Kare Eskola
Yle
Jousisoittajat ovat pitkään pyrkineet osille kosketinsoitinmusiikin kruununjalokivestä, Bachin Goldberg-muunnelmista. Niin tekee BIS-yhtiön uutuuslevyllä myös viulisti Frank Peter Zimmermannin liidaama Trio Zimmermann. Kolmikko ei ole tyytynyt Sitkovetskin perussovitukseen, vaan soittaa oman versionsa, joka on kertoman mukaan mahdollisimman uskollinen alkuperäiselle. Mutta tälläkin kertaa tyyli ja tunnelma vaikuttaa kuunteluelämykseen enemmän kuin nuottikuvan uskollisuus.
Zimmermann, alttoviulisti Antoine Tamestit ja sellisti Christian Poltéra ovat taitavia instrumentalisteja ja romanttisen perinteen jatkajia, mutteivät Bach- tai barokkispesialisteja. Kenties siksi kolmenkymmenen muunnelman sarja tuntuu tällä kertaa herraskaiselta keskustelulta teekutsuilla, kun sen pitäisi olla särmikästä ilotulitusta musiikin kaikilla parametreilla. Kaksisormioiselle cembalolle punotut kontrapunktilinjat ehkä toistuvat jousitriolla selvemmin kuin flyygelillä, mutta tyylittömät rokokoo-ornamentit ja romantiikasta kumpuava fraseeraus suistavat teoksen raiteiltaan.
Minna Pensolan, Antti Tikkasen ja Sergei Malovin hiljattainen jousitriolevytys oli sovituksellisesti ja soinnillisesti rohkeampi, ja siksi tavoitti teoksen hengen paremmin. Trio Zimmermann selviytyy cembalon sormileikeistä vähemmin vaurioin, mutta vain hitaiden tempojen ja varovaisuuden ansiosta, ja niillä ei tässä musiikissa pitkälle pötkitä.
Hyvän äänityksen ja hyvän soitinhallinnan ansiosta tälläkin levyllä tulee selväksi, että Goldbergien musiikillinen universumi avautuu jousitriolla paremmin kuin cembalolla, jos ilmeisimpiä kosketinsoitintemppuja ei oteta lukuun. Mutta silti jään odottamaan jotain rohkeiden periodispesialistien jousisoitinversiota - kun käytössä olisi myös barokin fraseeraus- ja sointityökalut, Goldbergit tuntuisivat vielä rikkaammilta.
J.S. Bach: Goldberg-muunnelmat. - Trio Zimmermann. (BIS-2347)
Kuuntele Uudet levyt 26.11.2019, toimittajana Kare Eskola.
