Hyppää pääsisältöön

70 vuotta suljettu ovi aukesi

Serbialaisen asunnon etuoven koristeellinen ovisilmä
Serbialaisen asunnon etuoven koristeellinen ovisilmä Kuva: Dribbling pictures dokumenttielokuvat,uusi kino

Dokumentaristi Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.
Harri Römpötti haastatteli dokumentaristi Mila Turajlićia Kööpenhaminassa.

”Aina, kun valta vaihtuu, uusi pyrkii pyyhkimään vanhan pois. Siksi emme tiedä, keitä olemme. Ja siksi haluan aukoa historian ovia”, Mila Turajlić sanoo.

Dokumenttielokuvan ohjaaja Mila Turajlicin kuva
Dokumenttielokuvan ohjaaja Mila Turajlicin kuva Kuva: Miguel Bueno dokumenttielokuvat,kaiken tuolla puolen

Turajlic syntyi vuonna 1979 Belgradissa. Siellä valta vaihtui monta kertaa 1900-luvulla. Vuosisadan alussa se oli Serbian kuningaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1929 diktatuurisen Jugoslavian kuningaskunnan. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Belgradin. Sen jälkeen se oli marsalkka Titon hallitseman sosialistidiktatuuri Jugoslavian pääkaupunki. Jugoslavia hajosi 1990-luvun alussa alkaneissa sodissa, jotka varjostivat Turajlićin nuoruutta.

Dokumentissa Kaiken toinen puoli yksi ovi historiaan aukeaa ihan konkreettisesti. Titon sosialistihallinto kansallisti kaiken vuonna 1946 ja jakoi Turajlićin perheen kodista osan toisille. Asunnon osia erottava ovi pysyi kiinni 70 vuotta.

”Kun tajusin, että kotimme voi kertoa tarinan, ymmärsin myös, ettei elokuva voi poistua siitä asunnosta. Siinä ei ole kertojaa tai mitään muuta kuin dokumentoidut henkilöt ja arkistomateriaalia, joka sekin pyrkii kuvittamaan henkilökohtaisia muistoja.”

Turajlicin suku on tosiaan ollut historian polttopisteessä. Korttelin, jossa heidän asuntonsa on, rakennutti Mila Turajlićin isoisän isä Dušan Peleš, ministeri, joka allekirjoitti vuonna 1918 Jugoslavian kuningaskunnan luoneen asiakirjan. Mila Turajlićin äiti Srbijanka Turajlić (s. 1946) on Belgradin yliopiston professori ja demokratia-aktivisti. Hän osallistui Slobodan Miloševićin hallintoa vastustaneeseen Otpor-järjestöön, jonka nimi tarkoittaa vastarintaa. Srbijanka Turajlic työskenteli myös apulaisopetusministerinä 2000-luvun alussa.

”Äidillä on niin vahva luonne, että hän valtasi elokuvan. Hän oli tosi yllättynyt, kun näki, kuinka iso rooli hänellä on”, Mila Turajlić sanoo.

Oman perheen kuvaaminen ei ollut aina helppoa. Turajlić kuvasi dokumenttiaan viisi vuotta. ”Kukaan perheestäni ei ottanut minua vakavasti eikä tajunnut, mitä olin tekemässä. Siitä oli paljon apua. Kun he eivät uskoneet, että saisin dokumenttini tehtyä, pystyin kuvaamaan rauhassa niin kuin halusin. Yhden vuoden pidin kameraa aina valmiina. Mietin koko ajan, pitäisikö tämäkin nyt kuvata. Se oli outo tila. Elokuvaa tehdessäni näin unia, joissa olin joku muu katsomassa sitä ja mietin, mitä tunteita se herätti. Luulen, että emotionaalinen ymmärrys voi olla tärkeämpää kuin faktat.”

Turajlić on opiskellut elokuvatuotantoa Belgradissa ja dokumenttien tekemistä Pariisissa. Siinä välissä hän opiskeli politiikan tutkimusta London School of Economicsissa. Hän on työskennellyt taustatoimittajana BBC:llä, Discoveryllä ja Arte Francessa. Esikoisdokumentti Cinema Komunisto (2010) kuvasi, kuinka Jugoslavian kansallista identiteettiä rakennettiin elokuvalla. Siinä avattiin Titon omat elokuva-arkistot. Se sai jo kansainvälistä huomiota. Kaiken toinen puoli (Druga strana svega, 2017) sai Amsterdamin Idfa-festivaalin pääpalkinnon ja sitä on näytetty ahkerasti maailman festivaaleilla. Haastattelun Turajlić antoi keväällä Kööpenhaminan CPH:DOX-festivaalilla, jossa hän oli päävieraita.

”Nuorena olin poliittisesti aktiivinen. Vallankumous tuli, kun oli 21-vuotias, ja menetin kiinnostukseni politiikkaan. Näitä dokumentteja yhdistää kiukun tunne ja tein ne anteeksipyynnöksi siitä, etten taistele maani taisteluja.”

Voisi tosin väittää, että dokumentit ovat erinomainen väline taistella monenkin asian puolesta. Vähitellen Turajlić on alkanut saada etäisyyttä uusimpaan elokuvaansa ja on alkanut hahmottaa sitä
itsekin uudestaan.

”Onhan se outo juttu äidistä ja tyttärestä ja tarina maasta, joka oli ehkä sepite itsestään. Äitini kuului vuoden -68 sukupolveen. Sillä oli unelma maailmasta, jonka rakentamisessa se epäonnistui.”

”Jugoslavian hajoamisessa on samoja pelottavia piirteitä kuin Euroopassa tällä hetkellä. Siitä tuli elokuva perinnöstä, jota emme ehkä haluaisi, koska se vihjaa, että sodat eivät ehkä olekaan menneisyyttä.”

Kaiken toinen puoli -dokumentissa asunnon puolikkaiden ovi lopulta aukeaa. Nyt Mila Turajlić asuu siellä toisella puolella, asunnon osassa, joka oli suvulta suljettu vuosikymmeniä ennen hänen syntymäänsä. ”Siellä on paljon menneisyyden aaveita kämppiksinä”, Turajlić toteaa.

Uusi Kino: Kaiken toinen puoli, Teema ti 26.11. klo 23.15 ja ke 27.11. klo 12.30.

  • Lapset aikuisten maailmassa – Teeman elokuvia joulukuussa

    Lapset avaavat näkökulmia maailman nurinkurisuuteen.

    Joulukuussa ja tammikuussa Teeman Kino Klassikko ja perjantain Kino esittävät vanhoja ja uusia elokuvia ajattomasta aiheesta. Lapset avaavat aina palkitsevan näkökulman aikuisten maailmaan ja sen nurinkurisuuteen ja epäkohtiin, koulukiusaamisesta maailmansotiin.

  • Teeman joulun lahjapaketit 2019

    Elokuvia, musiikkia, sarjoja, magiaa.

    Teeman jouluun kuuluvat lahjapaketit, joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12! Elokuvia, musiikkia, sarjoja, magiaa.

  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa