Suomalaisvanhempien alaikäinen tytär huostaanotettiin sen jälkeen kun he kieltäytyivät antamasta lupaa hormonihoitojen aloittamiseen. Setan mukaan lastensuojelun tehtävänä on auttaa, jos lapsen tarpeet ovat vaarassa jäädä huomioimatta.
Suomalainen Niina näyttää videon, jossa hänen lapsensa Nea katsoo suoraan kameraan ja kertoo, että kyseessä on äänitesti: ”Tältä minä kuulostan käytettyäni testosteronia puoli vuotta”.
– Minä en voi katsoa sitä, sanoo isä Kari ja lähtee huoneesta.
Vanhemmat suhtautuivat kriittisesti lapsensa tahtoon päästä sukupuolen korjaamiseen tähtäävään hoitoon. Viranomaiset ottivat tämän huostaan vanhemmista tehdyn tutkintapyynnön jälkeen.
Näin juttu tehtiin
Kari, Niina ja Nea eivät ole suomalaisperheen jäsenten oikeita nimiä.
Suojellakseen sekä Neaa että muuta perhettä vanhemmat eivät halua kertoa asioista omilla nimillään. Toimitus on suostunut tähän asian arkaluontoisuuden vuoksi.
MOT tapasi vanhemmat ja tutustui viranomaisten asiakirjoihin perheen kotona toisessa EU-maassa. MOT ei ole haastatellut Neaa.
Vanhempien ja hänen välillään ei ole kontaktia. Vanhemmilla ei myöskään ole tarkkaa tietoa lapsensa nykyisestä sijoituspaikasta eikä yhteystietoja, joiden avulla häntä olisi tavoiteltu.
Heidän lapsensa identifioituu nykyään mieheksi eikä käytä sitä nimeä, jota perhe hänestä käyttää.
Täydellinen muutos
Nea huostaanotettiin ensimmäisen kerran viisitoistavuotiaana. Reilua vuotta myöhemmin hän oli aloittanut sukupuolen korjaamiseen kuuluvat hormonihoidot.
Haastatteluhetkellä vanhemmat eivät olleet tavanneet lastaan useaan kuukauteen.
– Hän kuulostaakin ihan erilaiselta, sanoo äiti videosta.
Heidän lapsensa ääni on madaltunut ja paino noussut testosteronin myötä. Karvankasvu on voimistunut.
– En haluaisi ylidramatisoida, mutta kun ääni, ulkonäkö ja persoonallisuus ovat muuttuneet, tuntuu kuin he olisivat tappaneet tyttäremme, isä toteaa.
Hormonihoitoa piti saada heti
Kaikki alkoi kaksi vuotta sitten, kun suomalaisperhe muutti ulkomaille.
Tuolloin 15-vuotias Nea kertoi olevansa poika ja syntyneensä väärään kehoon.
Hän sanoi haluavansa aloittaa hormonihoidon välittömästi ja leikkauttaa myöhemmin rintansa pois, kertoo äiti.
Vanhemmille tilanne tuli täysin shokkina. He olivat kyllä huomanneet, että Nea oli alkanut pukeutua eri tavalla.
– Jopa provokatiivisen naisellisen pukeutumisen tilalle oli tullut muutamassa kuukaudessa samanlainen maskuliinisempi tyyli kuin uusilla kavereillakin oli, sanoo äiti.
Äiti kertoo yrittäneensä rauhoitella lastaan. Murrosikään kuuluisi oman identiteetin etsiminen. Hän kertoo sanoneensa, ettei sukupuoli-identiteetin tutkiminen ja mahdollisten hoitojen läpikäynti ole helppo prosessi. Se vaatisi perusteellisia tutkimuksia, jotka veisivät aikaa.
– Hänhän oli vain viisitoistavuotias, emme voineet suostua siihen, että hänelle annetaan hormonihoitoja, sanoo Niina.
Äidin kertoman mukaan teini-ikäinen Nea suuttui ja totesi, etteivät vanhemmat tajunneet mitään.
Muutamaa viikkoa myöhemmin poliisi otti yhteyttä. Nean ystävä oli tehnyt rikosilmoituksen tämän vanhemmista.
– Totta kai tuntui pahalta, että oma tytär toimii näin, mutta meidän mielestämme pahinta oli se, että viranomaiset lähtivät tähän mukaan. Me olimme naiiveja ja uskoimme, että lääkärit ja viranomaiset toimisivat järkevästi. Se oli suuri virhe, sanoo Kari.
Kyseisessä EU-maassa lainsäädäntö on periaatteessa samanlainen kuin Suomessa. Nuorten pitää käydä läpi huolelliset tutkimukset. Hoitoja ei voi aloittaa ennen kuin kaksi lääkäriä on vahvistanut diagnoosin. Vanhempia kuullaan prosessissa.
Lääkärien tehtävänä on arvioida, onko sukupuolen korjaaminen oikea ratkaisu
Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorten transpoliklinikan ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala ei tunne tätä nimenomaista tapausta. Hänen mukaansa Suomen viranomaiset eivät välttämättä toimisi samoin vastaavassa tilanteessa.
Suomessakin suurin osa sukupuoli-identiteettitutkimuksiin tulevista nuorista on biologisia tyttöjä.
– Meillä on monta sellaista tapausta, joissa nuoret biologiset tytöt ovat äkillisesti alkaneet samastua vastakkaiseen sukupuoleen ja toivovat, että sukupuolenkorjaus olisi vastaus heidän ongelmiinsa, kertoo Kaltiala.
Suurin osa meille hakeutuvista on nuoria tyttöjä, jotka kokevat, että heillä on maskuliininen identinteetti.
Kaltialan tehtävänä on arvoida, hyötyisivätkö nuoret transhoidoista. Kaltialan mukaan on paljon tapauksia, joissa se on perusteltua. Mutta on myös paljon nuoria, jotka voivat psyykkisesti huonosti.
– Monet ovat hauraita eikä heidän identiteettinsä tai persoonallisuutensa ole vielä täysin kehittynyt. Siinä tapauksessa täytyy selvittää, mistä pahoinvointi johtuu.
Jotkut nuoret ovat harjoitelleet sanojaan ennen transpolille tuloa
Sukupuolenkorjauksiin hakeutuneiden nuorten määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Trendi on nähtävissä kaikissa länsimaissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä, miksi.
Suomessa pelkästään viimeisen kuuden vuoden aikana lähetteiden määrä tutkimuksiin on nelinkertaistunut.
Aiemmin transpoleille ottivat länsimaissa yhteyttä enimmäkseen vanhemmat, jotka olivat huolissaan siitä, että heidän poikansa käyttäytyivät tavalla, jota pidettiin feminiinisenä.
– Nyt suurin osa meille hakeutuvista on nuoria tyttöjä, jotka kokevat, että heillä on maskuliininen identinteetti, kertoo Riittakerttu Kaltiala.
Muutosta selittää Kaltialan mukaan osittain se, että tietoisuus on kasvanut ja yhteiskunta muuttunut suvaitsevaisemmaksi. Mutta hän uskoo myös, että sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys.
Vastaanotolla huomaamme joskus, kuinka nuoret ovat suunnitelleet, miten vastataan kysymyksiin. Se on erittäin huolestuttavaa. Kun terveeseen kehoon tehdään peruuttamattomia muutoksia, kyse on aina vakavasta asiasta.
Kaltiala on huomannut että joillain alueilla tai tietyissä kouluissa on useita nuoria, jotka hakeutuvat transpoliille.
– Yhteisöllisyys on nuorille tärkeää ja he haluavat kuulua jonnekin, hän sanoo.
Pelkkä ulkoinen olemus ei välttämättä kerro paljoa siitä, miltä ihmisestä itsestään tuntuu.
Tuli vanhemmille täytenä yllätyksenä
Vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa ajatukset sukupuolen korjaamisesta tulivat pintaan yhtäkkiä.
Viranomaisille tämä on kuitenkin kertonut kokeneensa itsensä aina pojaksi.
Setan puheenjohtaja Sakris Kupila toteaa, että läheisille nuoren uutinen voi tullakin yllätyksenä, vaikka tämä on itse saattanut pohtia asiaa pitkään.
– Ajattelen myös, että esimerkiksi pelkkä ulkoinen olemus ei välttämättä kerro paljoa siitä, miltä ihmisestä itsestään tuntuu, Kupila kommentoi tapausta.
Nuorten transpoliklinikan ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan mukaan vanhemmat suhtautuvat joskus kriittisesti nuoren haluun päästä sukupuolenkorjauksiin, vaikka tämä saattaisi hyötyä niistä.
Nean vanhemmat puolestaan uskovat, että uudet ystävät olivat opettaneet tyttärelle, mitä viranomaisille pitää sanoa ja kannustaneet tätä rikkomaan välit perheeseensä.
MOT on tutustunut tapauksen asiakirjoihin. Ensimmäisessä sijoituspaikassa tehdyissä raporteissa on maininta siitä, että Nean ystäväpiiri oli pyrkinyt vaikuttamaan hänen ja perheen väleihin.
Teki itse rikosilmoituksen vanhemmistaan
Kun Nea oli otettu huostaan ensimmäisen kerran, hän asui lastenkodissa pari kuukautta ja muutti sitten takaisin perheensä luo.
Vanhemmat ehdottivat, että perhe lähtisi lukuvuoden päätyttyä Suomeen ja Nea voisi mennä tutkimuksiin siellä.
– Emme ole kyseenalaistaneet sitä, että hän voisi kokea olevansa poika. Olemme kyseenalaistaneet sen, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävä hoito olisi välttämättä oikea ratkaisu herkässä iässä olevalle nuorelle tytölle, jolla on psyykkisiä ongelmia.
He vaativat, että Nean piti katkaista suhteet tiettyihin kavereihin. Vanhempien käsityksen mukaan näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Koulun päättymispäivänä Nea meni poliisiasemalle paikallisen trans-järjestön edustajan kanssa ja teki rikosilmoituksen vanhemmistaan.
Pian hän sai diagnoosin ja aloitti hoidot. Oikeuskäsittely huoltajuudesta oli tuolloin vielä kesken. Päätös hoidoista tehtiin kuitenkin hänen vanhempiaan kuulematta viranomaisten toimesta.
Emme ole kyseenalaistaneet sitä, että hän voisi kokea olevansa poika. Olemme kyseenalaistaneet sen, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävä hoito olisi välttämättä oikea ratkaisu.
– Nyt hän on käyttänyt testosteronia kahdeksan kuukautta, vanhemmat kertovat.
Setan puheenjohtajan Sakris Kupilan mukaan viranomaisten tehtävä onkin puuttua, jos lapsen etu niin vaatii.
– Lastensuojelun perimmäinen tavoite on varmistaa lapsen hyvinvointi ja auttaa esimerkiksi silloin, jos lapsen tarpeet ovat vaarassa jäädä huomiotta tai lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa on vakavia ongelmia.
Ei puheyhteyttä, mutta ovi auki
Nea ei ole tekemisissä perheensä kanssa. Vanhemmat näkevät hänet joskus sattumalta.
– Hän väistää katsettamme, kertovat vanhemmat.
Vanhemmat kokevat, että prosessi ei ole mennyt kuten sen säännösten mukaan pitäisi mennä. He kääntyivät Suomen viranomaisten puoleen saadakseen apua, mutta koska kyse on toisesta EU-maasta, Suomi ei voi puuttua asiaan.
Nyt Niina ja Kari ovat päättäneet lopettaa huoltajuutta koskevan oikeusprosessin. Heidän lapsensa on pian täysi-ikäinen. Lisäksi hoito on jo aloitettu ja monet muutokset tulevat olemaan lopullisia.
– Olemme kuitenkin sanoneet hänelle, että ovi on aina avoinna, jos hän haluaa palata kotiin.
MOT: En haluaisi olla tyttö
Juttua päivitetty 9.12.2019 klo 12.53: Lisätty Areena-ohjelma.
Toimittaja: Jessica Stolzmann, Kuvitukset: Anna Stolzmann, Taitto: Riikka Kurki, Tuottaja: Hanna Takala
