Hyppää pääsisältöön

Mitä tuotantoeläimet ajattelevat? Kysyimme eläinlääkäreiltä ja tutkijoilta

Kuvassa lehmä katsoo kohti.
Kuvassa lehmä katsoo kohti. Kuva: Shutterstock lehmä,tuotantoeläimet,mieli,ajattelu

Mitä lemmikit ja tuotantoeläimet ajattelevat? 5-osainen podcast Villi mieli pyrkii pääsemään eläinten mielen sisälle.

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten tutkijat eivät puhuneet eläinten tunteista, vaan käyttivät kiertoilmaisuja. Oli epävarmaa, voitaisiinko eläinten tunteista koskaan saada luotettavaa tietoa.

Edistysaskeleet aivotutkimuksessa ja kehittyneet menetelmät käyttäytymistutkimuksessa ovat johtaneet vallankumoukseen eläintieteessä. Nykyisin tutkijoiden piirissä vallitsee yksimielisyys siitä. että useimmilla eläimillä on samat perustunteet kuin ihmisillä. Näitä tunteita ovat ainakin ilo, suru, pelko, viha, inho ja yllättys.

Erityisesti eläinten mielen ominaisuuksia on tutkittu kesytetyillä kotieläimillä. Kesyyntyminen ei ole juuri muuttanut niiden sisäistä maailmaa. Jalostus on kohdistunut erityisesti ulkoisiin piirteisiin, mutta eläinten sisäiset tarpeet ovat samat kuin niiden villeillä esimuodoilla.

Miten lemmikkimme ja tuotantoeläimemme kokevat elämänsä? Villi mieli -podcast etsii vastauksia eläinlääkäreiltä ja tutkijoilta. Sarja on osa Tiedeykkönen Extra -tiedepodcastia.

Kuvassa koira katsoo kameraan.
Kuvassa koira katsoo kameraan. koira

1/5 Koira on nuori susi

Sarjan avausosa käsittelee koiran mielenliikkeitä.

Helsingin yliopistossa koirien tunne-elämään yritetään päästä käsiksi tallentamalla niiden silmien liikkeitä ja selvittämällä, mihin ne kiinnittävät huomiota. Tutkimuksissa on selvinnyt, että koirat tunnistavat tuttujen ihmisten kasvot. Koirat pystyvät myös erottamaan ihmisten kasvoista ainakin iloiset, vihaiset ja neutraalit tunnetilat. Kaikkein mieluiten koirat katsovat toisten koirien kuvia ja seuraavaksi mieluiten ihmisten kasvokuvia.

Elämä ihmisen kanssa on korostanut koiran leikkisyyttä ja sosiaalisuutta. Koira ei koskaan kasva aikuiseksi, kuten susi. Koira jää henkisesti neljän kuukauden ikäisen suden tasolle.

Koira on riippuvainen muista lauman jäsenistä ja etsii ohjausta ihmiseltä. Osa koiraroduista on jalostettu sylikoiriksi, joten ne kaipaavat jatkuvaa seuraa. Kun koirat jäävät yksin, niille voi kehittyä vaikea eroahdistus. Tätä eläinlääkärit hoitavat nykyisin mielialalääkkeille. Lemmikeille määrätään ahdistuslääkkeitä enenevässä määrin myös Suomessa.

Haastateltavina eläinlääketieteen professori Outi Vainio, eläinten käytösterapeutti Tuulia Appleby ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

Kuuntele: Villi mieli 1. Koira on nuori susi

Kuvassa sika katsoo kameraan.
Kuvassa sika katsoo kameraan. sika

2/5 Sika on melkein kuin ihminen

Siat ovat sosiaalisesti älykkäitä eläimiä ja muistuttavat meitä ihmisiä monilla tavoilla. Meitä yhdistää ikuinen uteliaisuus ja toisaalta perhekeskeisyys. Niiden mieli on hioutunut vastaamaan niiden elintapoja. Siat ovat kaikkiruokaisia ja ovat aina etsimässä uusia ravinnonlähteitä. Sikalauma on myös sosiaalisesti hyvin kiinteä yhteisö, jossa yhteistoiminta on olennaista.

