Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen pitkä elämä lyhyesti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Jean Sibeliuksesta.
Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Jean Sibeliuksesta. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Jean Sibeliuksesta. Kuva: Lassi Rajamaa Jean Sibelius,Lassi Rajamaa

Kun nimen Johan Christian Julius Sibelius saanut poikavauva syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1865, kukaan voinut aavistaa millaisen määrän musiikkia hän tulisi säveltämään, millainen määrä kirjoja hänestä tultaisiin kirjoittamaan ja millainen määrä tutkimustietoa hänestä tultaisiin julkaisemaan.

Vielä 62 vuotta kuolemansa jälkeen Jean Sibelius saa korkeimmat tekijänoikeuskorvaukset ulkomailla esitetyistä suomalaissävellyksistä.

Hämeenlinna 1865–1885

Janne Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa, missä sijaitsee säveltäjän syntymäkotimuseo osoitteessa Hallituskatu 11. Yksi museon huoneista on kalustettu makuuhuoneeksi, jossa Sibelius olisi saattanut syntyä.

Pikku Jannen oli vaikea pitää erillään kuvitelmat ja todellisuus. Äiti ihmetteli mitä tulisi pojasta, joka valehteli niin mahdottomasti. Pienenä Janne ryömi taffelipianon alle ja yhdisteli räsymaton värejä kuulemaansa musiikkiin. Isästään Janne jäi orvoksi 2-vuotiaana.

Linda, Christian ja noin 11-vuotias Janne Sibelius.
Linda, Christian ja noin 11-vuotias Janne Sibelius. Linda, Christian ja noin 11-vuotias Janne Sibelius. Kuva: Åbo Akademin arkistokokoelmat. Kuva Mathilda Hjertzell. Jean Sibelius,Linda Sibelius,Christian Sibelius

Loviisa 1865–1885

Kesäisin äiti matkusti lapsineen kuomuvaunuilla Loviisaan. Ihanat lapsuusmuistot syntyivät isoäidin ja Evelina-tädin luona, missä tavat olivat hienostuneemmat kuin Hämeenlinnassa. Janne suuteli isoäitiään kädelle.

Perhejuhlassa Janne soitti Evelina-tädin kunniaksi pianoimprovisaation Evelina-tädin elämä sävelinä. Ensimmäinen sävellys Vesipisaroita tarttui myös paperille.

Merenrantakaupungissa Janne kuuli tarinoita purjelaivoista. Kauppalaivankapteeni Johan Sibeliuksen jäämistöstä Janne innostui. Siellä oli pinkka käyntikortteja, joissa sedän ruotsalainen etunimi oli ajan tavan mukaan kirjoitettu tyylikkäästi ranskaksi – Jean.

Jean Sibeliuksen ylioppilaskuva vuodelta 1885.
Jean Sibeliuksen ylioppilaskuva vuodelta 1885 Jean Sibeliuksen ylioppilaskuva vuodelta 1885. Kuva: Linsén Natalia, alkuperäisen kuvan tekijä. Jean Sibelius

Helsinki 1885–1889

Viuluopinnot nuori ylioppilas aloitti kolme vuotta toimineessa Helsingin musiikkiopistossa. Viuluopinnot vaihtuivat sävellysopinnoiksi musiikkiopiston johtajan Martin Wegeliuksen johdolla.

Helsingin opintovuosina Sibelius tutustui Järnefeltien perheeseen ja perheen tyttäreen Ainoon, josta tuli hänen elämänsä nainen.

Aino Järnefelt 1890.
Aino Järnefelt vuonna 1890. Aino Järnefelt 1890. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja Daniel Nyblin. Aino Sibelius
Jean Sibelius 1890–1895.
Jean Sibelius noin vuonna 1890. Jean Sibelius 1890–1895. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja Daniel Nyblin. Jean Sibelius

Berliini 1889–1890

Hiljaiseen Helsinkiin tottunut 24-vuotias Jean Sibelius tuijotti Berliinissä suu auki kaikkea uutta ja häiriintyi katupoikien virtuoottisesta viheltelystä. Opettaja Albert Becker piti oppilasta miellyttävänä ja lahjakkaana.

Huojuvuus rahankäytössä ja taipumus ylellisyyksiin astuivat näyttämölle.

Wien 1890–1891

Tuhlaajamaineen saanut Sibelius heittäytyi säästäväiseksi ja matkusti Wieniin kolmannessa luokassa.

Säästäväisyys oli kuitenkin lyhytaikainen olotila Sibeliuksen elämässä. High life jatkui Wienissä ja kontaktit hurmaavien naisten kanssa, vaikka samalla sulhaskirjeet matkasivat Suomeen. Vain muutama ystävistä tiesi salakihlauksesta Aino Järnefeltin kanssa.

Viuluopinnot alkoivat uudelleen, mutta päättyivät pian. Wienin filharmonisen orkesterin koesoitossa hermot pettivät, alkoi pahoinvointi ja metallin maku nousi suuhun.

Tottisalmi ja Karjala 1892

Jean Sibelius ja Aino Järnefelt vihittiin Järnefeltien perhepiirissä Tottisalmella kesäkuussa 1892. Ensimmäinen suuri teos, Kullervo-sinfonia oli esitetty puolitoista kuukautta aikaisemmin Helsingissä.

Häämatkalla piipahdettiin Imatralla, "suomalaisella pikku Niagaralla". Nuori aviomies jatkoi matkaa vanhojen runonlaulajien luokse, muttei tahtonut rasittaa puolisoa erämaissa rämpimisellä.

Sibelius kielsi Kullervo-sinfonian esittämisen sen kantaesityksen jälkeen. Kalevalan 100-vuotisjuhlavuonna 1935 Helsingin Messuhallissa esitettiin Kullervon 3. osa. Suomen rajojen ulkopuolella teos kuultiin ensimmäisen kerran Paavo Berglundin johtamana 1970 Bournemouthissa. Nyt Kullervosta löytyy jo lukuisia levytyksiä. Katso Kullervo-sinfonia RSO & Hannu Lintu 6.12.2017. Mukana Polyteknikkojen kuoro, Eesti Rahvusmeeskoor ja solistit mezzosopraano Niina Keitel ja baritoni Tuomas Pursio.

Bayreuth 1893–1894

Jean Sibeliuksen Wagner-huuma oli lyhyt. Parsifal-oopperan taika särkyi seuraavan päivän Lohengrinin näytökseen.

– En voi olla sitä kritiseeraamatta ja pitämättä sitä vanhana operana ja teatterimaisia efektejä siellä on kosolta.

Oopperasta ei tullut Sibeliuksen laji. Hän sävelsi yhden, heikon oopperan Neito tornissa.

Ensimäiset tyttäret syntyivät – Eva 1893 ja Ruth 1894.

Finlandia ja ensimmäinen sinfonia 1894–1899

Taidemaalariystävä Akseli Gallén vei Suomen Taiteilijain syysnäyttelyyn Probleemin, näkemyksensä symposium-veljistään humalassa.

Ryhmäkuvassa esiintyivät taidemaalari itse, Sibelius, kapellimestari Robert Kajanus ja säveltäjä Oskar Merikanto.

Tammikuussa 1899 Sibelius muutti perheineen Keravalle pakoon pääkaupungin kiusauksia ja sävelsi ensimmäisen sinfoniansa.

Protestiteos Ateenalaisten laulu esitettiin Helsingissä samassa konsertissa ensimmäisen sinfonian kanssa huhtikuussa. Toinen protestiteos Finlandia kuultiin marraskuussa.

Kolmas tytär Kirsti syntyi 1898, mutta kuoli lavantautiin 1900.

Jean Sibelius noin vuonna 1899.
Jean Sibelius noin vuonna 1899. Jean Sibelius noin vuonna 1899. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja Daniel Nyblin. Jean Sibelius

Pariisin maailmannäyttely 1900

Suomi osallistui Pariisiin maailmannäyttelyyn omalla paviljongillaan erillään Venäjästä. Mukaan tahdottiin myös musiikkia. Helsingin filharmoninen orkesteri ei saanut rahoitusta senaatilta, joten se keräsi matkarahat yksityisiltä.

Kapellimestari Robert Kajanus hoksasi, että musiikin menestys riippuisi kokonaan Sibeliuksen osuudesta.

Jo silloin Sibelius alkoi dominoida ulkomailla esitettyjen sävellysten listaa.

– Sibeliuksen Svarta rosor tullaan esittämään ylimääräisenä numerona, koska konsertissa on jo niin monta hänen sävellystään ja pitää antaa tilaa muillekin.

Toinen sinfonia ja kansainvälinen läpimurto 1901–1903

Uskollinen ystävä Axel Carpelan järjesti Sibeliukselle perheineen matkarahat Italiaan. Perhe lähti ensin Berliiniin, mihin jäikin kuukausiksi. Ai niin Italia, muisti Sibelius tuhlattuaan matkarahat kalleimmissa hotelleissa ja ravintoloissa. Laina Suomesta oli ratkaisu talouspulmaan.

Toinen sinfonia esitettiin Helsingissä. Sibeliuksen sävelsuoni pursui uusia teoksia.

Luomistyö jatkui Tvärminnessä Hangon lähettyvillä. Ennen pianon saapumista Sibelius harrasti meressä uimista ja saaristopetäjien alla lekottelua. Aikaa uintiharrastukseen kului määrättömästi. Pianon saavuttua luotsi-isäntä totesi:

– Sen kanssa se on vielä hurjempi kuin uimisen kanssa. Ui se ei kuin päivällä, mutta soittaa yötä päivää.

Ystävälleen Kajanukselle Sibelius tunnusti millaista elämää oli viettänyt:

– Minä olen juuri vironnut viiden päivän kännistä ja aivan pirunmoisista jälkiseurauksista.

Sibelius johti sävelrunonsa Sadun Berliinin filharmonikkojen konserttisarjassa. Vaikka eräs kritiikki totesi, että esitettyjä teoksia sopi piinallisuutensa puolesta verrata hammassärkyyn, Sibelius löi läpi Saksassa.

Hufvudstadsbladetin palstoilla keskusteltiin, oliko Sibelius päässyt uusilla sävellyksillään liian hallitsevaan asemaan. Joidenkin mielestä Sibelius peittosi liiaksi Richard Straussin ja Gustav Mahlerin.

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin sama keskustelu käytiin Yhdysvalloissa, kun Thomas Mann totesi Sibeliuksen varjostavan Mahleria konserttiohjelmissa.

Kolmas tytär Katarina syntyi. Viulukonsertto syntyi.

Sibeliuksen viulukonsertto on 1900-luvun viulukonsertoista levytetyin ja esitetyin. Katso Sibelius-viulukilpailun voittaja 2015, yhdysvaltalainen Christel Lee viulukonserton solistina. RSO & Hannu Lintu.

Ainola 1904–1914

Ainolan kivijalka muurattiin Järvenpäässä 1903. Sibeliukset muuttivat Lars Sonckin suunnittelemaan taloon syksyllä 1904 ja lunastivat välttämättömän puhelinkoneen.

Toisen sinfonian menestys Berliinissä ajoi 38-vuotiaan säveltäjän veren makuun.

– Nyt on viimeinen hetki, jolloin vielä voin ryhtyä johonkin oikein suureen ja tulla suureksi.

Sibelius valloitti Lontoon ja Englannin ja vieraili Yhdysvalloissa. Syntyi sinfonioita, sävelrunoja, lauluja, kuoroteoksia, pianokappaleita ja valtavasti muuta musiikkia samaan tahtiin vekselien lankeamisen kanssa.

Tytär Margareta syntyi 1908 ja kuopus Heidi 1911. Aino hoiti lapsia ja kotia ja intohimoisesti puutarhaa. Sibelius alkoi pitää päiväkirjaa 1909.

Ensimmäinen maailmansota ja Jääkärimarssi 1914–1918

Ensimmäinen maailmansota sotki kansainväliseen maineeseen nousseen säveltäjän suhdanteet. Sibelius kieriskeli itsesäälissä ja oli jatkuvassa rahapulassa. Kireä tunnelma kotimaassa rokotti kaikkia.

Kuohuva aika synnytti itsenäistymishaaveet. Sibelius sävelsi Jääkärimarssin ja perhe haettiin Ainolasta turvaan pois punaisten jaloista.

Otaniemen Kaiku, Tapani Länsiö ja pianisti Collin Hansen esittävät Jääkärimarssin.

Loppuelämä

Vuoden 1920 jälkeen Sibeliuksen velkataakka ei enää kasvanut. Myös tekijänoikeustulot Euroopasta alkoivat muodostua merkittäväksi tulonlähteeksi.

Sibelius hiljensi tahtia ja teki 54-vuotiaana viimeisen matkansa Englantiin vuonna 1921, hyvästeli Tukholman 1924 ja Kööpenhaminan 1926. Mittavat rahalahjoitukset Sibeliuksen 60-vuotisjuhlassa ratkaisivat velkaongelmat, ja parin vuoden kuluttua Sibelius oli velaton mies. Kun Suomi uudisti tekijänoikeuslainsäädäntöään 1927, Sibelius rikastui nopeasti.

New Yorkissa ja Bostonissa esitettiin paljon Sibeliuksen teoksia. Varsinainen Sibelius-buumi alkoi Amerikassa 1920-luvun loppupuolella.

Aivan viimeinen ulkomaanmatka suuntautui Berliiniin 1931 ja kirjeenvaihto Ainon kanssa kertoo:

– Täällä on ollut kesäisen lämmintä, mutta eilen ja tänään kylmää. Mattoja tampataan ja pidetään silloin tällöin meteliä. Mutta koska sävelkorkeus ei ole täsmällinen, se ei haittaa minua.

Kahdeksas sinfonia paloi Ainolan uunissa ja jäi mysteeriksi jälkipolville

Jean Sibelius kuoli aivoverenvuotoon kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias, hyvin rikas, ja hänet haudattiin Ainolan puutarhaan. Aino Sibelius kuoli 1969 ja haudattiin miehensä viereen.

Lassi Rajamaan piirros Väinö Aaltosesta veistämässä Sibeliuksen muotokuvaa..
Lassi Rajamaan näkemys kuvanveistäjä Wäinö Aaltosesta ja Jean Sibeliuksesta... Lassi Rajamaan piirros Väinö Aaltosesta veistämässä Sibeliuksen muotokuvaa.. Kuva: Lassi Rajamaa pilapiirrokset,Lassi Rajamaa,Jean Sibelius,Wäinö Aaltonen
Lassi Rajamaan piirros nro 2 Väinö Aaltosesta veistämässä Sibeliuksen muotokuvaa..
Lassi Rajamaan piirros nro 2 Väinö Aaltosesta veistämässä Sibeliuksen muotokuvaa.. Kuva: Lassi Rajamaa Jean Sibelius,pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Jälkipolvet

Jean ja Aino Sibeliuksella on jälkeläisiä suunnilleen 150 henkeä kuudessa sukupolvessa. Jälkipolviin kuuluu juristeja, pankinjohtajia, toimittajia, arkkitehteja, taiteilijoita ja muusikoita. Tekijänoikeustulojen saajia on arvioitu olevan noin 50.

Tekijänoikeustulot loppuvat vuonna 2027, kun Sibeliuksen kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Tulotiedot eivät ole julkisia, mutta niiden määrää on yritetty selvittää.

Sibeliuksen tekijänoikeuksia valvovan viisihenkisen Sibelius-kollegion puheenjohtaja Aino Porra vertaa tekijänoikeuskorvauksia kivitaloon Helsingin keskustassa:

– Jos isoisältä olisi jäänyt kivitalo keskustassa, sen arvo voisi olla samaa luokkaa.

Aino Porra on Sibeliusten lapsenlapsi, toiseksi nuorimman tyttären Margaretan tytär. Oboistina Porra lukeutuu perikunnan muusikkojälkeläisiin. Hänen poikansa, basisti Lauri Porra on perikunnan ensimmäinen hevi-muusikko.

Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta on liputuspäivä ja samalla Suomalaisen musiikin päivä.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Dahlström, Fabian: Päiväkirja 1909–1944. Suomentaneet Juha Saikkonen ja Arja Gothoni. Svenska Litteratursällskapet i Finland. Porvoo 2015.
Tawaststjerna, Erik: Sibelius (toim. Erik T. Tawaststjerna). Otava. Keuruu 2003.
Ainola.fi
Sibeliuksen syntymäkoti
Sibelius.fi
Brink, Päivi: Musiikin tekijänoikeustulot ulkomailta kasvussa. Teostory 16.10.2019
Merimaa, Juha: Jean Sibeliuksen musiikki tuottaa yhä miljoonia perikunnalle. Seura 2.7.2015, päivitetty 13.8.2019
Sibeliuksen suvussa heviä ja Hesaria. Talouselämä 8.10.2007
Jean Sibeliuksen tyttärentytär Aino Porra, 73, muistelee lämpimästi ukkiaan: ”Pappa piti kädestä ja oli lähellä”. Iltalehti 05.10.2019.

  • Viihdeviulisti Linda Lampenius ei pysty elämään ilman klassista – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 26. helmikuuta!

    Linda Lampeniuksen tähti syttyi yhdessä yössä keväällä 1996, kun hän soitti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttimestarina elokuvan 100-vuotisjuhlien suorassa tv-lähetyksessä. Media ihmetteli, kuka oli tämä häikäisevän kaunis ja taitava viulisti. Elokuvagaala oli lähtölaukaus Linda Lampeniuksen kansainväliselle viihdetaiteilijan uralle, jota suomalaiset ovat saaneet seurata henkeään haukkoen.

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Kapellimestari Eva Ollikainen on kansainvälisellä uralla jo toistamiseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 12. helmikuuta!

    Helmikuun 12. päivänä syntynyt, vakavan työuupumuksen jälkeen musiikin uudelleen löytänyt kapellimestari Eva Ollikainen (s. 1982) kertoo syntyneensä äärimmäisen energisenä ihmisenä, "sellaisena duracell-pupuna". Toista kertaa kansainvälistä kapellimestarin uraa tekevä Eva Ollikainen asuu perheineen Tanskan Odensessa ja aloittaa syksyllä 2020 nelivuotisen kautensa Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina.