Hyppää pääsisältöön

Eikö opittava asia jää mieleen? Kokeile kirjoittaa se käsin

Koneella kirjoittaminen nopeaa ja vaivatonta, mutta juuri siksi se ei ole oppimisen kannalta yhtä tehokasta kuin käsin kirjoittaminen. Käsin kirjoittaessa asiasisällöstä syntyy vahvempi muistijälki, mutta miksi?

Joskus tunneilla on vaikea keskittyä vain kuuntelemaan ja ajatus harhailee ihan kaikkeen muuhun. Tämän on huomannut myös Tapiolan lukion Musiikkilinjalla opiskeleva abiturientti Iina Mattila. Siksi hän kirjoittaa kaiken ylös käsin.

– Teen muistiinpanoja kaikesta: tunnilla siitä, mitä opettaja puhuu ja kirjoittaa taululle, tiivistelmiä oppikirjoista ja koulun ulkopuolella esimerkiksi autokoulun teoriamateriaaleista, Iina kertoo.

– Kirjoittaminen auttaa muistamaan asioita paremmin sekä itse tilanteessa että myöhemmin palaamaan aiheeseen. Omista muistiinpanoista on helpompi opetella asioita kuin kirjasta. Voi esimerkiksi kerrata vain ne itselle tärkeimmät tai vaikeimmat asiat.

Myös tutkimukset todistavat, että kirjoittaminen on oppimisen kannalta tärkeää. Se auttaa muistamaan ja painamaan mieleen opittavan asian paremmin.

– Se, että jäsentää oppimaansa oman toiminnan kautta, vaatii aivoilta paljon moninaisempien verkostojen hyödyntämistä ja ikään kuin juurruttaa tiedon vahvemmin hermoverkkoihin, kertoo Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

Aivoissakin on "käsitekarttoja"

Usein oppimista ohjataan jäsentämään muun muassa käsitekarttojen avulla. Myös Iina kertoo tekevänsä käsitekarttoja ja käyttävänsä piirroksia silloin, kun haluaa ymmärtää isomman kokonaisuuden esimerkiksi biologiassa. Hyviä aiheita käsitekartoille ovat esimerkiksi kirjan kappaleet, joissa on rajattu aihe kuten keuhkojen rakenne ja toiminta.

– Teen käsitekarttoja jopa kokonaisen kirjan pääpointeista, kuten ekologian peruskäsitteistä ja yhteyksistä toisiinsa. Välillä on kiinnostavaa yrittää liittää käsitekarttaan aiheeseen liittyviä asioita myös muualta opituista asioista, esimerkiksi yrittää muistaa millaiset kemialliset reaktiot liittyvät bioteknologiaan. Melkein mistä vaan alueesta saa käsitekartan, kunhan osaa supistaa aiheen tarpeeksi pieneksi ja ymmärrettäväksi, Iina kertoo.

Tiina Parviaisen mukaan käsitekarttojen tekeminen ja niiden hyöty oppimisessa käy järkeen, koska aivoissa on ikään kuin tällaisia käsitekarttoja, joissa käsitteet jäsentyvät suhteessa muihin käsitteisiin.

– Kun pitää opetella uusia asiakokonaisuus, on tärkeää, että se jäsentyy osaksi jo olemassa olevia asiakokonaisuuksia. Silloin se on vahvemmin osa muistissa olevien asioiden verkostoja.

Miksi koneella kirjoitettu ei jää mieleen?

Iina kirjoittaa kaiken käsin, vaikka joissain tilanteissa, kuten ryhmätöitä tehdessä koneella kirjoittamisessa on se hyvä puoli, että kaikki näkevät tekstin saman tien. Hän on kuitenkin huomannut, että koneella kirjoittaessa asiat eivät jää samalla tavalla mieleen.

– Minulle tärkeä osa oppimista on se, että saan kirjoittaa paperille. Siitä jää eri tavalla muistijälki, Iina sanoo.

Käsin kirjoitettu asiasisältö jää myös tutkimusten paremmin mieleen kuin saneltu tai näppäimistöllä kirjoitettu. Se johtuu siitä, että näppäimistöllä kirjoitettaessa motoriset toiminnot ovat helpompia. Niihin ei liity niin monipuolisia sensorisia ja motorisia kokemuksia kuin käsin kirjoittaessa ja siksi niistä ei jää yhtä vahvaa muistijälkeä.

– On hyvin mahdollista, että ne verkostot, joita käsin kirjoittaminen edellyttää, ovat paremmin kytköksissä kielen, muistin ja ylipäänsä tiedonkäsittelyn aivoperustaan, Tiina Parviainen kertoo.

– Tästä syystä käsinkirjoitus ikään kuin vahvemmin kytkeytyy myös muihin tärkeisiin osatoimintoihin, kuten muistiin, ja auttaa siten muodostamaan voimakkaamman muistijäljen kirjoitetusta asiasta.

Paperilta lukeminen tuo vaihtelua

Iina myös skannaa käsintehdyt muistiinpanot ja lukee niitä toisinaan ruudulta. Koneella tai puhelimella muistiinpanoja voi esimerkiksi järjestellä uudestaan eikä tarvitse kantaa monia vihkoja mukana. Ruudulta muistiinpanoja voi vaikka zoomailla.

– Näyttöä katsellessa silmät kuitenkin väsyvät nopeammin, ja kun lukiossa opiskelu on muutenkin niin digitaalispainotteista, paperilta lukeminen on siltä kannalta hyvä, Iina toteaa.

Lähteenä käytetty myös: Timo Ahonen, Mikko Aro, Tuija Aro, Marja-Kristiina Lerkkanen ja Tiina Siiskonen (toim.): Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti 2019.