Minna Knus-Galán
Yle
Postin seikkailut Venäjällä, epäonnistuneet yrityskaupat ja laajentuminen logistiikkabisnekseen ovat tulleet maksamaan valtionyhtiölle jopa satoja miljoonia euroja. Tappiollista logistiikkatoimintaa on rahoitettu perinteisen postipalvelun voitoilla, ilmenee MOT:n selvityksestä.
Perinteisen postin määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Postin mukaan logistiikka, eli erilaisten tuotteiden kuljetus ja varastointi tukee hupenevaa postipalvelua. Tilinpäätökset kertovat kuitenkin muuta.
Pelkästään vuosina 2008–2015 Postin logistiikkapalvelut tuottivat yli 170 miljoonaa euroa tappiota. Samaan aikaan perinteinen postipalvelu tuotti lähes 500 miljoonaa euroa voittoa.
Postin toimintaa vuosikausia seuranneen liikkeenjohdon konsultin Timo Valtosen mukaan perinteisen postipalvelun voitoilla tuetaan jatkuvasti Postin muuta liiketoimintaa.
– Logistiikan ja Venäjän liiketoimien aiheuttamat tappiot vaarantavat meille tavallisille kuluttajille tärkeän varsinaisen postitoiminnan. Se on minusta väärin, Valtonen sanoo MOT:n haastattelussa.
Läpinäkyvyys katosi Postin tilinpäätöksistä
Viime vuosina Posti ei enää ole avannut julkisesti tarkkoja alakohtaisia lukemia. Perinteinen postipalvelu ja logistiikka yhdistettiin vuonna 2016 yhdeksi yksiköksi.
Se tekee mahdottomaksi arvioida, miten Postin eri toimialat pärjäävät taloudellisesti.
Postin talous- ja rahoitusjohtaja Tom Jansson kieltäytyy avaamasta uusimpia logistiikan tuloksia MOT:lle.
– Emme avaa sitä suhdetta emmekä julkista tietoa tällä hetkellä, Jansson sanoo.
Eikö olisi läpinäkyvämpää eritellä yksiköiden tuloksia?
– Pyrimme viemään markkinoille tuloksia niin hyvin kuin osaamme. Näitä arvioidaan joka vuosi yhdessä hallituksen kanssa, Tom Jansson kertoo.
Timo Valtonen kritisoi Postin tapaa kertoa tuloksiaan niin, että ulkopuoliset eivät pysty analysoimaan Postin liiketoimintaa ja sen kannattavuutta.
On inhottavaa näyttää 10 vuotta pitkiä tappiolukuja.
Hän ymmärtää kuitenkin miksi Posti muutti talousraportointiaan.
– On inhottavaa näyttää kymmenen vuotta pitkiä tappiolukuja. On kivempi näyttää vähän pienempi liiketulos, kun tappioluku on ympätty kannattavan postibisneksen lukuihin mukaan, Valtonen sanoo.
MOT pyysi kahta yritysanalyytikkoa analysoimaan Postin viimeisimpiä tilinpäätöksiä.
Analyytikoiden mukaan mikään ei viittaa siihen, että perinteisen postipalvelun liiketulos olisi yhtäkkiä romahtanut tai logistiikan liiketulos kasvanut rajusti.
Logistiikka ei siis edelleenkään näytä tukevan postipalveluja, vaan pikemmin päinvastoin.
”Onko valtionyhtiön tehtävä häiriköidä markkinoilla?”
Postin logistiikkastrategian toteutus on ontunut – ja samalla Posti on suututtanut kilpailijansa kuljetusalalla. Heidän mielestään Posti on aggressiivinen hintahäirikkö.
– Posti polkuhinnoittelee lähetyksiä. En tiedä onko valtionyhtiön rooli olla toimivilla markkinoilla häiriköimässä hinnalla, sanoo oululaisen Vähälä Logistics -yhtiön toimitusjohtaja Ville Vähälä.
Vähälän mukaan Posti yrittää hinnalla millä hyvänsä kaapata markkinaosuuksia itselleen.
Postin aggressiivinen laajentuminen on uhka yksityisille kuljetusyrityksille.
Näkemyksellä on laaja tuki logistiikka-alalla.
Kuljetusalan yrittäjät ovat jo useita kertoja vedonneet valtio-omistajaan Postin logistiikkabisneksen hillitsemiseksi.
Vuonna 2017 tehdyssä vetoomuksessan yrittäjät toteavat, että Postin ”aggressiivinen laajentuminen ’rajattomine’ resursseineen ja perinteisen sekä kannattavan postitoiminnan tuottamine tappiopuskureineen on uhka yksityisille kuljetusyrityksille”.
Tänä syksynä viisi yrittäjää esitti omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle laskelmia, joiden mukaan Posti on tarjonnut kuljetuksia jopa 30 prosenttia halvemmalla kuin muut yrittäjät.
Ville Vähälä osoittaa ikkunan ulkopuolella levittäytyvää rahtiterminaalia, jossa kymmenet rekat ja kontit seisovat riveissä.
– Kuten näkyy, tämä toimiala vaatii paljon investointeja. Jos emme pysty tekemään liiketoimintaa kannattavasti, meidän investointikykymmekin heikkenee.
Posti: Kilpailemme rehdisti
Posti kieltää hintojen polkemisen ja sanoo toimivansa täysin markkinaehtoisesti.
– Tämä on erittäin matalakatteinen, haastava toimiala ja pyrimme tekemään parhaamme rehdillä kilpailulla, Postin talous- ja rahoitusjohtaja Tom Jansson sanoo.
Kilpailijoiden väite kymmeniä prosentteja alhaisemmista hinnoista ei Janssonin mukaan pidä paikkaansa. Hän selittää kritiikkiä muun muassa ”mediakuohunnalla”, jonka syitä Jansson ei osaa sanoa.
Kesän ja syksyn aikana mediassa on uutisoitu muun muassa Postin johdon suurista palkkioista sekä meneillään olevasta työriidasta. Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen erosi tehtävästään lokakuun alussa.
Tämä on erittäin matalakatteinen, haastava toimiala.
Postin epäonnistuneet logistiikka-seikkailut
Posti aloitti laajentamisen logistiikka-alalle jo yli kymmenen vuotta sitten.
Markkinaosuuksia on hankittu isolla rahalla. Tässä muutama esimerkki:
- Vuonna 2005 Posti osti tanskalaisen Combifragt-logistiikkayrityksen 60 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2008 Posti osti venäläisen NLC-logistiikkayrityksen 200 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2016 Posti osti suomalaisen elintarvikelogistiikkayhtiö Veinen 6,6 miljoonalla eurolla.
Yrityskaupat eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.
Useiden asiantuntijoiden mukaan Posti maksoi Combifragtista ylihintaa. Kaupan myötä myyjästä, tanskalaisyrittäjä Jørgen Hansenista tuli miljonääri.
Vuonna 2015 Posti päätyi kuitenkin myymään yhtiön takaisin samalle yrittäjälle, jolta se oli ostettukin. Myyntihintaa ei ole julkistettu.
Posti selitti myyntiä sillä, että talouden taantuma ja alan kova kilpailu olivat heikentäneet logistiikkatoiminnan kannattavuutta.
Suomalaisen logistiikkayhtiö Veinen tarina Postissa oli vieläkin lyhyempi.
Osia Veinestä myytiin tänä syksynä, vain kolme vuotta yrityskaupan jälkeen. Yhtiössä on pitkin syksyä pidetty yt-neuvotteluja.
Venäjällä kymmenien miljoonien tappiot
Venäjällä Posti, eli Itella Venäjä, sinnittelee edelleen, mutta tappiot ovat valtavat.
Viimeisimmän kuuden vuoden aikana Itella Venäjä on tehnyt yli 40 miljoonaa euroa tappiota.
Postin johdon mukaan Venäjän tappiot johtuvat Postin ulkopuolisista seikoista, kuten finanssikriisistä, maailmanpolitiikasta ja ruplan heikkenemisestä.
– Jos asiaa tarkastelee sitä kautta, että paljonko emoyhtiö on täältä saanut osinkoja, niin silloin tietysti ne osingot on jäänyt saamatta, sanoo Itella Venäjän johtaja Jussi Kuutsa MOT:n haastattelussa Moskovassa.
MOT:n analyytikolla teettämien laskelmien mukaan Postin pitäisi tehdä Venäjällä vuosittain vähintään kymmenen miljoonaa euroa voittoa, jotta investointia voitaisiin pitää kannattavana.
Postin talousjohtaja Tom Jansson on kuitenkin optimistinen.
– Siihen tähdätään ja kehitetään Venäjää eteenpäin, niin katsotaan, miten siinä sitten käy tulevaisuudessa.
– Minua yllättää se, että jatkuvasti vain näitä tappiobisneksiä katsellaan siellä Postissa. Minusta on hämmentävää, että myöskään hallitus ei puutu valtionyhtiön omaisuuden säilyttämiseen, Timo Valtonen sanoo.
MOT: Postin hukatut miljoonat
Maanantaina 25.11.2019 Yle Areena ja TV1 klo 20.
