Hyppää pääsisältöön

Lukio, amis vai jotain ihan muuta? – Mitä tehdä ysiluokan jälkeen?

tyttö katsoo kameraa. Nainen ja mies taustalla katsovat tyttöä
tyttö katsoo kameraa. Nainen ja mies taustalla katsovat tyttöä Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen

Fanni Immonen käy Espoossa Juvanpuiston koulun yhdeksättä luokkaa. Kuten kymmenettuhannet ikätoverinsa, Fanni on tärkeän valinnan edessä: mitä tehdä peruskoulun jälkeen? Fanni suunnittelee lukioon menemistä, mutta kaikille valinta ei ole yhtä selkeä.

Fanni Immonen kirjoitti tämän artikkelin ollessaan TET-harjoittelussa Yle Oppimisessa marraskuussa 2019.

Opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio Helsingin kielilukiosta ja opinto-ohjaaja Jyrki Karjalainen Itäkeskuksen peruskoulusta tapasivat Fannin ja vastasivat yleisimpiin ysiluokkalaisia askarruttaviin kysymyksiin.

Milloin kannattaa valita lukio?

Lukio on hyvä vaihtoehto niille nuorille, joille lukeminen maistuu. Lukio sopii myös, jos miettii vielä tulevaisuuttaan ja toiveammattiaan. Lukio antaa hyvät valmiudet korkeakouluopintoihin: jos siis yliopistotutkinto siintelee haaveissa, kannattaa valita lukio. Muutkaan vaihtoehdot eivät sulje pois myöhempiä korkeakouluopintoja.

Lukio-opinnot edellyttävät itsenäisyyttä ja vastuunottoa omasta opiskelusta. Olisi hyvä, jos jo peruskoulussa harjoittelee hyvän opiskelutekniikan ja totuttelee säännölliseen opiskeluun. Näin lukion aloitus sujuu helpommin.

Kenelle ammattikoulu sopii?

Ammattikoulu sopii käytännönläheisille nuorille, jotka mieluummin tekevät kuin istuvat oppitunnilla. Jos mielessä on jo valmiiksi kiinnostava ala, tarjoaa amis siihen tutkinnon ja pätevyyden. Työelämään pääsee amiksessa usein jo opintojen aikana.

Ensimmäinen amistutkinto on usein portti työelämään ja jatko-opintoihin. Moni jatkaa amiksesta eteenpäin tai hankkii myöhemmin toisen tutkinnon. Amistutkintoa valitessa ei kannata olla huolissaan siitä, haluaako tehdä juuri sitä työtä loppuelämänsä. Alavalinta ei sido myöhempiä jatko-opintoja. Aina voi hankkia toisen ammatillisen tutkinnon tai hakea korkeakouluun opiskelemaan samaa tai jotain uutta alaa.

Kannattaako kaksoistutkinto?

Kaksoistutkinto on oiva vaihtoehto nuorelle, joka haluaa valmistua ammattiin, mutta samalla suorittaa ylioppilastutkinnon. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos lukuaineiden keskiarvo on peruskoulun päättötodistuksessa yli 7, ja nuori on valmis itsenäiseen työntekoon, on kaksoistutkinto hyvä vaihtoehto harkittavaksi.

Kaksoistutkinnon lukio-opinnot korvaavat suurimman osan ammatillisen koulutuksen yhteisistä aineista. Kaksoistutkinto antaa enemmän teoreettista osaamista ja yliopiston ovet ovat helpommin auki.

Mitä kursseja lukiossa kannattaa valita?

Ensimmäisenä vuonna suurin osa kursseista on pakollisia. Silloin on aikaa pohtia, mitkä aineet eniten kiinnostavat. Ensimmäisen vuoden lopulla ja toisen vuoden aikana valitaan aineet, joihin keskitytään ja jotka kirjoitetaan ylioppilaskokeissa. Toisen vuoden aikana opiskellaan yhä enemmän kirjoitettavien aineiden syventäviä kursseja.

Jokainen lukiolainen tekee lukujärjestyksensä itse. Lukion alussa ei tarvitse olla kurssivalinnoista huolissaan. Yleensä ensimmäinen lukujärjestys annetaan valmiina ja jatkossa lukujärjestyksiä tehdään opon johdolla opotunneilla. Koulusta saa tukea ja apua lukujärjestysten laadintaan.

Miten pitkä matematiikka poikkeaa lyhyestä?

Lyhyessä matematiikassa painottuvat enemmän sanalliset tehtävät ja käytännön sovellukset. Pitkässä matematiikassa mennään syvemmälle ja pidemmälle. Lyhyessä matematiikassa on tiivistettyinä ne asiat, joita arkielämässä enemmän tarvitsee.

Pitkää matematiikkaa on kymmenen pakollista kurssia ja lyhyttä matematiikkaa kuusi. Pitkää matematiikkaa opiskellaan joka jaksossa. Lisäksi tarjolla voi olla koulusta riippuen syventäviä ja soveltavia kursseja.

Kumpikin matematiikka on arvokasta. Hyvin opiskeltu lyhyt matematiikka peittoaa huonosti suoritetun pitkän matematiikan.

Jos jatko-opinnot teknisen alan korkeakoulussa kiinnostavat, kannattaa valita pitkä matematiikka.

tyttö, mies ja nainen istuvat pöydän äärellä juttelemassa
Nuorille on paljon vaihtoehtoja ja suuntaa voi myös kesken matkaa muuttaa, tuumivat opot. tyttö, mies ja nainen istuvat pöydän äärellä juttelemassa Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen

Kuinka paljon ammattikoulussa on teoriaa ja käytäntöä?

Teorian määrä riippuu alasta. Joillain aloilla mennään heti käytännön tekemiseen, mutta esimerkiksi sähköalalla ensimmäisen vuoden opinnot painottuvat teoriaan.

Yhteiset teoria-aineet ovat samanlaisia kuin peruskoulussa. Lisäksi tulee myös uusia työelämään liittyviä teoria-aineita. Amiksessakaan ei pääse kokonaan kirjoista eroon.

Miten ja mitä kansanopistoissa opiskellaan?

Kansanopistot tarjoavat hyvän välivuosivaihtoehdon lukion tai peruskoulun jälkeen. Niissä voi opiskella monenlaisia asioita: voi esimerkiksi suorittaa kymppiluokan tai opiskella kieliä, media-alaa tai taideaineita. Kansanopistossa voi myös kouluttautua esimerkiksi esimerkiksi lastenohjaajaksi, kirkon suntioksi tai eräoppaaksi. Monet kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia.

Milloin kannattaa mennä kymppiluokalle?

Kymppiluokkaa kutsutaan virallisesti lisäopetukseksi, ja sinne kannattaa mennä, jos haluaa korottaa peruskoulun päättötodistuksen numeroita. Kymppiluokka ei ole yhdeksännen luokan kertaus, vaan siellä opiskellaan kaikkia yläkoulun asioita.

Moni menee kymppiluokalle, koska tähtää lukioon. Kymppiluokka voi olla hyvä hengähdystauko ja tilaisuus miettiä, mitä itse oikeastaan haluaa.

Kirjoittaja: Fanni Immonen