Hyppää pääsisältöön

Tätä olivat talvisodan henki ja ihme aikalaisen silmin

105 päivää, jolloin tulevaisuus oli katkolla

30.11.1939 – 13.3.1940

Katso ja kuuntele, miltä talvisota näytti ja tuntui – ja miten haluttu tulevaisuus saatiin takaisin.


Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä lokakuussa 1939.




Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä lokakuussa 1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

1930-luku lähestyi loppuaan maailmanpoliittisesti jännittyneissä tunnelmissa: suursodan uhka tunnettiin hyvin myös Suomessa.

Suomessa vallitsi vahva isänmaallinen henki. Yhtenäisyys oli vaikeuksien kautta saatua: itsenäinen maa oli vasta 21-vuotias, käynyt läpi vaikean sisällissodan ja selvinnyt lamasta. Vuonna 1939 elettiin vahvan nousukauden aikaa, kaikki olisi mahdollista. Helsingissä valmistauduttiin isännöimään seuraavan kesän olympialaisia.

Toinen maailmansota syttyi syyskuussa Saksan ja Neuvostoliiton hyökätessä Puolaan. Hyökkääjät olivat salaisesti jakaneet keskenään tietyt maat. Jaon mukaan Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.

Lokakuussa Neuvostoliitto pyysi Suomelta alueluovutuksia, mutta Suomi ei niihin suostunut.

Vaikka neuvottelut Neuvostoliiton vaatimuksista olivat vielä kesken, esitti C.G.E. Mannerheim noin 300 000 reservin sotilaan koollekutsumista ylimääräiseen kertausharjoitukseen. Näin tehtiin.

Käytännössä kyse oli täydestä liikekannallepanosta. Peitenimeä käytettiin, jotta Neuvostoliitto ei ärsyyntyisi ja jotta suomalaiset pysyisivät mahdollisimman rauhallisina.


Helsingin Stockmannilla kudotaan sukkia 29.10.1939.




Helsingin Stockmannilla kudotaan sukkia 29.10.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Kutsu saapua harjoituksiin kosketti lähes kaikkia palvelusikäisiä miehiä ja se toimitettiin heille henkilökohtaisesti. Siitä ei ilmoitettu radiossa, lehdissä tai kadunkulmissa.

Liikekannallepanokuulutus. Kuulutuksen otsikkokuvan piirtänyt Aarno Karimo.
Tämä Aarno Karimon kuvittama liikekannallepanokuulutus oli esillä joulukuussa 1939. Varsinainen kutsu astua palvelukseen oli toimitettu jokaiselle henkilökohtaisesti jo lokakuussa. Liikekannallepanokuulutus. Kuulutuksen otsikkokuvan piirtänyt Aarno Karimo. Kuva: Sotamuseo talvisota

Myös hevoset kutsuttiin koolle. Siviilistä otettiin armeijan hevoskannan täydentämiseksi noin 60 000 sotakelpoista hevosta.

 Kuulutus hevosten ja ajoneuvojen luovuttamisesta sotavoiman tarpeisiin (1939).
Kuulutus hevosten ja ajoneuvojen luovuttamisesta sotavoiman tarpeisiin (1930-luku). Myöskin tämä kuulutus oli julkisesti esillä vasta joulukuussa 1939, sitä ennen hevosten omistajille ilmoitettiin asiasta henkilökohtaisesti. Aarno Karimon piirros. Kuulutus hevosten ja ajoneuvojen luovuttamisesta sotavoiman tarpeisiin (1939). Kuva: Sotamuseo talvisota

Sodan uhka oli nyt ilmeinen ja kosketti jokaista. Kukin teki voitavansa auttaakseen omaa kansaansa, joka saattoi pian olla sodassa itseään ylivoimaisesti suuremman vastustajan kanssa.


 Aamiainen Kannaksella ylimääräisten harjoitusten aikana lokakuussa 1939.




