Hyppää pääsisältöön

Alkuviini, konventionaalinen viini, biodynaaminen viini, luomuviini vai vegaaninen viini – mitä eroa niillä on? Tässä Strömsön opas ekologisiin viineihin

Neljä viinilasia rivissä.
Neljä valkoviiniä samalta alueelta. Lähimpänä kameraa sakeinen alkuviini Neljä viinilasia rivissä. Kuva: Yle / Marika Lytts-Råholm Strömsö (tv-ohjelma)

Oletko eksynyt termiviidakkoon? Konventionaalinen viini, vegaaninen viini, biodynaaminen viini, luomuviini vai alkuviini – Strömsön sommelier Ella Grüssner Cromwell-Morgan avaa käsitteet.

Nykyajan ympäristötietoisuus ja halu tehdä puhtaampia valintoja ovat lisänneet myös ekologisemmin valmistettujen viinien kysyntää. Tavallisen viininkuluttajan voi kuitenkin olla vaikea tietää, mitä eri ympäristömerkinnät käytännössä tarkoittavat.

Mitkä säädökset koskevat ”tavallisten” viinien valmistusprosessia?

Miellämme viinin usein täysin luonnolliseksi tuotteeksi, jonka valmistamiseen käytetyt rypäleet puristetaan mehuksi ja annetaan käydä siksi arvostetuksi juomaksi, jota ihminen on kautta aikojen rakastanut. Se ei ole kuitenkaan koko totuus nykyajan viininvalmistuksesta.
Viinintuottajilla on lupa käyttää erilaisia lisä- ja apuaineita, joilla viinistä tulee stabiilia, tasapainoista ja lisäksi miellyttävän makuista.

Kaksi henkilöä katsovat kameraan keittiössä.
Strömsön juontaja ja sommelieri Ella Grüssner Cromwell-Morgan Kaksi henkilöä katsovat kameraan keittiössä. Kuva: Marika Lytts-Råholm Ella Grüssner Cromwell-Morgan,Jonas Sundström

65 sallittua lisäainetta

Viininvalmistus voi olla liiketoimintaa, jossa yksinkertaisia viinejä tuotetaan laajalle joukolle melko vähään tyytyviä kuluttajia.
Jokainen viinietikettejä lukenut tietää, että viineissä ei ole ainesosaluetteloa. EU-lainsäädännön mukaan viinintuottajien ei ole nimittäin pakollista ilmoittaa, mitä 65 sallitusta lisä- tai apuaineesta he ovat käyttäneet.
Jokaisella viinillä on kuitenkin paikkansa, ja joissakin tilanteissa simppeli ja mutkaton viini voi olla juuri oikea valinta.

Konventionaalinen viini

Useimmat viinit ovat konventionaalisia eli tavallisia viinejä, joiden tuottajilla on eniten mahdollisuuksia käsitellä tuotteitaan torjunta-aineita sekä tiettyjä lisä- ja apuaineita käyttämällä.

Konventionaalisessa viininvalmistuksessa sallitaan 65 eri lisä- ja apuainetta, kuten hapettumisenestoaineita, happamuutta sääteleviä aineita, saostusaineita tai kirkastusaineita

Konventionaalisessa viininvalmistuksessa sallitaan 65 eri lisä- ja apuainetta, kuten hapettumisenestoaineita, happamuutta sääteleviä aineita, saostusaineita tai kirkastusaineita.
Nämä eivät välttämättä ole niin pahasta kuin ehkä kuulostavat, ja useimpien tuottajien ohjenuorana on kuitenkin lutte raisonnée – mitään ei lisätä turhaan. Eniten käsiteltyjä ovat useimmiten halvimmat laatikkoviinit.

Luomuviini

Luomuviinien valmistusfilosofia perustuu hieman puhtaampiin menetelmiin. Myös luomuviineissä käytetään kuitenkin jopa 40:tä eri lisä- ja apuainetta.
Viinitarhoilla käytetään vain luonnollisia torjunta-aineita, jotka sade huuhtelee pois, ja viininvalmistamoissa viinin ominaisuuksia manipuloidaan vähemmän.
Siirtymäkausi konventionaalisesta viinitilasta sertifioiduksi luomuviinitilaksi kestää kolme vuotta, ja sitä valvoo kansallinen taho.

Biodynaaminen viini

Biodynaamisessa viininvalmistuksessa luonnonmukaisuus viedään vieläkin pidemmälle. Viininviljelijä toimii yhdessä luonnon kanssa. Osallisena on koko kosmos.
Viljelyssä noudatetaan kylvökalenteria, joka pohjautuu kuun ja tähtien liikkeisiin, ja lannoitteet valmistetaan itse viinitarhaan haudatussa lehmänsarvessa.
Kemiallisia torjunta-aineita käytetään vain äärimmäisissä hätätilanteissa. Myös biodynaamiseen viininviljelyyn kuuluu kansallisen tahon valvoma siirtymävaihe ennen sertifikaatin myöntämistä.

