Henna-Leena Kallio
Yle
Raili Löyttyniemi
Yle
Kännykällä ja tietokoneella kirjoittaminen vaatii erilaista tekniikkaa. Tässä näpyttelyyn liittyviä faktoja, joita on koonnut Aalto-yliopiston käyttöliittymien ja käytettävyyden professori Antti Oulasvirta.
1. Nopeimmin kirjoittaa kahdella peukalolla
Älypuhelinten käyttäjät näyttävät pääosin käyttävän kahta peukaloa, joka onkin nopein tapa syöttää tekstiä. Yhden sormen käyttäjät ovat huomattavasti hitaampia.
2. Katse kannattaa pitää kirjaimissa, ei tekstikentässä
Kännykällä kirjoittaminen on nopeinta, kun katse pysyy kirjaimissa eikä hakeudu välillä näytön tekstikenttään. Tässä suhteessa kännykällä kirjoittaminen poikkeaa pöytäkoneella kirjoittamisesta.
3. Ennakoiva tekstinsyöttö ei nopeuta kirjoittamista
Älykkäät menetelmät kuten ennakoiva tekstinsyöttö voivat hidastaa kirjoittamista, koska virheiden korjaaminen on hidasta. Englannin kielellä ne voivat parantaa suoritusta, mutta suomea kirjoitettaessa niistä ei ole apua. Suomen kielestä ongelmallisen tekevät sanojen runsaat taivutusmuodot. Jos virheen huomaa, se on nopeampi korjata heti kuin jälkikäteen tekstissä taaksepäin palaten.
4. Ikäihmiset kirjoittavat hitaammin
Ikäihmisten kirjoittamista hidastavat monet tekijät: mm. sormien vapina, heikentynyt näkö, heikentyneet kognitiiviset toiminnot. Kirjoittamista nopeuttaa, kun muistaa, mitä ja missä kohtaa lausetta on kirjoittamassa.
5. Näpyttelemme entistä nopeammin
Vielä kymmenen vuotta sitten nopeimmat kirjoittivat vain noin 40 sanaa minuutissa.
6. Qwerty-näppäimistö on yli 100 vuotta vanha
Kirjoituskoneiden nykyinen kirjainjärjestys (qwerty-näppäimistö) otettiin käyttöön 1800-luvulla ja se on säilyttänyt asemansa lukuisista muutosyrityksistä huolimatta.
7. Kielioptimoidun näppäimistön käyttö vaatisi pitkää harjoittelua
Parannellut näppäimistöt voivat olla kielestä riippuen 5-40 % nopeampia, mutta niiden käytön harjoittelu kestää kymmeniä tunteja.
8. Kännykän näpyttelynopeuden kehittämiseksi ei ole kursseja
Älypuhelimille ei ole kehitetty pöytätietokoneiden kymmensormijärjestelmää vastaavaa systemaattista näpyttelytapaa ja harjoitusohjelmaa. Tekstinsyöttönopeuden parantaminen on kuitenkin mahdollista. Jos samassa näppäimessä on useampia kirjaimia, tekstinsyöttö ei nopeudu, mutta virheet vähenevät.
9. Puheen nopeutta kirjoittamisessa ei luultavasti saavuteta
Puheen nopeus on noin 150 sanaa minuutissa. Harjaantunut kirjoittaja kirjoittaa noin 100 sanaa minuutissa pöytätietokoneella, mutta noin 60 sanaa minuutissa älypuhelimella.
Huippunopeudet ovat Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan noin 80 sanaa minuutissa sekä suomen kielellä että englanniksi. Vielä kymmenen vuotta sitten nopeimmat kirjoittivat vain noin 40 sanaa minuutissa. Tulevaisuudessa päästään ehkä 100 sanaan minuutissa, mutta puhenopeus jäänee haaveeksi.
10. Nopeuden mittaamiseen on oma yksikkönsä
Tekstinsyöttönopeus mitataan satunnaistetuilla ja kieltä edustavilla fraaseilla. Sanan pituutena käytetään 5 merkkiä, jotta eri kieliä voidaan vertailla. Kirjoitusnopeus ilmoitetaan sanoina minuuttia kohti (words per minute).