Aamiainen Kannaksella ylimääräisten harjoitusten aikana lokakuussa 1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Ylimääräisten harjoitusten eli YH:n merkitystä sodan lopputulokseen ei voi yliarvioida. Ilman niitä Suomi olisi miehitetty nopeasti.

Nyt itärajalle sijoitetut joukot saivat yli kuukauden ajan rauhassa harjoitella ja linnoittaa asemiaan, tutustua tulevaan taistelumaastoon. Miehet pystyivät myös tutustumaan esimiehiinsä ja päinvastoin, millä oli erittäin suuri merkitys tulevissa taisteluissa.


Tämä filmi valmistui kuukautta ennen sodan syttymistä 28.10.1939. Tunnelma on leppoisa, kerronta runollista, ihmisillä hymy herkässä.

Kaikille ei voida varata 1. luokan makuuvaunuja, joten mennä rullataan reippaasti härkävaunuissa.― Selostusääni Aho & Soldanin filmissä 1939

Lotta tiedustelee aikaa Kyyrölän ja Lintulan välillä 1.11.1939.




Lotta tiedustelee aikaa Kyyrölän ja Lintulan välillä 1.11.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Joukkojen pääosa oli puolustusasemissa itärajalla 20. lokakuuta 1939. Tunnelmat olivat rauhallisen odottavat. Moni kertoi myöhemmin, ettei uskonut sodan syttymiseen.

Sotilaat harjoittelivat yhteistyötä myös Lotta Svärd -järjestön maanpuolustusnaisten, lottien kanssa. Lottien tehtävä oli avustaa sotilaita aseettomasti tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä.

Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut marraskuun alussa kariutuivat, ei valtaosa suomalaisista edelleenkään uskonut sotaan.


Ensinäkymä Helsingin rautatieasemalla talvisodan sytyttyä 30.11.1939.




Ensinäkymä Helsingin rautatieasemalla talvisodan sytyttyä 30.11.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Sunnuntaina 26.11. Neuvostoliitto lavasti Mainilassa välikohtauksen, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä.

Suomelle ilmoitettiin, että neljä rajalla ollutta neuvostosotilasta oli kuollut Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen.

Venäläiset ovat sittemmin myöntäneet lavastuksen.

Neljä päivää myöhemmin, torstaina 30.11. kello 6.50 puna-armeija avasi tulen Kannaksella ilman sodanjulistusta.

Karjala-lehden kansi 30.11.1939.
Karjala-lehden lisälehti, julkaistu Viipurissa 30.11.1939. Kuva: Auvo Nuotio Karjala-lehden kansi 30.11.1939. talvisota

Aamun valjetessa alkoivat myös Helsingin pommitukset.

Päivän aikana pommitettiin myös mm. Hankoa, Lahtea, Kotkaa, Ensoa, Valkjärveä ja Nuijamaata.

Marraskuun kolmaskymmenes. Talvisota puhkeaa. Helsingin pommitus.

Ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939.




Ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Helsingissä ensimmäinen ilmahälytys annettiin kello 9.15.

Koululaiset siirrettiin sirpalesuojiin tai lähetettiin kotiin, aikuiset siirtyivät kuka mihinkin.

Helsingin pommitus 30.11.1939.
Maitokeskus tulessa Helsingin pommituksessa talvisodan alkaessa (1939). Helsingin pommitus 30.11.1939. Kuva: SA-kuva talvisota
On kulunut noin 3–4 minuuttia hyökkäyksen tapahtumisesta.― Veikko Itkonen Helsingin pommituksissa 30.11.1939

Koska väestönsuojia oli vielä vähän, oli talojen seiniin kiinnitetty ohjeita ilmahälytyksen varalta. Niiden mukaan siviilihenkilöiden tuli hälytyksen sattuessa hakeutua aukeille paikoille, josta lentäjät näkisivät heidän olevan siviilejä eivätkä siten ampuisi heitä.

Ohje kumottiin nopeasti, kun taivaalta oli konekivääreillä ammuttu siviilejä.

Ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939.
Ensihälytys Helsingissä klo 9.15 Esplanadilla 30.11.1939. Ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939. Kuva: SA-kuva. talvisota
Kun ilmahälytysmerkit alkavat kuulua, kiiruhda suojapaikkaan, johon etukäteen olet tutustunut. Missään tapauksessa et saa jäädä kadulle.― Kenraaliluutnantti Sihvon ohjeistus 30.11.1939

Sodan ensimmäinen päivä vaati Helsingissä 91 kuolonuhria. Kaikkiaan 236 henkilöä haavoittui.


 Evakkoja Helsingin asemalla pari minuuttia ennen pommitusta 30.11.1939.




Evakkoja Helsingin asemalla pari minuuttia ennen pommitusta 30.11.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Kaikki alle 16-vuotiaat lapset lähetettiin pois kaupungista.

Eduskuntakin pakeni.

Eduskunta koolla Kauhajoella (1939).
Eduskunta koolla Kauhajoella joulukuussa 1939. Eduskunta koolla Kauhajoella (1939). Kuva: Museovirasto. eduskunta

Ne palvelusikäiset miehet, jotka eivät vielä ylimääräisissä harjoituksissa olleet tai olivat sieltä jo kotiutuneet, ilmoittautuivat palvelukseen. Kaupungit hiljenivät ja pimenivät.

Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä lokakuussa 1939.
Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä (1939). Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä lokakuussa 1939. Kuva: SA-kuva. talvisota
Helsinki on pimeä, todella sanan voimakkaimmassa mielessä pimeä. Monet ulkomaalaiset sanomalehtimiehet ovat pitäneet tätä koko Euroopan pimeimpänä kaupunkina tällä hetkellä.― Veikko Itkonen kuvailee Helsinkiä 17.12.1939

Evakuointia Kannaksen talvisodan ensimmäisinä päivinä 1939.




Evakuointia Kannaksen talvisodan ensimmäisinä päivinä 1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Jo ennen sodan syttymistä satatuhatta suomalaista jätti kotinsa itärajan lähettyvillä. Sodan aikana lukumäärä nousi liki puoleen miljoonaan.

Karjalasta pakenevat ristittiin kansan suussa nopeasti evakoiksi.

Evakkoon lähtijät olivat useimmiten naisia ja lapsia, miehet olivat rintamalla.


Särkisyrjän evakkoja 18.3.1940.




Särkisyrjän evakkoja 18.3.1940.
Kuva: SA-Kuva
talvisota

Lähtöpäätös piti tehdä nopeasti, juuri mitään ei mukaansa saanut.

Evakkomatkoihin sisältyi paljon epätietoisuutta, surua ja kuolemaa.


Venäläisiltä saatuja kiväärejä 17.12.1939.




Venäläisiltä saatuja kiväärejä 17.12.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Sillä välin miehet rintamalla tiesivät, mitä tekivät.

Ensimmäisen merkittävän voittonsa suomalaiset saivat 6.12.1939 Tolvajärvellä. Ankaria torjuntataisteluja käytiin myös Taipaleen alueella, Summassa ja Kollaanjoella.

Rajuista taisteluista ja Neuvostoliiton massiivisesta ylivoimasta huolimatta puna-armeijan hyökkäys saatiin miltei kokonaisuudessaan pysäytettyä joulukuussa.

Eljas Erkko puhuu (30.11.1939)
Eljas Erkko puhuu (30.11.1939). Eljas Erkko puhuu (30.11.1939) Kuva: Yle. Eljas Erkko
Despite the fact, that Finland's sole desire has been to live in peace in her own corner of Europe, in good terms with her neighbors, the war is upon us.― Ulkoministeri Eljas Erkko Amerikkaan osoitetussa lähetyksessä 30.11.1939.

Hiihtopartio Märkäjärvellä 6.2.1940.




Hiihtopartio Märkäjärvellä 6.2.1940.
Kuva: SA-kuva.
talvisota
Tk-kuvaaja Alvar Hamberg Suomussalmen lossin lähellä. 1.12.1939.
Tiedotuskomppania dokumentoi sodankulun. Tk-kuvaaja Alvar Hamberg Suomussalmen lossin lähellä joulukuussa 1939. Tk-kuvaaja Alvar Hamberg Suomussalmen lossin lähellä. 1.12.1939. Kuva: SA-kuva talvisota

Kuvat kireässä pakkasessa sotaa käyvästä Suomesta levisivät maailmalle. Meneillään olleesta maailmansodasta huolimatta talvisotaa seurattiin tarkasti kansainvälisessä lehdistössä. Muualla käytiin tuolloin vain vähäisiä paikallisia taisteluja.

Etenkin Suomussalmen ja Raatteen taistelut herättivät kansainvälistä huomiota. Talviolosuhteita ja mottitaktiikkaa hyväksi käyttäen suomalaiset onnistuivat tuhoamaan kaksi neuvostoliittolaista divisioonaa.


Talvisodan ahdingosta ja Suomen taistelusta itsenäisyytensä puolesta valmistettiin filmejä myös ulkomaiseen levitykseen. Suomi sai osakseen sympatiaa erityisesti Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tämä Aho & Soldanin norjankielinen filmi vetosi vahvasti moraalisen ja aineellisen tuen tarpeeseen.

Myös "Molotovin cocktailit" tulivat laajalti tunnetuiksi. Suomalaiset hallitsivat hyvin panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettujen polttopullojen käytön.


Kollaanjoen itäpuolella venäläinen hyökkäysvaunu etenee kiivaasti ampuen 17.12.1939.




Kollaanjoen itäpuolella venäläinen hyökkäysvaunu etenee kiivaasti ampuen 17.12.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota
"Molotovin cocktail" 8.3.1940.
"Molotovin cocktail" lähikuvassa 8.3.1940 "Molotovin cocktail" 8.3.1940. Kuva: SA-kuva talvisota

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.
Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939. Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939. Kuva: SA-kuva. talvisota
Silloin tällöin on tästä päittemme yli leijailleet kranaatit... Oma patterimme on sitten vastannut tuohon tuleen, ja niissä on aina huomattavasti tarkempi osoite kuin tuon naapurirannan patteriston ammuksilla.― Pekka Tiilikainen selostaa taistelua Taipaleella 10.2.1940

Kun talvisota alkoi, Suomessa käytettiin vielä puupyöräisiä panssarivaunuja. Nämä Ranskasta vuonna 1919 ostetut Renault-panssarivaunut olivat talvisodan alkaessa jo museokalustoa. Juuri muutakaan aseistusta ei ollut kuitenkaan olemassa.


Partio etenemässä Saijalla 10.2.1940.




Partio etenemässä Saijalla 10.2.1940.
Kuva: SA-kuva.
talvisota


Dokumenttielokuva sodan taustoista, ankarasta talvesta sekä koko kansan taistelusta, kuuluisasta talvisodan hengestä.

Kansalaiset seurasivat tilannetta lehdistä ja radiosta. Samat uutiskuvat mittavasta sotasaaliista ja paikoilleen juuttuneista neuvostojoukoista levisivät myös maailmalla.


Suomlaiset lukevat sotauutisia syksyllä 1939.




Suomlaiset lukevat sotauutisia syksyllä 1939.
Kuva: Ylen arkisto/SVM/KK
talvisota

Niin, hyvät kuulijat, ryssän armeijan roistolentäjät ovat taas kunnostautuneet. Me olemme mikrofonin kanssa kiitäneet pieneen, rauhalliseen Runebergin kaupunkiin, jossa lentäjät eilen tiistaina tekivät urotöitään.― L. Willebrand kuvailee Porvoon tuhoja 14.2.1940

Sota-aikana myös tavallisen kansalaisen piti olla puheissaan tarkka.

