TV1 tiistaina 10.12.2019 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaina 15.12. klo 22.50 ja maanantaina 16.12. klo 23.00, Areenassa
Lapsen huoltajien tehtävänä on sananmukaisesti pitää huolta lapsesta. Huoltajuuden on myös tarkoitus taata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.
Valtaosa vanhemmista sopii eron jälkeen yhteisymmärryksessä lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista. Parisuhteen käsittelemättömiä riitoja selvitellään silti yhä enenevässä määrin huolto- ja tapaamissopimusneuvotteluissa sekä käräjäoikeuksissa.
Kuinka tyypillistä sitten on, että huoltajuuskiista päätyy henkirikokseen? Kriminaalipsykologi Taija Stoat tapasi johtavan asiantuntijan, oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalon Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Kymmeniä tuhannet vanhemmat eroavat vuosittain, hyvin vaikeisiin huoltajuuskiistoihin päätyy joitakin prosentteja eronneista pareista. Erotilanne ja huoltajuuskiista kasvattavat väkivallan riskiä. Silti päätyminen henkirikokseen on harvinaista, niin harvinaista, että se osaltaan tekee tapahtuman ennustamisesta vaikeaa”, vastaa oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo.
Pahinta on, jos kommunikointiyhteys toisen vanhemman kanssa ei toimi lainkaan ja viestit alkavat kulkea lapsen välityksellä.
”Vakavaan väkivaltaan johtaneissa tilanteissa on taustalla vaikeasti kriisiytyneen erotilanteen ja kärjistyneen huoltajuusriidan lisäksi myös muita riskitekijöitä, esimerkiksi aiempaa väkivaltaa tai mielenterveys- ja päihdeongelmia.”
”Vaikeissa huoltajuusriidoissa kiistat lapsesta voivat jatkua vuosia. Tällöin mukana kiistan selvittelyssä on usein lukuisia viranomaistahoja, esimerkiksi lastensuojelu, terveydenhuolto ja poliisi. Oikeus- ja muut viranomaisprosessit voivat vahvistaa toisen tai molempien vanhempien mustavalkoista ajattelumaailmaa, jolloin toisen asemaan asettuminen on yhä vaikeampaa. On kommunikaatiovaikeuksia, luottamuksen puutetta ja vastakkainasettelua. Vanhemmalla on mielessään pettymyksen, katkeruuden ja vihan tunteita", Laajasalo kuvailee.
Huoltajuuskiista on monitahoinen ongelma ja siinä on useita asianosaisia; lapset, vanhemmat, ystävät, sukulaiset ja viranomaiset. Vaikeissa tapauksissa ollaan useita kertoja oikeudessa. Missä sitten menee raja riitelyssä ja haitanteossa?
” Vaikeissa tapauksissa ei ole enää kyse vain huoltajuuskiistasta vaan toinen tai molemmat vanhemmat alkavat tekemään lastensuojelu- ja rikosilmoituksia toisistaan. On tilanteita, joissa on todellista väkivaltaa tai sen uhkaa, myös lapsia kohtaan, toisaalta on tilanteita, joissa esiintyy myös perusteettomia epäilyjä.”
Vanhempien tulisi ennen kaikkea pyrkiä miettimään tilannetta ja omaa toimintaansa lapsen näkökulmasta. Lapsi tulisi pitää sivussa vanhempien välisistä kiistoista.
”Perhe- tai lapsensurmaan johtavissa tapauksissa on huomattu, että tieto ei ole vaihtunut riittävästi eri viranomaisten välillä. Tieto perheen ja lapsen tilanteesta on hajanaista. Väkivallasta ja sen riskitekijöistä ei ehkä osata kysyä. Eri viranomaisilla on kullakin tiedon palasia, mutta kokonaiskuvaa ei ole kenelläkään, eikä lapsikaan välttämättä pysty antamaan tilanteestaan tietoa. Tämä kaikki tekee vakavista huoltajuuskiistoista ammattilaisenkin näkökulmasta hyvin monimutkaisia”, Taina Laajasalo kertoo.
”Vanhempien tulisi ennen kaikkea pyrkiä miettimään tilannetta ja omaa toimintaansa lapsen näkökulmasta. Lapsi tulisi pitää sivussa vanhempien välisistä kiistoista."
