Hyppää pääsisältöön

Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

Reino Paasilinna heittää Yle-noppaa ilmaan
Pääjohtaja Reino Paasilinna heittää Yle-noppaa ilmaan. Reino Paasilinna heittää Yle-noppaa ilmaan Kuva: Valokuvaaja Seppo Sarkkinen/Yle (1992) Reino Paasilinna

Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Reino Paasilinna toimitti aluksi Tesvisioon ja sittemmin Yleisradioon ohjelmia, joiden aiheina olivat usein yhteiskunnalliset kysymykset. Hänen toimittamiensa ohjelmien tutkiva journalismi oli pääjohtaja Eino S. Revon mieleen ja tämä antoikin Paasilinnalle johdettavaksi määräaikaisen Erikoistoimituksen vuonna 1966. Paasilinnan tapa tehdä ohjelmia oli uraauurtava ja toisinaan se oli liikaa Yleisradion johdolle.

Yhtenä esimerkkinä tästä oli 1960-luvulla tehty ohjelma, jossa vertailtiin eri ompelukonemerkkejä. Reino Paasilinnan toimittama 2500 pistoa -kuluttajavalistusohjelma kiellettiin Ylen johdon toimesta ja ohjelman ensilähetys olikin vasta toukokuussa 2007.


Reino Paasilinnan ohjaama dokumentti Joutukaa sielut (1966) tarttui lujasti ja säälimättömästi holtittomaan tieliikennekulttuuriin. Shokeeraava dokumentti havahdutti niin katsojat kuin lehdistön tieliikenteen vaarallisuuteen.

Vakuutusasia on sydämen asia (1966) oli Suomen television kaikkien aikojen kohuohjelma. Se oli myös ensimmäinen Erikoistoimituksen toimittama ohjelma. Poleeminen dokumentti esitettiin viikkoa ennen joulua 1966. Ohjelma oli yleisön mieleen, ja siitä seurasi kannanottoja, joiden määrä hipoi ennätystä Yleisradion historiassa. Ohjelmalla oli myös vaikutuksia vakutuusyhtiöiden toimitaan. Ne tekivät hiljalleen kymmeniä parannuksia vakuutuksenottajien asemaan.

Johtokunta oli katsonut ohjelman ennakkoon eikä se varauksetta hyväksynyt sitä. Joitain kohtia oli poistettava. Yksi vakuutusyhtiö kanteli ohjelmasta oikeuskanslerille. Kantelun mukaan Yle oli rikkonut toimilupaansa lähettämällä ohjelman.


Kohuohjelmia oli myös On aikamme kallis (1967), jossa Paasilinna jahtasi erikoisviritetyllä autolla hengenvaarallisia ohittelijoita - virsien säestyksellä. Varsinaisen reportaasiosuuden lisäksi ohjelma sisältää paasilinnamaiseen tyyliin mainosparodioita ja sketsejä. Juuri tämä faktan ja fiktion yhdistäminen ärsytti silloista Yleisradion johtoakin. Paasilinna ei suostunut ohjelmajohtajan vaatimuksiin poistaa ohjelmasta kaksi kohtaa. Näin ohjelma jäi aikoinaan uusimatta.

Syrjäkylien asutustilat ja niiden asukkaat olivat television kestoaiheita 1960- ja 1970-luvulla. Vuoden 1970 noususuhdanne tuntui ohittavan osan suomalaisista ihan kokonaan. Reino Paasilinnan Noususuhdanne -dokumentissa talouskehitystä tarkasteltiin Sallan kunnan Lapajärven kylän horisontista.

1970-luvun alussa esitetyssä Kansalaisen tietolaari -sarjassa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä kansalaisten ja virkamiesten voimin. Tunteet käyvät kuumina, kun asukkaat ja kaupungin työntekijät pääsevät vaatimaan virkamiehiltä vastauksia muun muassa Helsingin asuntopulaan. Juontaja Reino Paasilinna joutuu useaan otteeseen rauhoittelemaan yleisöä ja pyytämään hiljaisuutta, jotta kaupungin edustajat saisivat edes vastata.

Reino Paasilinnalle ja tämän työryhmälle tuli tilaisuus päästä tutustumaan 900 asukkaan Put Leninan kolhoosiin Itä-Siperiassa. Tutustumismatkalla syntynyt dokumentti oli ensimmäinen länsimaisen tv-yhtiön tuottama dokumentti neuvostokolhoosista. Lopputulos oli kolhoosia ylistävä.

Toimittaja Martti Hosia, joka teki seurantadokumentin kolhoosista vuonna 1992, kysyy haastattelussa Paasilinnalta, kertoiko tämä katsojille totuuden kolhoosista. Paasilinna pitää kysymystä vaikeana, sillä Neuvostoliitto halusi sensuroida 267 kohtaa ja tv-ryhmän piti allekirjoittaa sopimus, jonka mukaan dokumentti katsottiin ennen kuin se sai esitysoikeuden. Ne kohdat, joita Neuvostoliitto ei hyväksynyt, piti poistaa.


"Reporadion paha poika" istui pääjohtajan pallille vuonna 1990. Linjapuheessaan hän suuntasi ohjelmapolitiikkaa takaisin 1960-luvun hengen suuntaan. Tuore pääjohtaja korosti, ettei tiedonvälitys voi tyytyä heijastamaan todellisuutta, koska se itse luo sitä. Tällä hän viittasi Romanian diktaattorin Nicolae Ceauşescun jouluna televisioituun teloitukseen. Paasilinna piti Yleisradion kannalta muutosta välttämättömänä.

Sananvapaudesta hän sanoi haastattelussa, että "se on sitä pidempi, mitä syvemmällä toimittaja kulkee." Yleisradion historiikissa Raimo Salokangas arvioi Paasilinnan joutuneen syntipukiksi vuoden 1993 kanavauudistuksen epäonnistuttua. Kaikkien ei ollut helppo tulla hänen kanssaan toimeen.


Yle-uran ollessa jo takanapäin Paasilinna oli toistamiseen SDP:n kansanedustajana 1995–1996. Iltalypsyssä (1996) kansanedustaja Paasilinna näyttää räväkällä tyylillään, miten kirvestä käytetään.

Lähde: Yleisradion historia 1949–1996

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.