Postin hukatut miljoonat: käsikirjoitus

Asiakaspalvelujohtaja, Posti: Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta iso askel Postille.

Postin brändin ja markkinoinnin johtaja: “Tässä seistään, pienen uurastuksen jälkeen, uuden äärellä, Postin uuden matkan äärellä. Ja katsotaan kohta mitä siellä sisällä luuraa. Nyt päästään unboxaamaan.

Applodit.

Olkaa hyvä, käykää sisään. Tervetuloa!

MOT: Postin hukatut miljoonat

Luottamus valtionyhtiö Postiin on pohjalukemissa. Palvelu ei toimi, työntekijöiden määrää on karsittu ja työehtoja on kiristetty.

Yle uutiset arkisto.
Lakkoilija huutaa megafoniin: Kuuleeko Posti?! Antakaa meille työrauha!

Samaan aikaan kun postipalveluissa on säästetty Suomessa, Posti on tehnyt miljoonainvestointeja logistiikka-alalle - etenkin Venäjällä.

Tom Jansson, talousjohtaja, Posti: Logistiikka on tällä hetkellä merkittävä kannattavuuden lisäys, antaa myös merkittävän kannattavuuslisäyksen Postin tulokseen.

MOT: Voitko kertoa viime vuoden lukuja?

Tom Jansson: Me ei avata logistiikkaa erikseen tuota tuloksen osalta.

Postin julkinen viesti on jo vuosia ollut se, että logistiikka, siis tuotteiden varastointi ja kuljetus tukee perinteistä, lailla säädettyä postipalvelua. Tässä ohjelmassa yritetään selvittää pitääkö väite paikkansa. Vai onko käynyt päinvastoin? Onko logistiikasta tullut Postille rasite?

Selvitys vie meidät Vantaan rahtiterminaalista Moskovan keskustaan, Jyväskylän järvimaisemista Helsingin yöhön. Tarina alkaa kuitenkin Joensuusta.

Kirsi Raassina, postinjakaja, Joensuu: No niin. Auto on pakattu ja toiseksi viimeinen työpäivä. Viittä vaille hyvästi. Nyt pitää kertoa asiakkaille että postinkantaja vaihtuu tällä reitillä.

Kirsi Raassina on työskennellyt 11 vuotta postinjakajana.

Kirsi Raassina: Ennen on ollut se oikeanlainen, tietynlainen ammattiylpeys. On ollut kivaa olla postilainen. On ollut kivaa palvella asiakkaita. On hyvällä mielellä halunnut palvella työnantajaa ja antaa kaikkensa, tehdä parhaansa. Siitä on saanut myöskin hyvää palautetta ennen. Se on puolin ja toisin toiminut se homma.

Kirsi soittaa asiakkaalle: No, postijakelusta Raassina tervehdys. Kokkeilin jo soitella aikaisemmin, olisi teille paketti tulossa. Ollaanko siellä kotosalla?

Nyt Raassinan mitta on kuitenkin täyttynyt. On hänen toiseksi viimeinen päivänsä postinjakajana - sitten hän jättää Postin.

Raassina: Se, mitä nää viimeiset kuukaudet on ollu töissä, niin se fiilis, mikä on ollut, niin tavallaan semmoinen niin kuin, että ei tää Posti enää ole hyvä työnantaja.

Kirsi Raassina työskentelee Pohjois-Karjalan alueella. Siellä on viimeisten kolmen vuoden aikana irtisanottu kymmeniä ihmisiä. Kymmenet muut ovat lähteneet omasta tahdostaan. Uusia ei palkata tilalle.

Raassina: Kaikki niin kuin jaksaminen, työntekijöiden jaksaminen on kovilla. Työajat alkaa olla epäinhimilliset. Työmäärä on epäinhimillistä. Siitähän se on kiinni, että postit jää jakamatta, kun ei ole työntekijöitä.

Kello on kaksi yöllä. Olemme Helsingin Lauttasaaressa.

“Ali”, varhaisjakelija, Helsinki: I took the newspapers from the starting point and then when I finish I have to return the carro to the startpoint.

Käännös: Hain sanomalehdet lähtöpaikasta ja kun lopetan, minun pitää palauttaa kärryt samaan paikkaan.

Alin lehdenjakeluvuoro on juuri alkanut. Ali pelkää, että haastattelun antaminen voi vaikeuttaa hänen tulevia työmahdollisuuksiaan. Siksi hän ei esiinny kasvoillaan tässä jutussa.

”Ali”: My route they calculated it 3,½ hours.

MOT: Is that enough?

Ali: No, actually it’s not enough.

Käännös:
”Ali”: Jakelureitin on laskettu vievän 3,5 tuntia.
MOT: Onko se tarpeeksi?
”Ali”: Ei se kyllä ole.

Alin jakelureitti on noin kolme kilometriä pitkä. Varsinkin viikonloppuisin Postin arvioitu aika ylittyy usein tunnilla, jopa kahdella. Ylittävästä ajasta Posti ei maksa palkkaa.

“Ali”: I get per hour 8 euros 90 cents. The payment that the Posti gives us it’s like really nothing.

Käännös: Saan 8,90 euroa tunnissa. Postin maksama palkka on todella pieni.

Ali jakaa lehtiä kuusi päivää putkeen, sen jälkeen hänellä on kaksi vapaapäivää. Yölisä: 80 senttiä tunti. Kuukausipalkka: noin 700 euroa.

MOT: Is that enough for living?

Ali: It’s not enough.

Käännös:
MOT: Riittääkö se elämiseen?
"Ali": Ei riitä.

Tom Jansson, talousjohtaja, Posti: No Postihan maksaa täysin työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Sen mukaan me toimitaan.

MOT: Riittääkö tällainen palkka elämiseen?

Tom Jansson: Niin kuin sanoin, me maksetaan työehtosopimusten palkkoja, joka on työnantajan ja työntekijän sopima palkkataso. Sen mukaan me maksetaan kaikki meidän palkat.

Varhaisjakelijoiden palkka laski pari vuotta sitten kun heidät siirrettiin halvempaan työehtosopimukseen. Samaa Posti on suunnitellut lajittelijoille ja postinjakajille.
Postin säästökuurin ja yt-neuvottelujen taustalla on postimäärän raju vähentyminen. Kirjeet ja paketit kuuluvat postilaissa säädettyihin peruspalveluihin. Mutta yhä suurempi osa Postin liiketoiminnasta on tänä päivänä jotain aivan muuta.

Posti on jo vuosia investoinut vahvasti logistiikka-alaan, eli jakelu, kuljetus, rahti- ja varastopalveluihin.

Tom Jansson, talousjohtaja, Posti: No Postihan on logistiikkayhtiö sinänsä ja se on meidän keskeistä tekemistä. Niin kuin näkee meidän viime vuosineljänneksen tuloksesta, niin olemme ottaneet joitakin hyviä askeleita eteenpäin meidän strategiassa.

Kuvaava esimerkki Postin strategiasta löytyy täältä. Yli kolmen jalkapallokentän kokoinen rahtiterminaali avattiin vuosi sitten Vantaalla. Se on yksi Suomen suurimpia. Terminaali oli Postille yli 30 miljoonan euron investointi. Terminaalin kautta kulkee laidasta laitaan tavaraa, joka päätyy asukkaille ympäri maata: rakennusmateriaalia, huonekaluja, moottoripyöriä, makeisia.

Lyhyen ajomatkan päässä tapaamme erään Postin kuljetusalan kilpailijoista.

Ville Vähälä, toimitusjohtaja, Vähälä Logistics: Me ollaan vuonna -37 perustettu perheyritys. Isoisä on aikanaan sen Keski-Pohjanmaalla Ullamankylässä perustanut.

Vähälä Logistics -yrityksen toimitusjohtaja on monen muun kuljetusyrittäjän tavoin seurannut Postin toimintaa hämmentyneenä.

Ville Vähälä, Vähälä Logistics: Kyllä he tarjoaa selkeästi halvempaa palvelua kuin mitä kukaan muu markkinoilla oleva yhtiö pystyy tarjoamaan. Selkeästi polkuhinnoittelee lähetyksiä verrattuna alan muihin toimijoihin. Koittaa hinnalla millä hyvänsä sitä volyymia saada itselleen.

MOT: Miten paljon halvemmalla?

Ville Vähälä: On tullut hyvin merkittäviäkin prosentteja vastaan näissä tarjouskilpailuissa, jopa parikymmentä prosenttia oltu muut kalliimpia.

MOT on puhunut viiden eri kuljetusyrityksen kanssa. Kaikki kertovat Postin polkuhinnoittelusta, joka on vaikeuttanut yksityisyrittäjien liiketoimintaa.

Ville Vähälä: En mä tiedä onko valtionyhtiön rooli olla toimivalla markkinalla häiriköimässä hinnalla mukana. Onko se valtionyhtiölle oikea rooli?

Posti kieltää hintojen polkemisen eli hintadumppauksen.

Tom Jansson: Posti ei dumppaa hintoja. Eli niin kuin sanottu, tää on erittäin matalakatteista ja me toimitaan täysin markkinaehtoisesti ja meillähän on aika paljon asiakasvaihtoakinEli harmillisesti joskus menetämme asiakkaita ja saamme uusia asiakkaita. Toimimme täysin markkinaehtoisesti näissä.

Jyväskyläläinen Timo Valtonen on kouluttanut tavaraliikenteen yrittäjiä yli 20 vuotta. Hän on pitkään seurannut Postin liiketoimintaa ja koko logistiikka-alaa.

Timo Valtonen, yrittäjä, konsultti: No, siellä on se hintahäirikkö, joka estää niitten, niitten hintojen nostamisen terveelle tasolle. Postin takia. Ärtymystä herättää se, että kentälle on tullut tämmöinen iso toimija, Posti, joka heidän mielestään voimakkaasti hintakilpailulla, epäterveellä hintakilpailulla on ottanut markkinaosuuksia ja on ostanut myöskin yrityksiä pois tuolta yksityisiltä markkinoilta vahvistaakseen sitä omaa logistiikkapuoltaan, joka on, jonka tulokset on tosi murheellisia.

Posti aloitti laajentamisen logistiikka-alalle jo yli kymmenen vuotta sitten. Se on ostanut lukuisia logistiikkafirmoja sekä Suomesta että ulkomailta. Useat yrityskaupat ovat epäonnistuneet ja Posti on pian oston jälkeen myynyt yritykset eteenpäin.

MOT:n verkkojuttu: Postin ulkomaan bisnekset karahtivat kiville

Tuore esimerkki on Veine. Kolme vuotta sitten Posti osti yhtiön. Se oli silloin merkittävä tekijä elintarvikelogistiikka-alalla. Tänä syksynä Posti myi osan Veinestä ja yt-neuvotteluja on pidetty pitkin syksyä.

Ville Vähälä: Kuulostaa aika sekavalle. Aika nopeasti on saatu se bisnes hävitettyä käsistä.

Timo Valtonen: Hyvä liikkeenjohto näkyy hyvissä luvuissa. Huono liikkeenjohto näkyy huonoissa luvuissa. En voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että Veinenkin tapauksessa tää poukkoilu ei todista hyvää liikkeenjohtoa.

MOT: No mistä se kertoo, että kolme vuotta yritysoston jälkeen osa yrityksestä myydään ja yt:t on päällä?

Tom Jansson: No valitettavasti aina joskus joudumme myös tämmöisiin yt-prosesseihin. Etenkin, niin kuin sanoin, tässä toimialalla, missä Posti toimii, niin kulurakennehan on erittäin tärkeä.

MOT: Miten hyvin Posti on pärjännyt elintarvikelogistiikassa?

Tom Jansson: No niin kuin sanottu, niin kuljetusliiketoiminta on sinänsä hyvin haastavaa. Se on hyvin matalakatteista ja näin poispäin. Se on katsottu niin kuin tärkeäksi, kun meidän kokonaisuutta ajatellen, miten me pystytään palvelemaan meidän asiakkaita ja sillä lailla on ollut hyvä lisä meidän asiakkaiden tarjontaan.

MOT: Voitko avata elintarvikelogistiikan tuloksia?

Tom Jansson: En. Niin kuin sanoin, me ei niitä julkaista. Sen takia me ei niitä avata julkisesti.

Vuoteen 2016 Posti raportoi erikseen perinteisen postipalvelun sekä logistiikan liiketulokset.

GRAFIIKKA:
2008-2015 Postin liiketulos
Logistiikka -170 milj e
Postipalvelut +500 milj e
Lähde: Postin tilinpäätökset

Kahdeksassa vuodessa Posti teki logistiikalla reilusti tappiota. Samaan aikaan Postin peruspalvelu teki yllättäen lähes 500 miljoonaa euroa voittoa. Eli juuri päinvastoin kuin Posti on julkisuudessa kertonut.

Timo Valtonen: Logistiikkatoiminta eli paketti- ja sitten tämä ulkopuolisten asiakkaiden kuljetusbisnes, se on tuottanut tappiota joka ainoa vuosi keskimäärin 22 miljoonaa, joka ainoa vuosi. Eli se tarkoittaa sitä, että kun postimerkin ostaja ostaa postimerkin, niin 40 prosenttia siitä postimerkin hinnasta on jouduttu käyttämään tämän tappiollisen bisneksen kattamiseen. Surullista.

MOT: Mistä se kertoo?

Valtonen: Se kertoo siitä että kuljetusliiketoiminta vaatii erittäin kovaa ammattitaitoa, ahkeruutta, markkinoitten tuntemusta. Olen kyllä sitä mieltä yritysanalyytikkona, että jos tappiot ovat jatkuvia, niin sitten pitää kyllä yritysjohdon katsoa peiliin.

Vuodesta 2016 perinteisen postipalvelun ja logistiikkayksikön liiketuloksia ei voi enää vertailla keskenään. Silloin Posti yhdisti postipalvelun ja logistiikan yhdeksi yksiköksi.

Timo Valtonen: Ongelma on se, että nyt ulkopuolinen tarkastelija ei ihan oikeasti pääse katsomaan, mikä on sen perinteisen postibisneksen, lehtien ja kirjeiden tulos, vaan nyt sinne on ympätty tämä logistiikkatoiminto. Eli on häivytetty ulkopuolisen lukijan ulottumattomiin analyysi siitä, mikä on tämän perinteisen postibisneksen tulos, jota me kaikki kuluttajat, Postin asiakkaat käytämme ja kuulemme, että se on se ongelma tän kannattavuuden kannalta. Minun mielestäni Posti puhuu tässä kohtaa muuta kuin totuutta.

Tom Jansson: Tää on tän hetkinen meidän tota niin päätös hallituksen osalta ja näin poispäin, miten me raportoidaan meidän lukuja.

MOT: Aikaisemminhan Posti raportoi erikseen logistiikan ja perinteisen postipalvelun tulokset, mutta 2016 ne laitettiin yhteen.

Tom Jansson: Joo, siitä mä en, en ollut silloin talossa. Voi hyvin olla, että näin oli.

MOT: Eikö se olisi läpinäkyvämpää eritellä näiden yksiköiden tuloksia?

Tom Jansson: No me pyritään viemään tota markkinoille niin hyvin näitä tuloksia kuin osataan. Näitä, niin kuin sanottu, arvioidaan joka vuosi yhdessä hallituksen kanssa.

Timo Valtonen: Noh, on inhottavaa näyttää 10 vuotta pitkiä tappiolukuja. On kivempi näyttää vähän pienempi tulos, kun se tappioluku on ympätty sinne varsinaisen, periaatteessa kannattavan postibisneksen lukuihin mukaan.

MOT: Toisaaltahan mehän kaikki tiedetään, että kirjeitä lähetetään vähemmän ja lehtiä ostetaan vähemmän.

Timo Valtonen: Kyllä, ja siitä huolimatta, kun tästä volyymipudotuksesta on puhuttu jo vuositolkulla, niin vielä 2017–2018 tällä logistiikallakin kevennettyä varsinaisen postibisneksen tulosta pidetään, minä pidän sitä ihan kohtuullisena: 50 miljoonaa liiketulos kumpanakin vuonna. Eli ei se volyymin pienentänyt perinteinen bisneskään mitään tappiohommaa ole, vaikka näin meille kerrotaan.

GRAFIIKKA:
2018 Posti- ja logistiikkapalvelu
+50 miljoonaa euroa
LÄhde: Postin tilinpäätös

Postin ehkä suurin murheenkryyni on jo vuosia ollut liiketoiminta Venäjällä.

Posti lähti valloittamaan Venäjää vuonna 2008. Silloin se osti venäläisen logistiikkayhtiön yli 200 miljoonalla eurolla. Kauppahinta oli asiantuntijoiden mukaan reilusti ylihintainen. Viimeiset kuusi vuotta Posti on tehnyt Venäjällä tappiota yli 40 miljoonaa euroa.

GRAFIIKKA:
2013-2018
Itella Venäjä - 40 miljoonaa euroa
Lähteet: Postin tilinpäätökset

Moskovassa tapaamme Postin Venäjän johtajan Jussi Kuutsan. Hän selittää jättitappiota.

Jussi Kuutsa, johtaja, Itella Venäjä: toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi tänä aikana kaksi kertaa ja sitä kautta markkinasta on tullut täysin erityyppinen kuin se oli yrityskauppaa tehdessä. Jos asiaa tarkastelee sitä kautta, että paljonko emoyhtiö on täältä saanut osinkoja, niin silloin tietysti ne osingot on jäänyt saamatta. Mutta muuten on todettava, että kyllä täällä on pärjätty. Moni yhtiö ei pelkästään ole ollut täällä vaikeuksissa, vaan on päättänyt vetäytyä. Meillä ei tällaisia ajatuksia ole.

Itellalla, kuten Postia kutsutaan Venäjällä, on varastotiloja kahdeksassa eri kaupungissa Pietarista Vladivostokiin.

Erkka Mikkonen, Yle, MOT: Oliko virhe tulla Venäjälle?

Jussi Kuutsa: En pidä missään tapauksessa sitä virheenä. Toimintaympäristön muutokset ovat olleet niin suuret, että jos tänä päivänä täytyisi harkita saman investoinnin tekemistä siinä tilanteessa, missä Venäjä nyt on, niin sen investoinnin päätöksentekeminen varmasti olisi suuremman harkinnan ja pidemmän tarkkailun alla.

MOT pyysi yritysanalyytikkoa käymään läpi Postin Venäjä-bisneksiä. Analyysin perusteella Postin pitäisi tehdä Venäjällä voittoa noin 10 miljoona euroa vuodessa, jotta investointi olisi kannattavaa. Tämä johtuu siitä, että Postilla on varoja kiinni Venäjällä yli 100 miljoonaa euroa.

Jussi Kuutsa: Yksittäistä lukua on vaikea lähteä kommentoimaan, kun ei tiedä, että miltä tasepohjilta se on laskettu, mutta sanotaan, että suuruusluokka on ehkä yläkantissa, mutta ei kovin paljon väärässä.

Erkka Mikkonen, Yle, MOT: Kuinka pitkään Posti on valmis odottamaan, että Venäjän toiminnoista tulee riittävästi katetta?

Jussi Kuutsa: Niin kuin todettu, viime vuosi oli jo voitollinen. Tänä vuonna kannattavuutemme paranee, ja ensi vuonna sama tendenssi jatkuu olettaen, että mitään fundamentaalisia muutoksia markkinassa ei tapahdu. Tätä taustaa vasten, en näe mitään syytä, että täältä tulisi miettiä jotakin muita strategisia vaihtoehtoja kuin toiminnan kehittäminen.

Posti käyttää niin sanottua oikaistua liiketulosta. Se on raportointitapa, joka saa tuloksen näyttämään paremmalta. Varsinaisen liiketoiminnan tulos Venäjällä oli kuitenkin vielä viime vuonnakin tappiollinen.

Timo Valtonen: Tää on 22, 30. No tossa on vähän plussaa. 25 miljoonaa tehnyt persnettoa tolla välillä. Siis pitkällä tähtäimellä hirveä tappio, ihan järkyttävää.

MOT: Venäjän Postin johtaja on haastattelussa sanonut, että Venäjä-bisneksiä pitää katsoa pitkällä tähtäimellä. Miten kauan näitä kannattaa katsoa?

Timo Valtonen: No minun mielestäni ei tästä eteenpäin enää yhtään ainoaa vuotta. Jos Venäjä on tuottanut liiketoiminnalla mitattuna tappiota 2017, 2018 ja vielä alkuvuonna 2019 joka ainoa vuosi, niin kysymys on siitä, kuinka kauan perinteisen postin tulokset alenevilla volyymeillä riittää tän huonosti kannattavan tappiollisen Venäjän toimintojen tappioiden maksamiseen.

MOT: Tilinpäätöksen perusteella näyttää siltä, että perinteinen postibisnes maksaa Postin surkeat bisnekset Venäjällä. Onko näin?

Tom Jansson, talousjohtaja, Posti: No ei ole näin. Venäjä on ihan kannattava tällä hetkellä ja näin ajatellaan sitä kehittää eteenpäin.

MOT: Postin Venäjän bisnekset ovat kuitenkin tuottaneet tilinpäätösten mukaan kymmenien miljoonien eurojen tappioita kuuden viimeisen vuoden ajan. Miten voit sanoa, että se on kannattavaa?

Tom Jansson: Siellähän on toimintaympäristö muuttunut erittäin paljon. Sehän ei ole ollut Postiin mitenkään liittyvää, vaan se poliittinen ympäristö.

Raassina kävelee omakotitalon ovelle: Terve. Tässä tulisi paketti.

Timo Valtonen: Jos nää tappiot on jatkuvia, vuodesta toiseen, ilmeisesti logistiikankin puolella 10 vuotta, niin silloin täytyy tietysti kysyä, että onko siltä osin liikkeenjohto ammattitaitoista.

MOT: Tilinpäätösten mukaan näyttää siltä, että logistiikka ei tuekaan perusliiketoimintaa, kuten Posti on väittänyt, vaan päinvastoin. Miten totuudenmukainen Postin julkinen viesti on ollut?

Tom Jansson: No kyllä me ihan totuudenmukaisesti raportoidaan ja kyllä logistiikka tukee erittäin paljon meidän tulevaisuuden suunnitelmia ja myös kannattavuuden osalta ja näin poispäin. Olemme siihen tällä hetkellä kohtuullisen tyytyväisiä. Ainahan tulokset voi olla parempia.

Timo Valtonen: Ja minä olen toista mieltä. Ongelmana on ollut ja edelleen tänä päivänä ne muut liiketoiminnat kuin se varsinainen postitoiminta. Kyllähän se edelleen on niin, että tuo perinteinen postitoiminta on se, joka pitää Postia pystyssä. Mutta kuinka kauan, kun tämä muu bisnes on näin heikosti hoidettua ja voimakkaasti tappiollista?

Muistatteko vielä Postin salaperäisen oven ohjelman alussa?

Käynnissä on Postin pakettiautomaattipiste Boxin avajaiset.

Box on Postin viimeisin yritys löytää uusia tulonlähteitä.

Verkkokauppa kasvaa nopeasti ja Posti haluaa oman siivunsa ostosten kuljettamisesta.

Boxista voi hakea verkkokauppojen paketteja, mutta myös sovittaa vaatteita ja lähettää ne tarvittaessa heti takaisin.

Paikalla on Postin palkkaamia some-vaikuttajia. Heidän tehtävänsä on antaa Postille näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Tästä hyvästä Posti maksaa heille kertomansa mukaan “muutamia tuhansia euroja”.

Helsingin yössä Postin Boxin vaaleanpunainen tunnelma tuntuu kaukaiselta.

Kello on puoli kuusi aamulla ja Alin työvuoro on loppumaisillaan.

"Ali": This is the last one. So when I do like this, I feel even more comfortable. Because this is the last one. After this I go to home.

Käännös: Tämä on viimeinen (avainnippu). Tuntuu mukavalta ottaa viimeinen nippu. Tämän jälkeen menen kotiin.

Teksti: Ali etsii toista työpaikkaa.

Kirsi Raassina: Mie en voi enää tehdä tätä iloisella mielellä. En pysty asiakkaita palvelemaan silleen kuin haluaisin. Tuntuu etten ole oikea ihminen tähän. Aika jäädä takavasemmalle ja lähteä muihin hommiin.

Jaahaa. Päivä alkaa olla pulkassa. Täytyy käydä sisällä kamat purkamassa ja lähtee kottiin. Viimeinen aamu olis jälell. Aika makee fiilis! Tsemppii vaan jakajille. Morjens!

Teksti: Kirsi jätti Postin 11 vuoden jälkeen. Hän aikoo kokopäiväiseksi hierontayrittäjäksi.

Tekstiä muokattu 21.2.2021 klo 10:46 Ohjelman alussa olevat nimet poistettu.