Kuulut kotirintamaan -juliste 1940-luvulta
Kuulut kotirintamaan -juliste 1940-luvulta Kuulut kotirintamaan -juliste 1940-luvulta Kuva: Suunnittelija Urho Aarnio julisteet,sota-aika,valistus (keskinäinen toiminta),propaganda,Kotirintama,kotirintama,1940 (musiikkikappale)

Valistusfilmi vuodelta 1940 muistutti suun supussa pitämisestä sota-aikana. Siiri Angerkosken esittämä juoruileva naisihminen on vähällä lipsauttaa kahvilassa sotasalaisuuden tarkkojen korvien kuunnellessa viereisessä pöydässä.


 Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä 7.2.1940.




Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä 7.2.1940.
Kuva: SA-kuva
talvisota

Suomalaisten sinnikäs vastarinta oli merkki yhtenäisestä kansasta.

Oli selvää, ettei Suomea pystyttäisi miehittämään muutamassa viikossa, kuten Stalin oli arvioinut.

Pitkittynyt sota oli Neuvostoliitolle kiusallinen. Niinpä se pyrki vuoden 1940 alussa nopeaan ratkaisuun ja keskitti Suomen vastaiselle rintamalle lisäjoukkoja.

Hyökkäyksen pääpaino oli Karjalan kannaksella ja 11.2.1940 se johti läpimurtoon Summassa.

Suomalaiset vetäytyivät ensin väliasemaan ja helmikuun lopulla viivytystaisteluja käyden taka-asemaan.


Poropartio Jäniskoskella 20.2.1940.




Poropartio Jäniskoskella 20.2.1940.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä (1940).
Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä (1940). Etuvartioston kämppä Märkäjärvellä (1940). Kuva: SA-kuva. talvisota
Rintaman läheisyys on tunnelma, joka vaikuttaa jokaiseen ihmiseen. (...) Ensin alkaa kuulua voimakkaan tykistön jyske, sitten vähitellen yhtyvät siihen kranaatinheittimien naksahdukset ja lopulta alkaa konekiväärinkin ääni kantautua yhtäjaksoisen kivääritulen lomassa.― Pekka Tiilikainen selostaa lentohyökkäystä Märkäjärvellä helmikuussa 1940.

lmanvalvontalotta Rovaniemen Pöyliövaarassa 6.2.1940.




lmanvalvontalotta Rovaniemen Pöyliövaarassa 6.2.1940.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Lottien toiminta oli korvaamatonta. Jo varhaisessa vaiheessa huomattiin, ettei asevelvollisten miesten määrä riittäisi Suomen puolustamiseen. Lottien ansiosta jopa satatuhatta miestä vapautui talvi- ja jatkosodan aikana sotilastoimiin.

Talvisodan aikana noin 13 000 lottaa avusti armeijaa rintamalla erilaisissa tehtävissä. Kotirintama työllisti päätoimisesti noin 50 000 lottaa. Lisäksi satatuhatta lottaa toimi apulaisina oman työnsä ohessa.

Vaikka järjestö oli valmistautunut sodan varalle jo 20 vuoden ajan, joutuivat lotat sotaan osittain vailla koulutusta. Tehtävien runsaus yllätti.

 Lotta neulomatöissä Savukoskella. 10.2.1940.
Neulova lotta Savukoskella 10.2.1940 Lotta neulomatöissä Savukoskella. 10.2.1940. Kuva: SA-kuva talvisota

 Lotta ruokkimassa sairaita sotavankeja Parikkalan vankileirillä joulukuussa 1939.




Lotta ruokkimassa sairaita sotavankeja Parikkalan vankileirillä joulukuussa 1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Sodankäyntiin kuuluvat myös sotavangit. Talvisodan aikana suomalaiset ottivat noin 5 700 vankia. He selvisivät kohtuullisen hyvin.

Suomalaisvangeista tunnetaan vain heidät, jotka palautettiin. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto palautti Suomeen noin 850 vankia.

Venäläisiä sotavankeja Parikkalan sotavankileirillä (1939).
Venäläisiä sotavankeja Parikkalan sotavankileirillä (1939). Venäläisiä sotavankeja Parikkalan sotavankileirillä (1939). Kuva: SA-kuva talvisota

Propagandapäällikkö Reino Palmroth tenttasi vihollisen sotavankien sivistystasoa tammikuussa 1940. Jos vanki "sattui vastamaan oikein", hänet palkittiin sikarilla.