Sikaemoille erityisen tärkeää on rakentaa pesä poikasilleen. Luonnossa ne kokoavat risuista suojan, jossa porsaita on hyvä imettää turvassa. Tätä tarvetta on vaikea tyydyttää sikaloissa, joissa siat synnyttävät usein häkeissä.

Haastateltavina eläinlääketieteen professori Anna Valros, sikatilan pitäjät Veera ja Jari Ollikkala sekä tietokirjailija Helena Telkänranta.

Kuuntele: 2. Sika on kuin ihminen

Kuvassa lehmä katsoo kameraan.
Kuvassa lehmä katsoo kameraan. nauta

3/5 Lehmä on oppimisen mestari

Lehmien tunne-elämästä on saatu viime vuosina lisää tietoa. Tutkimus osoittaa, että lehmät voivat esimerkiksi lohduttaa toisiaan surun hetkellä.

Lehmät tuntevat surua ainakin silloin, kun niiden vasikka viedään synnytyksen jälkeen. Niiden käyttäytyminen muuttuu ja ne ilmentävät suruaan meille ihmisille tutulla tavalla: ne eivät syö, kävelevät levottomasti ja kutsuvat vasikkaansa ääntelemällä voimakkaasti.

Eläinlääkäri Iris Kaimio soveltaa lehmiin samoja koulutusmenetelmiä kuin koiriin. Lehmiä voidaan näin ohjata paremmin ja ne saadaan käyttäytymään navetassa halutulla tavalla.

Lehmien kyvystä oppia on saatu uutta tietoa. Lehmät oppivat asioita navetassa jatkuvasti, vaikka niitä ei erikseen koulutettaisi. Navetanpitäjien harmiksi ne oppivat esimerkiksi availemaan portteja. Ne myös oppivat tietämään, milloin on ulkoilun aika. Lypsykoneella ne oppivat käymään täysin itsenäisesti.

Haastateltavina eläinlääkäri Iris Kaimio ja eläinlääketieteen dosentti Laura Hänninen.
Kuuntele: 3. Lehmä on oppimisen mestari

Kuvassa kukko katsoo kameraan.
Kuvassa kukko katsoo kameraan. kana

4/5 Kana on viidakon saalistaja

Mitä kanan mielessä liikkuu? Kanan luontainen ympäristö on viidakossa, jossa se vaeltelee ja nokkii suuhunsa kaiken, minkä kiinni saa.

Jaksossa vieraillaan tavallisessa lattiakanalassa, jossa on yhdessä laumassa 30 000 kanaa. Miten tuotantokanalassa toteutuvat viidakkoon sopeutuneen linnun tarpeet?

Lisäksi jaksossa seurataan kanan koulutusta kanankouluttaja Tommy Wirenin kanakurssilla. Tiesitkö, että kanan voi kouluttaa kirjoittamaan nimensä tai soittamaan pianoa.

Haastateltavina eläinlääketieteen professori Anna Valros, kanalan pitäjä Sulho Lehto, eläinkouluttaja Tommy Wiren ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

Kuuntele: 4. Kana on viidakon saalistaja

Kuvassa lohi katsoo kameraan.
Kuvassa lohi katsoo kameraan. lohi

5/5 Lohi on vaeltava opettaja

Mitä kalat tästä maailmasta ymmärtävät? Kalojen kognition tutkimus on edennyt erityisen vauhdikkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt tiedämme, että kalat oppivat taitoja toisiaan tarkkailemalla.

Tieto kalojen aisteista herättää kunnioitusta. Ne uivat satoja kilometrejä kauas Siperian rannikolle, mutta voivat palata kotijokeensa kutemaan. Tähän ne kykenevät, koska niillä on hämmästyttävä kyky suunnistaa käyttäen apuna maan magneettikenttää ja haistelemalla merivirtojen ja tuttujen jokien hajuja.

Haastateltavina kalatieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen, kalatalouden opettaja Antti Forsman ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

Kuuntele: Villi mieli: 5. Lohi on vaeltava opettaja

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede