan talamukseen, joka toimii kaikkien aistiratojen väliasemana.







Joidenkin tutkimusten mukaan binauraalinen biitti välittyisi kuuloaivokuorelle vaihelukittuna siten, että se määrittyisi alemman nelikukkulan vastineen mukaisesti.







MEG:llä on paikannettu binaural beat -aktivaatiota kuuloaivokuorella sekä parietaali- ja frontaalilohkojen aivokuorella.







Toisissa tutkimuksissa sitä on löydetty aivopuoliskojen sisäpinnoilla.







Huojuntaääni voisi siis syntyä aivojen sisemmissä osissa, mutta yhtä hyvin vasta aivokuorella.

Myös esimerkiksi tinnitusilmiötä on paikannettu kuuloaivokuorelta, mutta se ei tarkoita sitä, että tämäkin illuusioääni olisi syntynyt vasta siellä, vaan jo aikaisemmin esimerkiksi sisäkorvan rakenteellisen vian takia.

Kuulo on hälytysaisti, joten aivot yhdistävät kahdesta korvasta saapuvat äänet ja alitajuisesti jatkuvasti analysoivat, missä suunnassa ja kuinka kaukana kuultu ääni on. Koska binauraalisessa biitissä oikea ja vasen korva saavat eri informaatiota, tuntuu ääni matkaavan vasemman ja oikean korvan välillä.
Koska aivomme ovat optimoidut tulkitsemaan, missä suunnassa on vihollinen, saattaa rentoutuminen tapahtua jo yksin siitä syystä, että aivot käsittelevät ääntä, joka antaa hyödytöntä tietoa ja joka soi ainoastaan pään sisällä.







Olet saattanut törmätä binaural beats -termillä markkinoituihin rentoutumista tarjoaviin kaupallisiin sovelluksiin.


Youtube-videot lupaavat sinulle kvanttihyppyjä muuntuneisiin tajunnantiloihin ja shamanistista tietoisuutta.


On "Super brain power"-tilaan vieviä beta-aaltoja ja syvää transsia lupaavia delta-aaltoja. Näissä binauraalinen biitti sykkii ambient-henkisen musiikin taustalla.

New Age -terminologiasta huolimatta tällä biitillä näyttäisi olevan myös todellisia vaikutuksia aivoaaltoihin.

On tutkimuksia, jotka vahvistavat Robert Monroen 50-luvulla tekemän havainnon siitä, että aivot alkavat seurata binauraalista biittiä.


Eli riippuen siitä, millä taajuudella illuusioääni värähtelee, se näyttäisi hidastavan tai kiihdyttävän aivojen omia aaltoja, jotka luokitellaan alfa-, beta-, delta-, theta- ja gamma -aaltoihin. Jos ihminen toisin sanoen käy ylikierroksilla, hidastuisi hänen aivoaaltojensa värähtely, jos hän kuuntelisi vaikkapa nukahtamisen tilassa esiintyvien alfa -aaltojen taajuudella värähtelevää biittiä.

Toisaalta on joitakin tutkimuksia, joiden mukaan binauraalisella biitillä ei olisi juuri minkäänlaista vaikutusta koehenkilöiden EEG:hen.







Robert Monroe ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka on kiinnittänyt huomiotaan huojuntaäänen vaikutuksiin.

Binauraalisten biittien historian voi ajatella ulottuvan tuhansien vuosien taakse.

Arkeoakustiikan tutkijat ovat esimerkiksi osoittaneet yli 4000 vuotta vanhan maltalaisen temppeli Ħal Saflieni Hypogeumin tiloissa resonoivan voimakkaasti.

Kiinnostavaa kyllä, tutkijoiden mukaan maltalaisen temppelin holveissa syntyvällä huojuntaäänellä on "voimakas vaikutus aivojen aktiivisuuteen", mikä on "edesauttanut rituaalisen laulun ja mystisen tietoisuuden vaikutusta".

Kuuntele binauraalisia biittejä ja testaa itse niiden vaikutusta

Tutkimuksissa mainitaan yleisesti, että aivoaaltojen värähtelyn muutos ei tapahdu sekunneissa eikä hälinässä, vaan aikaa lepoasennossa olisi varattava vähintään vartti, ennen kuin biitin autuaaksitekevät vaikutukset tehoavat.

On toisaalta selvää, että jos vartin verran lepäilee silmät suljettuna kuunnellen mitä vain huminaa, on jo tehokkaasti rentoutunut.

Ääänisuunnittelija Anders Wiksten toteutti neljälle eri aivojen aaltopituudelle binauraalisia biittejä ilman taustamusiikkia.

Kommentoi alla, miltä eri biitit sinusta tuntuvat.

Alfa-aallot

Alfa-aaltojen taajuus on 8–13 hertsiä ja ne aktivoituvat rentoutumisen hetkinä ennen nukahtamista.
Alfa-aallot valtaavat aivot myös, kun ihminen katselee televisiota.
Alfa-aaltojen puute voi johtaa ahdistukseen, stressiin ja unettomuuteen.

Beta-aallot

Beta-aaltojen taajuus on 12–33 hertsiä, ja niiden korkea taso johtuu neuronien intensiivisestä toiminnasta.
Beta-aallot osoittavat, että ihminen on keskittynyt intensiivisesti johonkin toimintaan tai että hän on pirteä ja valmis reagoimaan.

Delta-aallot

Delta-aaltojen värähtelytaajuus on 1–3 hertsiä.
Ne liittyvät syvän unen jaksoon, jolloin ei nähdä unia sekä parasympaattisen hermoston toimintaan, kuten sydämen sykkeen säätelemiseen ja ruoansulatukseen.
Immuunijärjestelmän toimintaa ja oppimista edistävät delta-aallot ovat hyvin yleisiä vauvoilla ja pienillä lapsilla.
Mitä enemmän ihminen vanhenee, sitä vähemmän hänen aivonsa tuottavat delta-aaltoja.

Theta-aallot







Theta-aaltojen taajuus vaihtelee 3,5 ja 8 hertzin välillä.
Ne liittyvät REM-unen lisäksi mielikuvitukseen, harkintaan, uneen ja intensiivisiin tunteisiin.







Saatat kuulla eri taajuusalueilla värähtelevän binauraalisen biitin eri puolilla päätäsi.
Tämä riippuu siitä, millainen suuntakuulosi on, ja millä tavalla juuri sinun aivosi ovat tottuneet sijoittamaan ääniä.
Aivosi nimittäin yrittävät paikantaa tämän oudon äänilähteen johonkin, ja vertaa sitä vaikkapa ääniin, jotka totutusti tulevat ylhäältä, kuten vaikkapa lintujen liverrykseen.
Koska tämä "hyödytön" ääni soi ainoastaan pääsi sisällä, kuulojärjestelmäsi ja aivosi sijoittavat sen jonnekin, joka on juuri sinulle yksillöllistä.







Jutun asiantuntijoina ovat toimineet kognitiivisen neurotieteen dosentti Sari Ylinen, Helsingin Yliopisto, psykologian professori Kimmo Alho, Helsingin Yliopisto sekä akustiikan professori Ville Pulkki, Aalto Yliopisto.
Äänisuunnittelu, musiikki ja taustatoimitus Anders Wiksten,
graafinen suunnittelu Olli Aittoniemi