Ohjelman ylimielinen sävy venäläisiä kohtaan suututti ylipäällikkö Mannerheimin, joka kutsui Palmrothin päämajan nuhdeltavaksi. Puolustusvoimien propagandassa vihollisen halventaminen oli kielletty.

- Täällä kuuluu olevan joku musikanttikin. Mikä hän on miehiään?
– Hän on erään venäläisen musiikkikorkeakoulun opettaja.
– Vai niin. No, tietääkö hän kuka on Sibelius?
– Siitä hän ei tiennyt kerta kaikkiaan mitään.
– Vai niin.
― Reino Palmroth hämmästelee sotavankien huonoa Suomen-tuntemusta

Talvipukuihin sonnustautuneet kaksi sotilasta ovat saapumassa Punaisenlähteentorille Viipurissa talvisodan viimeisinä päivinä 7.3.1940.




Talvipukuihin sonnustautuneet kaksi sotilasta ovat saapumassa Punaisenlähteentorille Viipurissa talvisodan viimeisinä päivinä 7.3.1940.
Kuva: SA-kuva
talvisota

Suomalaiset olivat maaliskuussa kuluttaneet voimansa äärimmilleen, eikä rintama enää olisi kauan pitänyt.

Keskiviikkona 13.3. tuli tieto, että rauha on solmittu.

105 päivää kestänyt sota oli vaatinut liki 26 000 suomalaisen hengen.

Haavoittuneita oli yli 40 000.

Vastapuolella molemmat luvut olivat viisinkertaisesti suuremmat.


Helsinkiläisrouva lukee uutista rauhan solmimisesta 13.3.1939.




Helsinkiläisrouva lukee uutista rauhan solmimisesta 13.3.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota
Väinö Tanner kertoo radiossa rauhasta
Ulkoministeri Väinö Tanner kertoo rauhan ehdoista 13.3.1940. Väinö Tanner kertoo radiossa rauhasta Väinö Tanner,Välirauhan aika,talvisota
Arvoisat kuulijat! Ennen kuin siirryn varsinaiseen puheeseen, pyydän antaa uutisluontoisena tiedonannon Moskovassa käytyjen rauhanneuvottelujen tuloksesta.― Ulkomisteri Väinö Tanner 13.3.1940

Rauhanehdot otettiin Suomessa vastaan tyrmistyneinä.

Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin.

Etualalla Mannerheim, kuvattuna vuonna 1941 (SA-kuva), taustalla valokuva Yleisradion konekirjoitetusta päiväkäskystä 14.3.1940.
Etualalla Mannerheim, kuvattuna vuonna 1941 (SA-kuva), taustalla valokuva Yleisradion konekirjoitetusta päiväkäskystä 14.3.1940. Carl Gustaf Mannerheim,Yle Elävä arkisto,talvisota
Te ette ole tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, jossa te olette tehneet suurtöitä. Tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.― Puolustusvoimain ylipäällikkö Mannerheim 14.3.1940

Suruliputus Ruotsalaisen teatterin kulmalla Helsingissä 13.3.1939.




Suruliputus Ruotsalaisen teatterin kulmalla Helsingissä 13.3.1939.
Kuva: SA-kuva.
talvisota

Suomalaiset reagoivat rauhanehtoihin spontaanilla suruliputuksella.

Liput vedettiin puolitankoon koko maassa.

Moskovassa 13.3.1940 solmittu rauhansopimus sai Suomessa pian välirauhan nimen ja merkityksen.

Talvisodan ihme oli vahvistanut sen henkeä entisestään.

Valokuvat: SA-kuva, Sotamuseo ja Yle Arkisto

Artikkelin kirjallisena lähteenä on käytetty Jari Leskisen ja Antti Juutilaisen toimittamaa Talvisodan pikkujättiläistä (WSOY 1999).