Luomuviini voi sisältää jopa 40:tä eri lisäainetta, kun taas biodynaaminen viini on reilusti luonnonmukaisempaa. Alkuviinissä ei ole lainkaan lisäaineita.

Alkuviini

Alkuviinien eli natural- tai natuviinien valmistuksessa ihminen on toiminut lähinnä luonnon omien voimien apuna.
Alkuviinien tuotannossa ei käytetä lainkaan torjunta- tai lisäaineita, käyminen tapahtuu rypäleiden omien hiivojen avulla eikä valmista viiniä välttämättä suodateta.
Koska ylimääräistä käsittelyä ei ole, alkuviinit saattavat maistua hieman oudolta, koska olemme tottuneet viinintuottajan tasoittavan tietä välittömään nautintoon prosessiin puuttumalla.
Alkuviinit sisältävät usein hieman hiilihappoa. Niissä saattaa olla erikoinen aromi, ja ne voivat olla sameita ja sakkaisia. Alkuviinit edustavat luonnon kaunistelematonta totuutta.
Alkuviineillä ei toistaiseksi ole lainsäädäntöä tai sertifikaatteja, vaan nimityksen käyttö perustuu viinintekijän ilmoitukseen. Useimmat alkuviinit ovat luontaisesti vegaanisia, koska niitä ei yleensä kirkasteta.

Vegaaninen viini

Vegaani-merkintä ei liity viljelymenetelmään vaan ainoastaan yhteen viininvalmistusprosessin osaan, nimittäin kirkastamiseen.
Valmiiksi käyneessä viinissä on aina hiukkasia, joita nykyajan kuluttaja ei mielellään halua lasiinsa.
Tästä syystä viinit kirkastetaan eri aineita lisäämällä. Kirkasteet voivat olla eläinperäisiä, kuten munanvalkuainen, maitoproteiini, kalaliima ja liivate.
Vegaanisissa viineissä kirkastamiseen on kuitenkin käytetty muita menetelmiä tai aineita, kuten kalvosuodatusta ja saviperäistä bentoniittia. Vegaanisia viinejä on kaikissa neljässä edellä mainitussa luokassa.
Kun viinintuottaja käyttää ensiluokkaisia rypäleitä, valitsee suotuisan kasvupaikan ja panostaa täysillä laatuun, syntyy luonnollinen lopputulos, johon ei tarvitse puuttua apukeinoin.

Kallis valmistus

Tuotantokustannukset nousevat viininviljelijän laatuvaatimusten kasvaessa, joten ekologiset viinit ovat usein tavallista kalliimpia. Ne myös edellyttävät kuluttajalta hieman enemmän harkintaa ja tietoa. Jotta viini pääsisi oikeuksiinsa ja tuottaisi odottamamme nautinnon, se on yhdistettävä oikeisiin makuihin ja sitä on käsiteltävä oikein.
Viinintuottaja valitsee itse valmistustapansa ja noudattaa siihen sisältyviä periaatteita. Sen jälkeen on kiinni meistä kuluttajista, minkä viinin kuhunkin tarkoitukseen valitsemme.

Kaikki viinit maistuvat paremmilta oikeiden naposteltavien kanssa!

Ellas nötspread tilltugg upplagda på fat i Strömsököket.
Ellan pähkinäleviteleipäset Ellas nötspread tilltugg upplagda på fat i Strömsököket. Kuva: Yle/Monica Storm snacksit,pikkusuolaiset,levite,Strömsö (tv-ohjelma),Ella Grüssner Cromwell-Morgan,Pähkinät (Ruoka)

Viinien seuraksi sopivia vegaanisia naposteltavia:

Sitruunalla ja korianterilla maustetut edamame-pavut

Sulata pakastetut soijapavut. Paahda ne tilkassa rapsiöljyä paistinpannulla. Mausta sormisuolalla ja chilihiutaleilla maun mukaan. Anna jäähtyä kulhossa. Sekoita joukkoon sitruunan mehua ja kuoriraastetta sekä silputtua korianteria.

Paahdettu manteli-pistaasipähkinälevite

  • 300 g kuorellisia manteleita
  • 200 g suolaamattomia pistaasipähkinöitä
  • limettimehua, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria maun mukaan
  1. Paahda manteleita ja pistaasipähkinöitä 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
  2. Anna seoksen jäähtyä. Sekoita se sitten monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa täydellä teholla tasaiseksi, kiiltäväksi ja täyteläiseksi tahnaksi. Tämä voi kestää kauan, älä luovuta!
  3. Mausta tahna koneen käydessä limettimehulla, oliiviöljyllä, suolalla ja mustapippurilla.
  4. Tarjoa tahna leipien, keksien tai näkkärin levitteenä.
  5. Lisää päälle suosikkimakujasi, esimerkiksi viipaloituja miniluumutomaatteja ja tuoretta rosmariinia, kurkkua ja persiljaa tai keltaista paprikaa ja tuoretta timjamia.

Strömsö

Ruudussa

Strömsö Instagramissa