Hyppää pääsisältöön

Kuinka sujuvasti kirjoitat kännykällä? Kännykän näpyttelynopeudella on yhteys jopa talouteen ja hyvinvointiin

Kimalteleva kännykkä.
Kimalteleva kännykkä. Kuva: Rodion Kutsaev / Unsplash Yle Oppiminen,Kännykkä,Matkapuhelimet ja mobiililaitteet,kirjoitustaito,Ennakoiva tekstinsyöttö

Tekstinsyöttö on jo niin tärkeä osa arkea, että se voidaan nähdä kansalaistaitona. Aalto-yliopistossa suunnitellaan suomalaisille paremmin sopivaa näppäimistöä ja kannetaan huolta ikäihmisistä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä digiyhteiskunnasta puutteellisten näppäilytaitojensa vuoksi.

Mihin käytät kännykkääsi? Lähetätkö viestejä, teetkö verkkohakuja tai toimitko sosiaalisessa mediassa? Todennäköisesti moniin asioihin, joita teet puhelimellasi, liittyy tekstinsyöttöä.

Koska kännykän äärellä vietetään helposti jo useita tunteja päivässä, ei ole yhdentekevää, miten kirjoittaminen käytännössä tapahtuu. Ovatko näppäimistöt saavuttaneet kehityksensä huipun? Entä he, jotka eivät halua tai pysty kirjoittamaan kosketusnäppäimistöllä?

Aalto-yliopisto on tehnyt äskettäin kaksi tutkimusta kosketusnäppäimistön käytöstä kansainvälisen tutkimusyhteistyön tuloksena. Sitä ennen on jo julkaistu useita tutkimuksia tietokoneen näppäimistön käytöstä.

– Ruutuajan määrä ihmisten elämässä kertoo siitä, miten merkittävä perustaito näppäileminen – sekä fyysisellä että kosketusnäppäimistöllä – nykyään on, sanoo käyttöliittymien ja käytettävyyden professori Antti Oulasvirta.

Nopeimmat nuoret kirjoittivat jopa yli 80 sanaa minuutissa.

Oulasvirta työskentelee Aalto-yliopistossa tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella. Tutkimustulosten avulla Oulasvirta kollegoineen pyrkii kehittämään mobiilikirjoittamista, jotta se olisi mahdollisimman sujuvaa kaikille. Kyse on paljon sormenpäiden liikettä laajemmasta asiasta: siitä, minkä kaiken välineenä kirjoittaminen toimii.

– Jos ei ole tekstinsyöttötaitoa, se sulkee pois ison määrän tapoja osallistua yhteiskuntaan, Oulasvirta toteaa.

Sellaisiksi hän mainitsee esimerkiksi sosiaalisen median sekä yhteiskunnan e-palvelut, jotka edellyttävät tekstin- ja numeronsyöttöä.

Kirjoitusnopeudessa suuria eroja

Ensimmäiseen mobiilikirjoittamista käsittelevään tutkimukseen osallistui 37 000 vapaaehtoista verkkotestin kautta, suurin osa heistä Yhdysvalloista. Testikielenä oli englanti. Laajaa suomenkielistä tutkimusaineistoa kerätään parhaillaan Ylen ja Aalto-yliopiston näpyttelytestin avulla.

Englanninkielisen testin tuloksista kävi selväksi, että kahdella sormella kirjoittaa nopeammin kuin yhdellä. Kahdella peukalolla saatiin aikaan keskimäärin 38 sanaa minuutissa, pelkällä etusormella noin 26 sanaa.

– Peukalot antavat tukevan otteen ja mahdollistavat vaihtelun eri puolten välillä, joka on avain nopeampaan kirjoittamiseen.

Mitä enemmän katse pysyy näppäimissä, sitä nopeammin tekstiä syntyy.

Kun yksi peukku painaa tiettyä kirjainta, toinen voi jo liikkua seuraavalle. Kahdella sormella kirjoittikin neljä viidestä osallistujasta. Myös muita tekniikoita käytettiin, esimerkiksi yhtä peukaloa tai kahta etusormea. Harvinaisimpia on keskisormella kirjoittaminen – niin teki joka sadas.

Niin sanotut älykkäät tekstinsyöttömenetelmät auttoivat vaihtelevasti. Tehokkain menetelmä oli automaattinen virheenkorjaus (auto correct). Se paransi kirjoitusnopeutta hieman, kun taas ennakoiva tekstinsyöttö (auto completion) hidasti.

Eletekstinsyöttö eli sanan piirtäminen näppäimistöllä ei myöskään parantanut tulosta. Suomen kielellä tilanne olisi pahempi – osasyynä ovat suomen kielelle tyypilliset kaksoisvokaalit ja -konsonantit, joita on vaikea ilmaista katkeamattomalla piirtoviivalla.

Nuoret kirjoittavat lähes kaksi kertaa nopeammin kuin aikuiset

Sukupuolten välillä ei ollut eroja, mutta ikä vaikutti kirjoitusnopeuteen merkittävästi. Kun 10–19-vuotiaat nakuttivat keskimäärin 40 sanaa minuutissa, 50–59-vuotiaat saivat samassa ajassa aikaan noin 26 sanaa. Nopeimmat nuoret kirjoittivat jopa yli 80 sanaa minuutissa.

Oulasvirta uskoo, että erot kirjoitusnopeudessa tulevat kasvamaan entisestään eri ikäryhmien välillä.

– Jotkut motoriset taidot, kuten reaktionopeus, kehittyvät noin 25 ikävuoteen asti, ja alkavat laskea 40 vuoden jälkeen. Nuoret myös näpyttelevät paljon enemmän kuin muut.

Sittemmin tutkimuksissa on taltioitu myös silmien ja sormien liikkeitä. Näin saadaan tarkempaa tietoa kirjoitusnopeuteen vaikuttavista tekijöistä.

Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta tähän mennessä yksi mielenkiintoisimpia havaintoja on olllut katseen vaikutus kirjoitusnopeuteen. Entuudestaan tiedetään, että mekaanisella näppäimistöllä nopeimpia kirjoittajia ovat he, jotka tuskin vilkaisevat sormiinsa. Kännykällä on toisin: mitä enemmän katse pysyy näppäimissä, sitä nopeammin tekstiä syntyy.

Kymmensormijärjestelmän hallitsemisesta ei ylipäätään ollut hyötyä mobiilikirjoittamisessa, sillä sormien käyttö ja liikeradat ovat täysin erilaiset.

Kuva sormen ja silmien liikkeestä kännykällä.
Nopean ja hitaan näpyttelijän sormien ja katseen liikkeet. Kuva sormen ja silmien liikkeestä kännykällä. Kuva: Yle / Mikko Lehtola Kännykkä,Yle Oppiminen

Ylläolevat kuvat ovat "karttoja" nopean (vasen kuva) ja hitaan kirjoittajan silmien ja sormien liikkeestä yhden lyhyen lauseen kirjoittamisen aikana. Kuvassa vasemman käden sormen liikkeet ovat punaisella, oikean sinisellä ja katseen liikkeet vihreällä.

– Mitä enemmän katse harhailee näppäimistön ja tekstikentän välillä, sitä hitaampaa on kirjoittaminen, vaikka virheiden määrän ottaisi huomioon. Näyttäisi myös siltä että hitaamman kirjoittajan toiminta on kokonaisuudessaan epäröivämpää ja nopeamman määrätietoisempaa, kertoo tutkijatohtori Jussi Jokinen Aalto-yliopistosta.

Suomalaisille suunnitellaan parempaa tekstinsyöttöä – voisi vaikuttaa jopa talouteen

Vaikka suomalaisten keskimääräinen kirjoitusnopeus kestää kansainvälisen vertailun, lukua on mahdollista parantaa. Se vain vaatisi paremmin suomen kielelle sopivan tekstinsyöttömenetelmän.

Suomessa ja useimmissa muissa maissa käytetään edelleen yli 150 vuotta vanhaa QWERTY-näppäimistöasettelua, joka kehitettiin alun perin englannin kielelle. On väitetty, että kirjainten sijainnin sanelivat mekaanisen kirjoituskoneen tekniset ongelmat: käytetyimpien kirjaimien pitkät kirjainvarret takertuivat toisiinsa kirjoittaessa. Niinpä näppäimistön suosituimmat kirjaimet sijoitettiin mahdollisimman kauas toisistaan. Selitys saattaa kuitenkin olla jälkikäteen keksitty.

Vaikka QWERTY ei ole enää paras asettelu edes englannille saati muille kielille, muutosta ei ole odotettavissa angloamerikkalaisesta maailmasta. Jos siis Suomen kaltainen pieni kielialue haluaa itselleen paremman näppäimistön, se on tehtävä itse. Antti Oulasvirta onkin tarttunut toimeen yhdessä Aalto-yliopiston puheen- ja kielenkäsittelyn professori Mikko Kurimon kanssa.

Kehitystyössä otetaan huomioon se, miten paljon kutakin kirjainta keskimäärin käytetään ja miten ne tyypillisesti yhdistyvät. Se on tärkeä tieto, sillä peräkkäiset kirjaimet on nopeampi näppäillä eri peukaloilla.

– Kirjoittaminen nopeutuu, jos pystyy järjestämään näppäimistön kirjaimet uudelleen niin, että se maksimoi kahden sormen välisen vaihtelun, sanoo Oulasvirta.

Älykäs tekstinsyöttö toimii huonosti suomen kielellä

Näppäimistön kehittäminen on Oulasvirralle entuudestaan tuttua. Viime vuonna Aalto-yliopistossa laadittiin Ranskan hallituksen tarpeesta uusi näppäimistöstandardi, joka helpottaa ranskan kielen kirjoittamista. Esimerkiksi ranskaan kuuluvat erikoismerkit saa tehtyä nopeammin. Samaa laskennallista optimointia voidaan hyödyntää minkä tahansa kielen – myös suomen – näppäimistön parantamiseksi.

Olennainen osa sujuvaa kirjoittamista ovat myös älykkäät tekstinsyöttömenetelmät, jotka nekin kuuluvat Oulasvirran ja Kurimon kehitystyöhön. Oulasvirta toteaa, että automaattinen korjaus ja ennustava tekstinsyöttö eivät ymmärrä tarpeeksi hyvin suomen kielen runsaita taivutusmuotoja ja muita ominaispiirteitä. Ne näyttävätkin ennemmin hidastavan kuin nopeuttavan kirjoittamista.

Näppäimistön uudistamisella saadut sekuntien murto-osien säästöt voivat tuntua vaatimattomilta, mutta kun asiaa katsoo isossa mittakaavassa, pienikin edistysaskel voi olla merkittävä.

Vaarana on, että suuri osa väestöstä jää digitaalisen arjen ulkopuolelle.

– Jos pystyisi parantamaan suomalaista tekstinsyöttötaitoa viisi prosenttia, sillä olisi vaikutus talouteen ja hyvinvointiin, Oulasvirta sanoo.

On laskettu, että hyvin suunniteltu näppäimistö säästäisi sormen matkaa yhden senttimetrin per kirjain. Jos henkilö kirjoittaa päivässä noin sata sanaa, näppäimistö säästäisi sormilta vuodessa noin 1 825 kilometrin mittaisen matkan.

Kun sen kertoo usealla miljoonalla suomalaisella, puhutaan jo miljardeista kilometreistä ja niihin käytetystä ajasta.

Digiyhteiskunta vaatii hyvää motoriikkaa, eikä sitä ole kaikilla

Kaikkein eniten Oulasvirta haluaisi nähdä kehitystä niiden keskuudessa, joilla tekstinsyöttötaidot ovat heikot tai täysin olemattomat. Vaarana on, että suuri osa väestöstä jää digitaalisen arjen ulkopuolelle.

– Meidän pitäisi yhteiskuntana ratkaista se, että ikääntyvän väestön osuus kasvaa ja yhä enemmän kaikki tapahtuu kännykällä.

Hän mainitsee OECD:n vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisnuorten tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot ovat kärkiluokkaa. Nuorten ja vanhimpien ikäryhmien välinen ero oli kuitenkin koko vertailun suurin.

Tilanne on huolestuttava, koska samaan aikaan esimerkiksi monet palvelut ja suuri osa kommunikaatiosta on – pitipä sitä hyvänä tai huonona asiana – siirtynyt verkkoon.

– Näppäilytaidot ovat avainasemassa, koska ihmisten välinen kommunikointi on kieltä, ja usein siihen tarvitaan tekstinsyöttöä, sanoo Oulasvirta.

Hän huomauttaa, että näppäilyn nopeus ei ole itseisarvo sinänsä, vaan se, mitä sillä saa. Hyvä tai edes kohtalainen tahti vapauttaa resursseja muuhun.

Uuden taidon opettelussa asenne ratkaisee paljon. Jos näpyttely tuntuu työläältä, voi johtopäätös Oulasvirran sanoin olla, että "en edes haluaisi kirjoittaa". Kiinnostuksen puute on ihmismielelle hyväksyttävämpi syy kuin se, että oikeasti haluaisi kirjoittaa, mutta ei ole valmis näkemään vaivaa. Tällaista järkeilyä hän kutsuu opituksi avuttomuuden noidankehäksi.

Ikääntyminen tuo fyysisiä rajoitteita

Aina näppäimistöjen välttelyssä ei kuitenkaan ole kyse motivaatiosta, vaan iän tuomista todellisista rajoitteista.

– Ikäihmisillä voi olla isoja ongelmia esimerkiksi motoriikassa, näössä tai kognitiivisissa kyvyissä. Vapina sormenpäissä lisääntyy, ja koska näppäimistöt ovat hyvin pieniä, niihin on vaikea osua.

Jos kirjoittamisen tahti on vain joitakin sanoja minuutissa, tekstinsyöttö muodostaa huomattavan pullonkaulan vuorovaikutukselle. Puhelinkeskusteluun verrattuna ero on jo musertava, sillä ihmisen puheen nopeus on noin 150 sanaa minuutissa.

Tutkijoilla on ongelmaan erilaisia ratkaisuehdotuksia. Apuun voisivat tulla esimerkiksi isommat näppäimet, joihin on niputettu useampia kirjaimia. Kehittyneimmissä keinoissa käytetään tekoälyä, kuten Aalto-yliopiston ja japanilaisyliopiston viime vuonna luomassa käyttöliittymässä. Sen avulla vapinasta kärsivä saattoi kirjoittaa lähes ilman lyöntivirheitä.

Tutkijoiden luomat prototyypit ovat kuitenkin vasta alkua. Ratkaisujen täytyy siirtyä valmistajien pöydälle, jotta ne olisivat joku päivä kuluttajien saatavilla. Valitettavasti niin käy harvoin, sillä suurimmat voitot saadaan keskivertokansalaisten palvelemisesta.

Tämä toivottavasti muuttuu viimeistään sitten, kun sukupolvet, jotka ovat tottuneet käyttämään tietotekniikkaa, alkavat harmaantua. He eivät aio luopua digilaitteista vain ikänsä vuoksi.

Kirjoitammeko lähitulevaisuudessa ajatuksen voimalla?

Miltä tekstinsyöttö näyttää tulevaisuudessa – onko se jotain ihan muuta? Jos näppäileminen on niin kaukana ideaalista, voitaisiinko siitä päästä kokonaan eroon?

– Tähän liittyy aina odotus, että puheentunnistus korvaa näppäilyn, sanoo Oulasvirta.

Hän ei näe sen olevan vielä lähellä, vaikka puheentunnistuksen käyttö tuleekin kasvamaan. Kehityksen isoin jarru on vapaan kielen ennustamattomuus, joka vaatii sovellukselta hyvin laajan sanaston tunnistamista. Melko hyväkään suoritus ei riitä, mikäli tavoitteena on säästää aikaa ja vaivaa kirjoittamiseen verrattuna.

– Jos puheen tunnistustarkkuus on vaikka keskimäärin 98 %, niin siinä on silti paljon korjattavia virheitä.

Kauimpana tulevaisuudessa siintää tekstinsyöttö ajatuksen voimalla.

Parhaiten puheentunnistus onnistuu, kun sanasto on kapea. Sellaisia ovat esimerkiksi rajattua aihepiiriä koskevat keskustelut, joita käydään tekoälyä hyödyntävän asiakaspalvelijan eli chatbotin kanssa.

Toinen hidaste on Oulasvirran mukaan se, että ainakin Suomessa ihmiset ovat vielä tottumattomia käyttämään puhetta älylaitteen kanssa. Monissa muissa maissa puheohjausta, kuten Applen Siriä ja Googlen puhehakua, käytetään enemmän.

Puntarissa painaa luonnollisesti myös yksityisyyden tarve. Ruuhkabusseissa ja avokonttoreissa näppäily puoltaa paikkaansa myös tulevaisuudessa.

Voisiko tekstiä syöttää ajatuksen voimalla?

Eräs tekstinsyötön muoto on silmänliikkeillä kirjoittaminen. Ideaalisissa olosuhteissa se voi olla yhtä nopeaa kuin sormilla kirjoittaminen, noin 50 sanaa minuutissa. Siihen pääseminen vaatii kuitenkin korkeaa motivaatiota, sillä menetelmän opettelu on jäykkää ja työlästä.

Kauimpana tulevaisuudessa siintää tekstinsyöttö ajatuksen voimalla. Matka sinne on vasta aluillaan.

Kehitystyön haasteena on rekisteröidä aivoista juuri tekstinsyötölle tarkoitetut signaalit muun hälyn ja häiriön joukosta.

– Aivokäyttöliittymät ovat vielä lapsenkengissä. Jos pystyt syöttämään niillä kolme sanaa minuutissa, se on jo todella nopeaa, Oulasvirta toteaa.

Ainakin toistaiseksi olemme siis naimisissa näppäimistöjen kanssa. Siksi näppäilyn helpottaminen – erityisesti puhelimella – on yksi vaikuttavimpia keinoja madaltaa digiyhteiskunnan kynnystä.

Haluatko sinä antaa panoksesi suomenkielisen tekstinsyötön parantamiseksi ja selvittää samalla oman kirjoitusnopeutesi? Tee Aalto-yliopiston kehittämä näppäilytesti.

Keskustelu sulkeutuu 1.1.2020.
Keskustele