”Lapselle syntyy haittaa siitä, että hän joutuu olemaan riitojen välikappaleena. Pahinta on, jos kommunikointiyhteys vanhempien välillä ei toimi lainkaan ja viestit alkavat kulkea lapsen välityksellä. Vanhempien väliset riidat vaikuttavat lapseen myös sitä kautta, että lapsi näkee vain toimimattoman mallin käsitellä riitoja. Usein pitkittyneessä huoltajuuskiistassa jompikumpi vanhempi tai kumpikaan heistä ei enää jaksa olla läsnä lapselle”, Laajasalo jatkaa.
On hyvä muistaa sovittelun mahdollisuus, jolloin lapsen etua voidaan miettiä erilaisessa ilmapiirissä, ulkopuolisten tukemana.
Mikä voi vanhemman mielessä saada aikaan sen, että voi jopa tappaa itselle tutun, entisen rakkaan kumppanin?
”Kyseessä voi olla koetun epätoivon, vihan, katkeruuden ja toivottomuuden tunteiden kasaantuminen sietämättömäksi. Henkirikos- tai perhesurmatapauksissa tekijöillä esiintyy myös verrattain usein persoonallisuuden häiriöitä, jolloin tekijällä voi olla esimerkiksi sitkeä ajatus omasta oikeudesta toimia haluamallaan tavalla, myös väkivaltaisesti. Tekijä voi kokea olevansa umpikujassa tai kiusattuna ja tilanteen toivottomuus on sillä hetkellä tekijälle todellinen hänen omassa sisäisessä maailmassaan”, Laajasalo kuvailee.
Miten vanhemmat voisivat varmistaa, että lapsen etu ja hyvinvointi toteutuu riitaisasta tilanteesta huolimatta?
”Se että eroaa, ei vielä sinänsä ole riskitekijä lapsen hyvinvoinnille. Tärkeintä on tiedostaa mikä riitatilanteessa on lapselle haitallista.”
”Eroon useimmiten liittyy kipeitä tunteita, eikä ex-puolisosta tarvitse tulla ystävää. Mutta esimerkiksi jos toinen vanhempi tulee hakemaan lapsen luokseen, varmistetaan että tilanteet olisivat rauhallisia ja lapsen kannalta turvallisia tilanteita. Vaikka vanhemmalla olisi epäluottamusta ja katkeruutta ex-puolisoa kohtaan, pyrkii hän silti ensisijaisesti löytämään tavat yhteisvanhemmuuteen, silloin kuin se on mahdollista.”
Tärkeää on pitää huolta itsestään, käsitellä omia tunteitaan ja tarvittaessa hakea apua, varsinkin vaikeissa ja pitkittyneissä riidoissa.
”On hyvä muistaa sovittelun mahdollisuus, jolloin lapsen etua voidaan miettiä erilaisessa ilmapiirissä, ulkopuolisten tukemana. Toisaalta sovittelu ei sovi kaikkiin tilanteisiin, varsinkaan jos tilanteeseen liittyy vainoa, väkivaltaa tai sen uhkaa. Kaikkea ei voi, eikä ole tarkoituskaan sovitella.”
Minkälaisen ammattilaisen neuvon antaisit huoltajuusriidassa osapuolena olevalle vanhemmalle?
”Tärkeää on pitää huolta itsestään, käsitellä omia tunteitaan ja tarvittaessa hakea apua, varsinkin vaikeissa ja pitkittyneissä riidoissa. On tärkeää oman jaksamisen kannalta päästä keskustelemaan ajatuksistaan ja tunteistaan, ettei jäisi niiden kanssa yksin. Joskus ystävät tai sukulaiset voivat olla hekin liian syvällä kiistassa tarjotakseen neutraalia keskusteluapua. Tällöin tukea voi hakea esimerkiksi perheneuvonnasta, työterveyshuollosta tai järjestöjen eropalveluista”, oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo opastaa.
Ensi- ja turvakotien liitto ry, Turun ensi- ja turvakoti ry ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry toteuttavat parhaillaan Turvassa-hanketta yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke kehittää monialaisia ja -tieteisiä käytäntöjä vaativiin huolto- ja tapaamisriitoihin riskien ehkäisemiseksi sekä lapsen edun ja turvallisuuden takaamiseksi.
Teksti: Taija Stoat
Rikollinen mieli -dokumenttisarjan jaksossa tavataan perheenisä, joka istuu tuomiota henkirikoksesta. TV1 tiistaina 10.12.2019 klo 20.00, sarja katsottavissa Areenassa
