Hyppää pääsisältöön

Tiesitkö tämän villikalasta?

hauki
hauki Kuva: Pro Kala ry hauki

Itämeren villikalat ovat aliarvostettua herkkua ympäristöystävällisyydestä ja hyvistä ravintoarvoista huolimatta. Esimerkiksi silakassa on sydämelle hyviä omega-3-rasvahappoja enemmän kuin monissa muissa kaloissa. Silti suomalaiset syövät silakkaa vain 200–300 g vuodessa.

Silakka on superruokaa

Silakka on sillin alalaji, joka elää vain Itämeressä. Se on yleinen kaikilla Suomen merialueilla ja eniten kalastettu kalamme: Suomen merialueen kalasaalista 95 % on silakkaa ja silakan sukulaista kilohailia. Vain pieni osa saaliista päätyy lautasille, suurin osa menee rehuksi.

silakka
silakka silakka

Silakassa on runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia, jota tarvitaan muun muassa kalsiumin imeytymiseen ja luuston lujittamiseen. Parhaimmillaan se on syksyllä. Silloin sen hyödyllisten rasvojen pitoisuus voi olla jopa kahdeksan prosenttia, kun taas kesällä kudun jälkeen rasvaprosentti on vain 2–3 prosenttia.

Silakka on parhaimmillaan syksyllä.

Silakka on herkullinen ja edullinen kala, jota on hyvin saatavilla ympäri vuoden. Se sopii kylmiin ja lämpimiin ruokiin ja sitä on saatavilla tuoreena, pakastettuna, kokonaisena, fileenä, savustettuna ja säilykkeenä. Silakka sopii keittoihin ja laatikoihin, siitä voi tehdä tahnoja uuniperunoille, graavata tai paistaa rapeaksi pannulla. Jos silakkapihvit ja -rullat syntyvät jo käden käänteensä, uutta haastetta saat Yle Luonnon reseptikoneesta.

Hauki sopii keventäjälle

Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala ahvenen jälkeen. Se elää noin 80 % Suomen järvistä ja merialueilla. Hauki kasvaa nopeasti ja voi elää vanhaksi. Suomen virallisesti suurin hauki painoi 18,8 kg. Suurikokoiset hauet kannattaa jättää vesistöihin kasvamaan, sillä ne ovat ekosysteemin huippupetoja ja käytännössä ainoita petokaloja, jotka pystyvät syömään suurikokoisia särkikaloja. Lisäksi suurten haukien liha ei ole niin maukasta ja niihin on kertynyt enemmän elohopeaa.

hauki
hauki hauki

Ruokasuositusten mukaan raskaana olevien ei suositella syövän haukea lainkaan ja lapsille ja hedelmällisessä isässä oleville sitä suositellaan vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Muut saavat herkutella hauella reilummin.

Hauki on aliarvostettu kala sen hienostuneesta mausta huolimatta.

Hauki on aliarvostettu kala sen miedosta, hienostuneesta mausta huolimatta. Rasvaa sen lihassa on vähän, vain 0,4 %. Saatavilla sitä on kalatiskeillä kohtuullisen hyvin lähes ympäri vuoden. Hauki sopii keittoihin, paistettavaksi, murekkeisiin tai vaikkapa kalapuikoiksi. Sen voi paneroida, paistaa uunissa juustokuoren alla tai tehdä siitä muhennosta katkarapujen kanssa. Reseptiehdotuksia löydät Yle Luonnon reseptikoneesta.

Lahna on särkikalojen aatelia

Lahna oli ennen Suomessa niin arvostettu ruokakala, ettei joillain alueilla sen kutuaikana ennen soitettu kirkonkellojakaan kuturauhan ylläpitämiseksi. Nykyään lahnaa syödään vähän sen mehevästä valkoisesta lihasta huolimatta.

Lahna
Lahna lahna

Lahna kuuluu särkikaloihin, jotka ovat erottuneet tutkimuksissa korkealla proteiinimäärällään ja runsaalla D-vitamiinipitoisuudellaan. Särkikalojen mäti on myös todellinen ravinnepommi: esimerkiksi särjen mädissä on yhtä paljon proteiinia kuin punaisessa lihassa ja tyydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti.

Särkikalojen mäti on myös todellinen ravinnepommi.

Lahna on erityisen hyvää savustettuna, pihveinä, uunikalana tai vaikkapa tahnana uuniperunoiden kanssa. Kokonaisena kypsennetystä lahnasta suuri selkäruoto irtoaa kylkiruotoineen helposti, mutta jos kalan käsittely tuottaa haasteita, lahnaa saa myös valmiina jauhelihana.

Suomalainen syö vuodessa 13 kiloa kalaa

Ravitsemussuosituksissa kalaa suositellaan syömään vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen, mutta vain kolmannes syö kalaa suositusten mukaisesti. Kotimaisen kalan kulutus on romahtanut: kun 1980-luvulla silakkaa syötiin yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa, nykyinen kulutus on noin 4 miljoonaa kiloa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa syödystä kalasta tuodaan ulkomailta.

Suomalaiset syövät vuosittain 13 kiloa kalaa. Siitä alle neljä kiloa on kotimaista kalaa, ja siitäkin iso osa kasvatettua kirjolohta. Suuri osa syömästämme kalasta on ulkomailla kasvatettua lohta, vaikka vesistöissämme elää runsaasti elinvoimaisia ja herkullisia kalalajeja. Itämeren ja järvikalojen syöminen olisi hyödyllistä sekä terveyden että luonnon kannalta, sillä se on oiva keino poistaa ravinteita vesistöistä ja vähentää lihankulutusta. Vertailun vuoksi: suomalaiset syövät vuosittain 81 kg lihaa.

Itämeri

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto