Hyppää pääsisältöön

Ruusun ja Leijonan matkassa – suomalainen kunniamerkkiperinne on pitänyt pintansa

Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä jalokivineen on sadan vuoden aikana jaettu vain muutama. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Ruusun ja leijonan matkassa

TV1 perjantaina 6.12.2019 klo 14.10 - 15.00, Areenassa

Jo noin miljoona suomalaista on saanut Suomen satavuotiaan itsenäisen historian aikana valtion juhlallisen tunnustuksen – kunniamerkin. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2019 merkin saa jälleen lähes 4000 ansioitunutta suomalaista.

Suomalainen kunniamerkkijärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Kunniamerkki ei ole vain harvojen ja valittujen etuoikeus, vaan jokainen Suomen kansalainen voi ehdottaa kunniamerkin saajaksi arvostamaansa henkilöä.

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhlissa on mahdollisuus nähdä edustava kokoelma kunniamerkkejä, sillä lähes jokaisella kutsutulla vieraalla on rinnassaan jonkinlainen kunniamerkki. Kunniamerkkijärjestelmä on silti jäänyt monelle etäiseksi.

Merkin saajalle itselleen valtiollinen huomionosoitus on aina yhtä suuri yllätys.

Hallintoassistentti Marjo Havila häkeltyi

Jyväskylän yliopiston suunnittelija Marjut Havila sai vuonna 2012 itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin. Kunniamerkin hän sai tunnustuksena työstään hallintoassistenttinä.

Havilalle on jäänyt elävästi mieleen hetki, kun hän sai tietää kunniamerkistään.

”Istuin työhuoneessa koneeni ääressä, kun työkaveri tuli onnittelemaan. Hän oli nähnyt uutisen yliopiston tiedotteesta. En ensin oikein käsittänyt, mistä oli kysymys”, Havila muistelee alkuhämmennystään.

Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Kunniamerkkejä valmistettiin käsityönä Tillanderin suvun kultasepänliikkeessä vuosina 1919 - 1933. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Ruusun ja leijonan matkassa
Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Nykyisin kunniamerkit valmistetaan Kultakeskuksessa Hämeenlinnassa. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Ruusun ja leijonan matkassa
Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentajamerkki miekkoineen. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Ruusun ja leijonan matkassa

”Toki olin nähnyt yliopistolla kunniamerkkitilaisuuksia ja että muutkin kuin professorit ja johtajat saivat huomionosoituksia. Silti en ollut ikinä ajatellut, että sellainen kunnia sattuisi omalle kohdalle.”

”Kunniamerkki tuntuu merkittävältä kiitokselta ja lämmitti mieltä. Olen ollut pitkään yliopiston palveluksessa ja työni tapahtuu enemmän taustalla. Kai se työ on sitten jossain näkynyt”, Marjut Havila naurahtaa.

Lumilautailija Matti Suur-Hamari sai ritarimerkkinsä

Paralympiakultaa voittaneelle lumilautailija Matti Suur-Hamarille myönnettiin vuoden 2018 itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki solkineen.

”Olihan se mahtavaa! Halusin pienenä poikana ritariksi, ja sitten sain kuin sainkin oman ritarimerkin”, Suur-Hamari kertoo ylpeänä.

Suur-Hamarille eivät kunniamerkit olleet entuudestaan tuttuja – ei myöskään kunniamerkki, jonka hän itse sai. ”Hienolta se tuntui, kun alkoi tajuta, minkälaisesta kunnianosoituksesta on kysymys, ja minkälaiseen joukkoon on päässyt.”

Matti Suur-Hamari kantoi juhlavin mielin kunniamerkkiä itsenäisyyspäivän juhlissa. ”Viime vuoden jälkeen ei ole vielä ehtinyt tulla tilaisuuksia, joissa kunniamerkkiä olisi voinut kantaa. Siellä Imatralla vanhempien kotona palkintokaapissa kunniamerkki komeilee ja odottaa seuraavaa kertaa.”

Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Linnan juhlissa. Presidentti Niinistöllä on kunniamerkkeinä Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen sekä Vapaudenristin suurristi (ylin rintatähdistä), Vapaudenristin suurristiin kuuluva rintatähti (alarivissä vas.) sekä Suomen Leijonan suurristi. Rouva Jenni Haukio kantaa presidentin puolisolle annettavaa Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Sauli Niinistö,Jenni Haukio,Ruusun ja leijonan matkassa

Dokumenttielokuva kunniamerkkijärjestelmän roolista

Suomen kunniamerkkijärjestelmä on pitänyt pintansa vuosikymmenien ajan. Kunniamerkeillä on ollut iso merkitys tasavallan historiassa.

Järjestelmä on vastannut sota-aikojen tarpeisiin, se on selviytynyt kiivaasta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja tasa-arvoistunut yhteiskunnan mukana. Kunniamerkkien tarpeellisuudesta on väitelty ja jotkut ovat niistä kieltäytyneetkin.

Uusi dokumenttielokuva Ruusun ja Leijona matkassa kertoo Suomen kunniamerkkien 100-vuotisesta historiasta ja sen roolista maan identiteetin rakentumisessa. Dokumentissa pohditaan myös kunniamerkkijärjestelmän roolia ja haasteita nyky-yhteiskunnassa.

Haastateltavina nähdään ritarikuntien nykyistä johtoa kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä kanslerit Jussi Nuorteva ja Ari Puheloinen. Mukana ovat myös ritarikuntien johdossa aikaisemmin toimineet presidentti Tarja Halonen, emeritarehtori Aino Sallinen, ministeri Jaakko Iloniemi ja professori Matti Klinge.

Presidentti Koivisto aloitti uuden kunniamerkkiperinteen

Itsenäisyyspäivänä palkitaan pääasiassa siviilihenkilöitä. Lisäksi kunniamerkkejä jaetaan puolustusvoimien lippujuhlan päivänä sekä veteraanipäivänä ja äitienpäivänä.

Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitalin saanut kirjailija Sofi Oksanen Linnan juhlissa. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Sofi Oksanen,Ruusun ja leijonan matkassa
Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta.
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalia on jaettu äitienpäivänä vuodesta 1946. Dokumentissa kerrotaan Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Yle TV1,Ruusun ja leijonan matkassa

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä jakavat vuonna 1919 perustettu Suomen Valkoisen Ruusun ja vuonna 1942 perustettu Suomen Leijonan ritarikunnat sekä Vapaudenristin ritarikunta, joka on kolmesta ritarikunnasta vanhin, vuodelta 1918.

Suomen arvokkain kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen, jota kantaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti on kaikkien ritarikuntien suurmestari ja hänen kunniamerkeistään löytyvät lisäksi Suomen Leijonan suurristi ja Vapaudenristin suurristi.

Presidentti Mauno Koivisto aloitti vuonna 1988 toisen kautensa alkajaisiksi uuden perinteen antamalla puolisolleen rouva Tellervo Koivistolle ensimmäistä kertaa Suomen Valkoisen Ruusun suurristin. Koiviston jälkeen jokaiselle tasavallan presidentin puolisolle on annettu SVR:n suurristi virkaanastujaisten yhteydessä.

Ohjaus: Michael Franck. Käsikirjoitus: Kati Sointukangas. Tuotanto: Franck Doc / Parad Fakta, Suomi, 2019.