Kirsi Skön
Yle
Kouvolasta Kiinaan kulkeva konttijunareitti käynnistyi suurin toivein vuonna 2017. MOT:n selvityksen mukaan Kiinaan kuljetettiin kuitenkin jopa liki tyhjiä kontteja. Tämä kannatti, koska Kiina maksoi junille mittavat kuljetustuet.
Kouvolan kaupunki neuvotteli vuosia suorasta konttijunayhteydestä Kiinan keskiosissa sijaitsevan Xi’anin kaupungin kanssa. Tarkoitus oli, että meri- ja lentorahtia siirtyisi raiteille. Samalla molemmat kaupungit saisivat lisää työtä ja toimeentuloa.
Junayhteyden avajaisten aikaan vuonna 2017 odotukset olivat korkealla.
– Kouvolasta tulee Pohjois-Euroopan arvostetuin logistiikkakeskus, kuvailtiin Kouvolan teettämällä videolla.
Pudotus oli kova, kun Kouvolan päättäjille tänä syksynä selvisi, että suurin toivein avattu reitti on hiljennyt. Tänä vuonna junia on kulkenut Xi’aniin kolme. Takaisin ei yhtään.
Jättiterminaali idän junille
Vaikka Kiinan junat eivät kulje, Kouvola rakentaa niille parhaillaan Suomen pisintä lastausraidetta. Mittavan terminaalin rakentamista on perusteltu nimenomaan Aasian konttiliikenteen kasvulla.
Rakennusprojektin hinta on noin 40 miljoonaa euroa, josta Kouvolan veronmaksajien osuus on liki 30 miljoonaa. Investointi on jättimäinen, sillä Kouvolan kaupungin pitäisi samaan aikaan säästää perustoiminnoistaan noin 20 miljonaa euroa. Kaupunki on jopa vaarassa ajautua kriisikunnaksi.
Juna liikkui Kiinan tuella
Miksi Kouvola rakensi suoran konttijunareitin Kiinaan?
Vastaus on kuljetustuet.
Kiinan konttijunien kannattavuus nojaa Kiinan maksamiin tukiin. Niiden maksamisesta ja suuruudesta päättää Kiina yksin.
Kiinan maksama tuki voi jopa puolittaa eurooppalaisten operaattoreiden konttikuljetuksesta maksaman hinnan. Tällä tavoin Kiina pyrkii lisäämään kauppayhteyksiään Eurooppaan.
Edestakaiset, kaupungista kaupunkiin kulkevat konttijunareitit ovat osa Kiinan massiivista ”Belt and Road” -investointi- ja politiikkaohjelmaa, johon Kiina on luvannut investoida useita satoja miljardeja euroja.
Mittavien tukien innoittamana konttijunien määrä kiinalaisten ja eurooppalaisten kaupunkien välillä räjähti nousuun vuonna 2018.
Konttijunien kannattavuus nojaa Kiinan maksamiin tukiin, joiden maksamisesta ja suuruudesta Kiina päättää yksin.
Kiina kielsi tyhjien konttien kuljettamisen
Pian Kiina kuitenkin huomasi, että tukien turvin sen kaupunkeihin rahdattiin myös tyhjiä kontteja tuhansien kilometrien päästä Euroopasta.
Kiinan keskushallinto vihelsi pelin poikki ja kiristi tukisääntöjä kesken vuotta 2018. Ilman rahtaamisesta ei enää maksettu kuljetustukea.
Tukikiristyksen seurauksena Kouvolan liikenne alkoi takkuilla.
Kouvolan Kiinan-reitin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli vielä kohtuullinen. Reittiä operoivan Unytrade-yhtiön toimitusjohtaja Valery Zhukin mukaan Kouvolan ja Kiinan Xi'anin välillä kulki 24 junaa vuonna 2018.
Hän myöntää, että Kiinan ja Kouvolan välillä kuljetettiin tuolloin paljon ilmaa.
– Aina junat eivät olleet täysiä. Oli junia, joissa vain kolmasosa tai neljäsosa oli täynnä. Silloin Kiina vielä salli sen, sanoo Valery Zhuk.
Zhukin mielestä pääsyyt reitin hiljentymiseen ovat sellun hinnan lasku ja Kiinan heikentynyt taloustilanne.
Miksi reitti epäonnistui?
Reitin seisahtuminen liittyy paljolti tukipolitiikan muutoksiin, mutta taustalla on myös muita syitä.
Tukikiristysten jälkeen Xi’an ei enää saanut lähettää vajaita paluujunia Eurooppaan. Käytännössä rahti pakattiin tiiviimmin. Jotta rahtia riittäisi myös Kouvolan juniin, sitä pitäisi myydä enemmän.
Juuri Kouvolan reitin myynti Kiinan päässä ontuu.
Kouvolan reitiltä puuttuvat kokeneet logistiikkayritykset, joilla olisi Kiinan-osaamista.
Aina junat eivät olleet täysiä. Oli junia, joissa vain kolmasosa tai neljäsosa oli täynnä.
”Reitin on oltava säännöllinen”
Vertailukohdaksi käy Suomen ainoa säännöllisesti Kiinaan liikennöivä konttijunareitti, joka kulkee Helsingin Vuosaaresta Itä-Kiinan Hefeihin. Sitä pyörittää yksityinen logistiikkayritys, Nurminen Logistics. Yhtiöllä on Kiinassakin henkilökuntaa myymässä rahteja.
– Reitin on oltava säännöllinen, muuten sitä on mahdotonta myydä asiakkaille, sanoo Nurmisen myyntijohtaja Marjut Linnajärvi.
Kouvolassa reitin neuvottelut ja markkinointi on hoidettu pitkälti kaupungin kehitysyhtiön Kouvola Innovationin työnä ja julkisella hankerahoituksella.
Reitin sopimuskumppaneina on kaksi pienehköä yksityistä kouvolalaista yritystä, joista kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta Kiinan liiketoiminnoista.
Kouvola syyttää Kiinaa
Kouvola Innovation sysää vastuun myynnin ongelmista Xi’anille.
– Siellä Kiinan päässä eivät ole onnistuneet saamaan liikennettä tähän suuntaan. Junan pitää olla täynnä, molempiin suuntiin, sanoo kehitysjohtaja Simo Päivinen.
Kouvolalle on tullut takkiin Kiinan riskibisneksissä aiemminkin. Kiinalaisen tukkukaupan keskukseksi suunniteltu China Center ja Innorail-nimellä markkinoitu kaupunkivetoinen junayhteys Siperian kautta Kiinaan kaatuivat jo 2010-luvulla.
